Peruin just meidän perheen kesälomareissun...

Sinulta näyttää puuttuvan kasvatuksesta selkeys ja johdonmukaisuus. Tietenkään lapsesi eivät tottele kun ovat oppineet, että sillä ei ole mitään seurauksia. Jos lapsi ei esim. mene pesemään käsiään kun sanotaan niin sillä pitää olla joku muukin seuraus kuin se, että äiti vie ja pesee lapsen puolesta...

 

[QUOTE="Vieras";28705468]Ton ikäiseltä et voi odottaa että osaisivat käyttäytyä hyvin. eikä kukaan ulkopuolinenkaan odota että tuommoiset käyttäysyivät. Kyse on siitä että aikuinen lsaa tai ei osaa käyttäytyä ja pitää niitä rajoja.
Lakkaa odottamasta lapsiltasi liikoja niin sunkin on helpompi suhtautua kiukutteluun. 2,5 vuotiaan kuuluukin saada itkupotkuraivareita, se tarkoittaa että lapsi on terve, normalisti kehittynyt ja läsnäoleva aikuinen on niin turvallinen että uskaltaa raivota.[/QUOTE]

Puhuppas, kuule, vaan omasta puolestasi. Kyllä juuri ton ikäsiltäkin vaaditaan käytöstapoja! Missä iässä SUN mielestäs lapsia sit pitäs alkaa vasta kasvattaa?
Miksköhän meidän lapset ei oo ikinä saanu minkään sortin raivareita? Siks, kun niitä on rakkaudella kasvatettu KÄYTÖSTAVOILLE! Ja ne ei kärsi siitä yhtään.

 

Sen pesulle komentamisen sijaan, sano lapselle: menepä kurkistamaan peilistä miltä näytät. Kun lapsi huomaa että kasvot on likaiset, kysy häneltä mitä pitäisi tehdä... Jos lapsi hoksaa, että pitää mennä pesulle. Anna myönteistä palautetta.
Sama taktiikka muihin tilanteisiin, anna lapsen miettiä mitä seuraavaksi tehdään. Pukiessa: mikäs vaate sitten puetaan , mitäs vielä puuttuu jne.
Kun lapsi miettii se unohtaa riehua

 

[QUOTE="vieras";28706060]Sinulta näyttää puuttuvan kasvatuksesta selkeys ja johdonmukaisuus. Tietenkään lapsesi eivät tottele kun ovat oppineet, että sillä ei ole mitään seurauksia. Jos lapsi ei esim. mene pesemään käsiään kun sanotaan niin sillä pitää olla joku muukin seuraus kuin se, että äiti vie ja pesee lapsen puolesta...[/QUOTE]

Kuka sanoo että minä pesen lapsen puolesta? Otan lapsen kädestä, ranteesta kiinni ja talutan pesualtaan eteen, komennan "pese". Yleensä siinä vaiheessa pesee, mutta jos ei niin sitten otetaan kädestä ja pestään pojan kädellä jne. Sama vaikka lelujen kanssa, saatan pitää pojan kättä omassa ja opastaa raivaamaan. Ja minusta se on ihan johdonmukaista tehdä noin sen jälkeen kun on ensin pari kertaa pyytänyt. Jäähyjä meillä esim. harrastetaan ani harvoin, niistä en ole kokenut hirveästi hyötyä olevan, mutta joskus tilanne voi olla sellainen että jäähy auttaa.

Lapsella on motoriikassa tosiaan ongelmaa, dyspraksian takia kaikki vaatii hirveästi toistoa. Lapsi myös oikeasti väsyy helposti fyysiseen ponnisteluun, ja silloin ei jaksa keskittyä tekemään mitään kunnolla vaan alkaa riehua (siis saattaa vaikka vaan maata lattialla ja huudella kakkajuttuja ja haukkua sisarusta tyhmäksi tms). Mutta ei sitten kuitenkaan rauhoitu esim. nukkumaan...

No joo, lopetan vääntämiseen, lähdetään kohta ulos kuluttamaan energiaa niin jos se uni vaikka tänään lapsille maistuisi...

 

Tohon päikkäri juttuun...
Mitä jos lounaan jälkeen laittasit vaikka jonkun leffan pyörimään,lapset ei ehkä nukahda mutta tulis ainakin sellanen lepohetki ku pötköttelis sohvalla?
Meet itekkin siihen ja otat lapset kainaloon? Samalla kun istut siinä välissä ni ehkä rauhottaisit niin ettei lapset pääse härnäämään toisiaan ka säkin saisit pienen huilin

 

[QUOTE="Mä vaan";28706299]Tohon päikkäri juttuun...
Mitä jos lounaan jälkeen laittasit vaikka jonkun leffan pyörimään,lapset ei ehkä nukahda mutta tulis ainakin sellanen lepohetki ku pötköttelis sohvalla?
Meet itekkin siihen ja otat lapset kainaloon? Samalla kun istut siinä välissä ni ehkä rauhottaisit niin ettei lapset pääse härnäämään toisiaan ka säkin saisit pienen huilin [/QUOTE]

Toivottavasti toi leffa oli vaan huono vitsi.

