ach mäkin niin haluisin kokea idän pika junan. siis moskova ulan bator sinnehän se juna menee ja pysähtyy baikal jörvelle useiksi päiviksi. mulla ennen kun olin vastaanottavaisempi ni esim sisko oli menossa häihion ni vanha mies alko jutuille suomenlinassa et kuinka oli siirtänyt pianoo isänsä kaa tohon kirkkoo ja muita juttui. mut osattaisko me niitä tarinoita kertovii venäläisii ymmärtää ku ne on aika koppavia puhuun englantia monet?. ku käytiin pietarissa ni ei palvellu englanniks ni piti viittilöidä mitä ruokaa haluaa. mut mä oon aina unelmoinu siperian junasta ja siellä vois mennä kuukausia ja pääte pysäkki tosiaan ulan batorissa mongoliassa.
mikäs kroatiassa vetää puoleensa? äiti on ollu siellä pari kertaa ja tyttö ätinsä kaa. mun äiti siellä oli pyöräily retkillä ja kehui paikkaa. joo lispetti meillä ollu paljon samaa nuoruudessa. mä oon kertonut ihan rehellisesti tytölle omista jutuista esim ku tyttö puhui jälkiistunnosta et sinnekin joutuu mut mä en joudu ni sanoin mut mäpä oon joutunut istuun jälkistunnossa monet kerrat. ja siellä oli opo joka piirsi seinään raksin ja sitä muka olisi pari tuntia pitänyt tuijottaa no en tuijottanu joo eihän lasten tarvii kokea myöskään kaikkea paskaa mitä ite kokenut vaan nekin voi käyttää hyväksi ja kertoa et ei se kannattanutkaan. vaik toisaalta niistä sekoiluista tullu monta tarinaa. mut ootko jutellu jo lapsena kuolemasta lapsilles? et elämä on rajallinen. mulla oli yks kerta ku paloi jossain muualla ni tyttö pelästyi et mitä tapahtuu tuleeko se luoksi ja sit ei vienaa enään ole olemassa noin se sanoi ja samalla se toivoi kunpa ihmisten ei tarvitsis kuolla vaik heti sanoo et se on mahdotonta. mä sanoin sille et kulle rakas keskity vaan elämän rakastamiseen ja pidä hyvänä rakkaitais ku sen voi hetkessä menettää et keskity siihen elämän vaalimisen ja hyviin hetkiin et me kuollaan ajallaan eikä sitä kannata murehtia vaan keskity rakkauteen ja nukahti heti
joo sä sanoit et panisin ja mä sain kuvalle neljä tykkäystä sit mä sanoin et en voi ku mulla oma sirkus vedettävänä ja sä sanoi et ihanaa kun sanoit noin sit meillä kävi viellä niin et jaettiin sama biisi muutamassa sekunissa ja se oli reguim of dream. höpsis sä oot lapsen mielinen mut osaat olla järkeväkin sulla on sydän ja järki mukana myöskin mä hukkasin sydämmen ja se ei oo kivaa ku menttää lapsellisuuden ku siellä se elo on ja sydän pakahtuu.
nojoo kerran sitten aloin nuolla alapäätä mut se haisi tosi pahalle ja mulle jäi traumat enkä sitten oo ees yrittänyt muiden kaa joten en osaa kielellä tuottaa nautintoa pitäis päästä eteenpäin.
joo turvallisuus lapselle on tärkeintä ni uskltaa tuoda itseään esiin hiljalleen. kuinka pitkän siperian matkan voisit tehdä ja kuinka kauan voi lapset olla muuaalla? tarviihan se äitikin elämyksiä ja piristystä
Niin, ei multa taida venäjä taipua enää vanhaan malliin. Olen mä sitä opiskellut ja mun eka mies oli venäläinen, tulihan sitä puhuttua, asuin hänen perheensä luona.
Kyllä mä ehkä jotakin sentään muistan. Lapset haluaa opiskella venäjää ja aikovatkin, kunhan pääsevät peruskoulusta. Valitettavasti meidän koulussa ei lapset saaneet venäjää tai liikuntaa valinnaiseksi. Oon opettanut jonkin verran lapsille venäjää - tytöllä on erinomainen aksentti!
Ehkä vois alkaa opiskella lisää Venäjää, se vois olla yksi tavoite.
Koppavuudesta puheenollen: suomalaiset ovat paljon koppavampia joissain asioissa. Oltiin bensiksellä, eikä auto startannut. Kysyttiin muutamilta, eivät antaneet virtaa. (moni ei osaa ja pelkää - on siinä muutakin mitä en nyt tähän jaksa selittää) Bensikselle ajoi venäläinen ja heti bongas et aha virtaa vailla, avas samantien konepellin etc.
Venäjällä ”kaveria ei jätetä” -sanonta todellakin pätee. Mä tykkään osittain tosi paljon venäläisestä mentaliteetista ja se on osa mua aina, venäläinen ex-anoppi oli mulle kuin oma äiti ja opin häneltä äitiydestä(kin) kaiken mitä tänä päivänä olen.
Kroatiassa vetää puoleensa luonto kirkkaine vesineen.
Vois vuokrata talon jossa laituri ja vene, eli ihan rannalta. Katselin joku aika sitten, että talon vuokraa samaan hintaan kun hotlahuoneen.
Onhan nuo pallerot jo niin isoja (kohta 14 ja 15), että on tullut juteltua vaikka mistä. Joskus tyttö oikein pyytää, että äiti kerro niitä juttuja kun olit pieni. Olin siis ihan kauhee kakara, mulle sattui ja tapahtui koko ajan ja olin pulassa joka päivä!
Ollaan viimeaikoina juteltu paljon päihteidenkäytöstä, opiskelun tärkeydestä ja tavoitteista. Näistäkin on antaa sellaisia esimerkkejä omasta nuoruudesta, että toivon niiden jääneen lapsille korvan taa. Lapset on kyllä fiksuja. Vetoavat siihen, että hyvinhän sulle loppujen lopuksi kävi. Siihen onkin hyvä vastata, että kävi hyvä tuuri, etc!
Ei sitä pimppaa nyt niin vaikea ole nuolla. Sitä voi vaikka suudella, tai siis itse tykkään niin, jokaisella oma juttunsa, kyllä ne selviää jos on fiksu seksikumppani. Ainahan voi myös istuttaa naisen naamalleen, työntää kielen ulos, ottaa pepusta kiinni, liikutella, ja viestittää että liiku silleen miten hyvältä tuntuu.
Mutta joo, puhtaana!
En tiedä miten pitkään vois olla pois. Olin viime vuonna maalla muistaakseni viikon ilman lapsia ja se tuntu kyllä pahalta. Voi olla, että pidemmät reissut ilman lapsia heitän myöhemmin.
Mitä unelmii/tavoitteita sulla on, destination Siberian lisäks?
youtu.be
