periikö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja iina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Piitsi82:
Nyt kun teitä viisaita on täällä,niin kertokaas mulle asiasta täysin ulkona olevalla,että kun ihminen kuolee ja häneltä jää puoliso ja lapset sekä muutama kymppitonni velkaa,niin onko hänen lapsensa velvollisia maksamaan isänsä velat pois vaikka ne on äidin kanssa yhdessä otettu?

Periaatteessa velkoja ei voi periä. Esim jos isällä on velallinen firma olemassa, niin periaatteessa lasten ei niitä velkoja tarvi maksaa. Mutta silloin yleensä firma menee siihen velan maksuun, eli lapset ei peri sitäfirmaakaan. Nämä on vaikeita juttuja, kannattaa kysyä joltain joka ammattinsa puolesta tietää paremmin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Piitsi82:
Nyt kun teitä viisaita on täällä,niin kertokaas mulle asiasta täysin ulkona olevalla,että kun ihminen kuolee ja häneltä jää puoliso ja lapset sekä muutama kymppitonni velkaa,niin onko hänen lapsensa velvollisia maksamaan isänsä velat pois vaikka ne on äidin kanssa yhdessä otettu?
katotaan vainaja varat ja velat ..velat vähennetään ja sitten jaetaan se jäävä osuus.
Näin siis kun meidän pappa kuoli ja sillä oli omaisuutta mutta oli myös velkoja.
Niin ensin ne velat maksettiin pois ja jäljelle jäävä jaettiiin..

perijinä oli papan lapset isän 2siskoa ja koska isä oli kuollut niin me lapset jaettiin se isän osuus.. Mutta myös meidän äiti sai osansa(se taas on toinen juttu se..jotain avio öö jotain koska isä kerkes kuolla kauan sitten ja sen äitikin..jakamaton kuolinpesä tai jotain )
 
Tällä miehellä ei paljon varoja ollut,ainoa mitä omisti ns.arvokasta oli talo,josta sitä lainaakin siis on vielä jäljellä ja nyt vaimo asuu siinä eikä hänellä oo yksin mahdollisuutta maksaa lainaa pois,kun ei töissäkään käy ja nyt yrittää saada lapsensa maksamaan lainan :headwall: kuuluu kuulemma niille :$
 
ei lasten kuulu toisten velkoja maksella ja olis kannattanut lainaa ottaessaa ottaa kuoleman varaturva. Meillä on sellanen, et jos toinen kupsahtaa ennenkuin lainat maksettu, niin eloonjäävä selviää lainan maksuista.

Mummoni on uusissa naimisissa ja heillä on testamentti, että jos jompikumpi kuolee, niin perintö menee eloonjäävälle puolisolle ja perintö jaetaan vasta kun molemmat ovat kuolleet. Näin varmistivat etteivät kumpienkaan lapset häädä toista yhteisestä ausnnosta. (yhteisiä lapsia heillä ei ole)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sane:
ei lasten kuulu toisten velkoja maksella ja olis kannattanut lainaa ottaessaa ottaa kuoleman varaturva. Meillä on sellanen, et jos toinen kupsahtaa ennenkuin lainat maksettu, niin eloonjäävä selviää lainan maksuista.

Mummoni on uusissa naimisissa ja heillä on testamentti, että jos jompikumpi kuolee, niin perintö menee eloonjäävälle puolisolle ja perintö jaetaan vasta kun molemmat ovat kuolleet. Näin varmistivat etteivät kumpienkaan lapset häädä toista yhteisestä ausnnosta. (yhteisiä lapsia heillä ei ole)

lakihan suojaa leskeä,saa asua yhteisessä kodissa lopun ikänsä.

 
Kuolleen henkilön ja pesän velasta
1 § (20.8.2004/783)
Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. (15.6.2007/710)

L:lla 710/2007 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2008. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Vainajan velkana maksetaan myös velka, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on lakannut ulosottolain 2 luvun 24-26 §:n mukaisesti.

Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.

Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä.

 
lapsilla oikeus vaatia pesän jakoa heti, jos ovat vittumaisia. Ja pappa-puoli halus etta asiat on mustaa valkosella. Ja nyt on ainakin turvattu asuminen ja hyvä niin molempien kannalta. oli oikeutta tai ei.
 
Nää perintökutut on kinkkisiä.