Mun 2,5 vuotias saa ainakin sellaisia uhma kohtauksia, ettei siinä auta mikkään, eikä aina jaksa eikä halua totella. Ei kannata ottaa mitään stressiä, ei ne lapset siihen kuole, vaikkei teillä tänä kesänä olekkaan mitään kesälomareissuja, niitä ehtii myöhemminkin.

 

[QUOTE="vieras";28706332]Toivottavasti toi leffa oli vaan huono vitsi.

Mun 2,5 vuotias saa ainakin sellaisia uhma kohtauksia, ettei siinä auta mikkään, eikä aina jaksa eikä halua totella. Ei kannata ottaa mitään stressiä, ei ne lapset siihen kuole, vaikkei teillä tänä kesänä olekkaan mitään kesälomareissuja, niitä ehtii myöhemminkin.[/QUOTE]

Mikä tossa oli sun mielestä vitsikästä???

 

Voi olla ihan järkevä jättää rasittavat reissut väliin. Meillä yksi lapsista (on neurologista ongelmaa) väsyi vielä kouluikäisenäkin reissussa tosi paljon, vaikka ei olisi ollut muuta kuin sukulaiskyläilyjä. Pari päivää jaksoi, mutta sitten väsymys purkaantui kiukkuna. Kyse ei ollut siitä, etteikö lapsi olisi saanut nukuttua, levättyä tai syötyä, vaan ympäristön seuraaminen ja äänitulva vei voimat.

 

Minusta oli ihan normaalia, etteivät lapset väsähtäneet samalla lailla kotona kuin hoidossa ja päiväunet jäivät kotona usein väliin, mutta yöunille menivät aiemmin sitten. Ja kyllä todellakin oletan käytöstapoja myös leikki-ikäisiltä. Olen pitänyt ohjenuorana, että kun paljon käydään paikoissa niin lapset oppivat miten ihmisten ilmoilla ollaan. Eri asia sitten erityislapset, mutta heiltäkin voi odottaa tapoja, oppimiseen voi mennä kauemmin.

 

Kuulostaa tosi tutulta ap. Meillä lasten kanssa lomailu on tähän kesään asti ollut aika rankkaa ja lapset on nyt 6v. ja vajaa 9v. Vaikka olen päiväkodissa töissä, niin omien lasten kanssa oleminen 24 tuntia vuorokaudessa ja siihen päälle kotityöt ja ruuan laitot, niin ei se mitään lomaa ole, töissäkin pääsee helpommalla.

Selvät rajat ja päivärytmi on lapsille tosi tärkeä, ja vaikka aikuinen haluaisi välillä luistaa siitä, niin ei kannata vielä noin pienten lasten kanssa. Lasten kanssa myös käskyjen kääntäminen positiiviseksi kannattaa ja se auttaa myös itseä jaksamaan. Myös pienet palkinnot kannustravat lasta tekemään sellaisen asian, joka ei nyt niin nappaa esim. tuo käsien pesu. Lapselle voi sanoa että kun nyt peset naaman ja kädet, niin sitten saa välipalaa jne... Lapsen kädet voi aikuinen ihan hyvin pestä, eikä siitä tarvitse seurata mitään rangaistusta. Pääasia on että kädet tulee pestyä eikä sitä voi kiertää ja sillä selvä. Aikuinen voi myös pesun jälkeen sanoa, että eikös ollutkin pieni ja helppo homma, ei siihen kauaa aikaa mennyt.

Voimia ja jaksamista kaikille kotona pienten lasten kanssa "lomaileville"!

 

[QUOTE="vieras";28706060]Sinulta näyttää puuttuvan kasvatuksesta selkeys ja johdonmukaisuus. Tietenkään lapsesi eivät tottele kun ovat oppineet, että sillä ei ole mitään seurauksia. Jos lapsi ei esim. mene pesemään käsiään kun sanotaan niin sillä pitää olla joku muukin seuraus kuin se, että äiti vie ja pesee lapsen puolesta...[/QUOTE]

Mun mielestä taas on älytöntä tehdä joka ikisestä asiasta valtataistelu. Jos lapsi ei mene kerran sanomisen jälkeen itse pesemään käsiä, minä ihan rutiinisti ja ilman mitään moraalisaarnoja hänet sinne johdatan. Koska nämä ovat asioita jotka vaan hoidetaan koska ne täytyy hoitaa, eikä niistä tarvitse eikä kannata tehdä sen kummempaa numeroa. Sama koskee pukemista ja muita arjen sujuvuuden kannalta olennaisia asioita. Tietyt asiat tehdään, huvitti taikka ei.

