"Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori
Petri Kuoppamäki on asiasta kuitenkin eri mieltä.
”Vähemmistöomistuksellakin voi saada merkittävän vaikutusvallan esimerkiksi osakassopimuksen kautta. Omistus voi myös hajaantua niin, että 49 prosentilla saa suurimman omistuksen”, Kuoppamäki sanoo.
Osakassopimuksessa osakkaat voivat sopia yhtiön rahoituksesta ja osinkojen jakamisen perusteista osakeyhtiölaista poiketen.
Yksityinen sijoittaja taas todennäköisesti haluaa sopia osakassopimuksessa korkeammista tulostavoitteista, kuin mitä vesilaitokselle asetettaisiin, jos se olisi täysin julkisessa omistuksessa.
”Tästä voi seurata, että kuntalaisten vesimaksut nousevat ylöspäin. Juuri tällainen tilanne on ollut Tallinnassa. Siellä ulkomaisilla pääomasijoittajilla oli yhtiöissä vähemmistöosuudet, ja silti Tallinnan vesimaksut nousivat merkittävästi.”
”Olen kilpailuoikeuden professori ja kannatan vapaita markkinoita. Mutta markkinamekanismi ei toimi tällä alalla lainkaan, vaan tällainen bisnes on lupa painaa rahaa. Vesi taas on välttämättömyyshyödyke, jonka osalta kuluttajat ovat erityisen haavoittuvia.”
Tällä hetkellä ei ole olemassa sääntöjä sille, kuka saa omistaa vesilaitoksen. Hallitus kiristää sääntelyä.
www.hs.fi