Veloista: perinnöstä kannattaa luopua, jos vainajalla velkaa on enemmän kuin omaisuutta. Kuolinpesän selvityksessä velat maksetaan ensin ja loppu jaetaan perintönä. Oiski aika kätevää, jos ostais ensin talon velaksi ja kuolis sitte pois ilman että kenenkään
tarttis maksaa sitä velkaa :$

Uusperheissä perintöasiat on viel hankalampia. Minusta yhdenkään lapsen vika ei ole että vanhemmat on eronneet tai vaikka eivät ole koskaan yhdessä olleetkaan. Ja vanhempien ennustamaton kuolinjärjestys mutkistaa tilannetta.

Jos esikoiselle jätetään vain lakiosa sillä perusteella että omaisuus on hankittu uuden vaimon kanssa yhdessä, tehdään minusta väärin. Yhdessäkään perheessä lapsi ei tienaa omaisuutta.

Turha on puolustella sillä että lapsi perii myös äitinsä. Niinhän myös ne yhteiset lapset tekee. Jos yhteistäomaisuutta on vaikka 100000 e ja lapsen äidillä uuden puolisonsa kanssa sama 100000 e ja molemmissa perheissä lapsella on kaksi pienempää sisarusta. Kummassakin perheessä vanhempi jättää esikoiselleen vain lakiosan siksi että ei ole oikein kun lapsi "syö" parin yhteisten lasten perintöä.

Näin lapsi saa vain puolet siitä, minkä muuten saisi. Siksi että on erolapsi! Ja jos vain toinen vanhempi tekee noin, niin lapsi saa silti vaan 75 %.

Jos lähivanhempi on yh koko loppuajan, niin omaisuuttakaan ei juuri pääse kertymään.

Mutta kuten alkuun jo sanoin, niin nämä on ihan vitsin kinkkisiä!!! Kun se puolisoiden kuolinjärjestyskin saattaa heittää pyllylleen ihan koko systeemin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja usva:
niin mutta mites paljon se eka lapsi saakaan jos kumpikin vanhempi sitte jättää täydet perinnöt hänelle? enempihän se saa kuin perheen muut lapset.

Millä logiikalla?

Kun sun miehelläs on nyt vaikka kolme lasta ja miehes kuolee ensin. Teillä on se yhteinen omaisuus vaik 100 000 e, miehen kuollessa puolet omaisuudesta jää sulle ja lapset jakavat sen 50 000 e kolmeen osaan, n. 16 500 e saa siis kukin.Kun aikanaan sinä kuolet, saavat sinun lapsesi puoliksi sinun 50 000 e, joten heistä kumpikin perii kaikkiaan reilut 40 000 e. Ja miehesi ensiimäisen lapsen osuudeksi jää tuo 16 500 e. Tilanteen miehesi ensimmäisen lapsen osalta paikkaa se, että hän perii äitinsä (jolla myös oletetaan olevan perittävää omaisuutta). Jos taas itse kuolet ensin, niin miehellesi jää 50 000 ja kumpikin lapsistasi saa 25 000 e. Miehen kuollessa hänen kaikki kolme lastaan saavat kukin n. 16500 e. Eli tilanne ei muutu.

Jos taas mies asettaa lapsensa eriarvoiseen asemaan ja jättää esikoiselleen vain lakiosan (sen lisäksi ettei ole täysiaikasesti osallistunut lapsensa elämään...) niin: Miehen kuollessa ensin hän saa n. 8300 e, sinun kuollessasi ei enää mitään. Jos sinä kuolet ensin tilanne pysyy silti ennallaan, paitsi että kuollessasi lapsi ei saa mitään, mutta miehesi kuollessa saa tuon 8300 e. Mies tosin saattaa kerryttää omaisuuttaan kuoltuasikin...


 
Alkuperäinen kirjoittaja usva:
niin mutta mites paljon se eka lapsi saakaan jos kumpikin vanhempi sitte jättää täydet perinnöt hänelle? enempihän se saa kuin perheen muut lapset.

Ei välttämättä. Riippuu siitäkin onko hänen isänsä puolelta tuleva perintö pienempi tai suurempi. Jos minun ja mieheni omaisuutta laskisi yhtenä könttänä ja mieheni kuolee, omistan minä puolet ja minun ja mieheni lapset perivät sen toisen puolen eikä minun ensimmäinen lapseni peri mitään. Myöhemmin minun kuoltua minun omaisuuteni jaetaan tasan lasten kesken.