 

voimia "aloittajalle". kuulostaa liianki tutulta
tiiän tunteen, joten suututtaa jotkut kommentit täällä.. aina "vika" ei ole kasvattajassa.
tarvitaan ulkopuolisen apua, jotta opitaan tekemään asioita tavalla joka on toimiva.
kaikki lapset ei mene samaan kaavaan!
ollaan iloisia siitä, että lapset ovat erilaisia ja muistetaan kannustaa ja tukea toisia äitejä ja isiä täällä
tuskin kukaan kirjottaa tänne vaikeista asioista vain, että joku haukkuu hänet ja saa tuntemaan ittensä huonoksi äitiksi/isäksi..

 

ai no mulla on 4,5vuotias joka osaa odottaa vuoroaan,käyttäytyä nätisti(ellei isompi provosoi) ainoastaan on vähän vilkas. Mutta ohjeet menee perlle, hänen kanssaan onnistuisi taatusti telttailut yms ihan mikä vaan, etukäteen kun puhutaan että millasta käytöstä odotetaan ja mitä seuraa kun käyttäytyy ohjeiden mukaan ja mitä sitten jos on tottelematon ja antaa valita niin mielummin noudattaa etukäteen sovittuja juttuja kuin joutuu kotiin kesken kivan.

mutta isompi on kohta 9vuotias ja hänen kanssaan ei vieläkään suju! se on ajtkuvaa ennakointia ja työntekoa kaikki huvitkin,ei voi vaan relaa.. mutta hänellä onkin tämä paljon parjattu ADHD

 

Hyvä kun täällä on niin paljon meitä "asiantuntijoita". Ei vaan, vaikka olenkin itse kova neuvomaan, minusta tässä on tullut paljon huonoa paremmintietämistä. Se vain, joka on itse ollut paikalla ja yrittänyt auttaa, saa sanoa, mitä olet tehnyt väärin.

Minustakin kesäreissun peruminen on hyvä ajatus. Jos lähtiessä tiedät, ettei lapsilla eikä sinulla ole kivaa, mitä siitä maksamaan. Minulla on sellainen ehdotus, että koeta keksiä jotain pientä kivaa, joka onnistuu. Esim. menette käymään kirjastossa, viivytte 15 minuuttia, ja jos se onnistuu lapsilta hyvin, saavat jäätelöt lopuksi. Mutta sitten lapsille pitää kertoa tarkkaan, mitä on hyvä käytös. Jos huutaa tai juoksee kirjastossa, ei tule jäätelöä. Jos karkaa, ei jäätelöä. Kirjastossa katsotaan kirjoja, kumpikin voi valita vaikka 2 kirjaa jotka lainataan kotiin (tai 1 joka luetaan kirjastossa). Ja sitten jäätelölle.

Itselläni on 5-v. poika, joka ei aina reagoi käskyihin, tai tekee tuhmaksi tietämiään asioita (varastaa kaapista keksiä tai suihkii olohuoneessa saippuaa pitkin seiniä). Hänellä on myös vaikeuksia kertoa ajatuksistaan, varsinaisesta kielellisten taitojen puutteesta ei ole kyse, vaan hänellä näyttää tekojen maailma toimivan kielestä erillään, jos niin voi sanoa. Olen joutunut paljon pitämään hänestä kiinni ja pakottamaan kuuntelemaan. Myös hänelle täytyy antaa paljon sanoja, esim. kysymys "miksi teit noin" oli pitkään hyvin vaikea ja vaati valmiita vastausvaihtoehtoja (ärsyttikö sinua joku vai etkö vain ajatellut vai etkö tiennyt tekeväsi tuhmasti). Hän tarvitsee myös apua omien toimiensa suunnittelemiseen, järkevät leikit eivät tahdo syntyä muuta kuin isosiskojen tuella. Kuvittelen heti, että myös sinun lapsesi voisivat hyötyä tällaisesta tiiviistä ohjailusta.

Äidin aggressio ja hermostuminen yleensä huonontavat yhteistyötä, joten hae ihmeessä itsellesi kasvatuksellista tukea, vaikka perheneuvolasta.