Todellakin lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan tässä perintöasiassa, enkä muuta tasa-arvoista ratkaisua siihen tilanteeseen tiedä muuta kuin sen, että mieheni adoptoisi ensimmäisen lapseni. Mutta siihen ei lapsen isä ikimaailmassa suostuisi (jos ei sitten siksi, että pääsisi elatusmaksuista)

 
mä tunnen henkilökohtaisesti perheen jossa on testamentilla jätetty vaimon vanhin pois perintöosaan. Lapsi on jo aikuinen ja nainen on ollut yksinhuoltaja.Lapsen isä ei ole maksanut mitään elareita koskaan,eikä siihen aikaan kuntakaan maksanut mitään. Nainen kasvatti ja koulutti lapsensa hyvään ammattiin.Nyt perheessä siis aviomies jonka kanssa nainen vanhoilla päivillään sai lapsen. Mies ja nainen haluaa,että tämä pienin saa enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rusko:
mä tunnen henkilökohtaisesti perheen jossa on testamentilla jätetty vaimon vanhin pois perintöosaan. Lapsi on jo aikuinen ja nainen on ollut yksinhuoltaja.Lapsen isä ei ole maksanut mitään elareita koskaan,eikä siihen aikaan kuntakaan maksanut mitään. Nainen kasvatti ja koulutti lapsensa hyvään ammattiin.Nyt perheessä siis aviomies jonka kanssa nainen vanhoilla päivillään sai lapsen. Mies ja nainen haluaa,että tämä pienin saa enemmän.[/
quote]

Sen lisäksi että lapsi saa kasvuaikanaan aineellista hyvää, turvallisuutta ja vakautta paljon enemmän kuin esikoinen aikoinaan?

Ihan kivahan se on pienen kannalta. Aikuinen lapsi saattaa olla sisimmässään vähän katkera tai olla olematta. Pärjäähän hän toki ihan hyvin omillaan eikä välttämättä "tarvitse" mahdollista tulevaa perintöä. Lakiosan saa kuitenkin, siis lopulta naisen omaisuudesta 25 %, jos lapsia on vain nuo kaksi.


Meni hassusti nää lainaukset, koettakaa saada tolkku.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lehmu:
Alkuperäinen kirjoittaja rusko:
mä tunnen henkilökohtaisesti perheen jossa on testamentilla jätetty vaimon vanhin pois perintöosaan. Lapsi on jo aikuinen ja nainen on ollut yksinhuoltaja.Lapsen isä ei ole maksanut mitään elareita koskaan,eikä siihen aikaan kuntakaan maksanut mitään. Nainen kasvatti ja koulutti lapsensa hyvään ammattiin.Nyt perheessä siis aviomies jonka kanssa nainen vanhoilla päivillään sai lapsen. Mies ja nainen haluaa,että tämä pienin saa enemmän.[/
quote]

Sen lisäksi että lapsi saa kasvuaikanaan aineellista hyvää, turvallisuutta ja vakautta paljon enemmän kuin esikoinen aikoinaan?

Ihan kivahan se on pienen kannalta. Aikuinen lapsi saattaa olla sisimmässään vähän katkera tai olla olematta. Pärjäähän hän toki ihan hyvin omillaan eikä välttämättä "tarvitse" mahdollista tulevaa perintöä. Lakiosan saa kuitenkin, siis lopulta naisen omaisuudesta 25 %, jos lapsia on vain nuo kaksi.


Meni hassusti nää lainaukset, koettakaa saada tolkku.

syytön kai se pieni siihen on ettei vanhemman lapsen isä huolta kantanut tosta vanhemmasta lapsesta.
ja ajattele jospa tämä uusi mies jolle tämä nuorempi on onkin niin varakas että on vara hommata kallis hieno talo ja kuitenkin omistaavat sen ton naisen kanssa puoliksi, tämä siis vain arvaus.niin kyllä minun mielestä ei tolla toisen miehen lapsella ole siihen osaa eikä arpaa,olkoon vaan hyvillään jos sen laki osan saa. tämä siis mun mielipide sen kummemmin asiaa tuntien.
 
Alkuperäinen kirjoittaja öprö:
Alkuperäinen kirjoittaja lehmu:
Alkuperäinen kirjoittaja rusko:
mä tunnen henkilökohtaisesti perheen jossa on testamentilla jätetty vaimon vanhin pois perintöosaan. Lapsi on jo aikuinen ja nainen on ollut yksinhuoltaja.Lapsen isä ei ole maksanut mitään elareita koskaan,eikä siihen aikaan kuntakaan maksanut mitään. Nainen kasvatti ja koulutti lapsensa hyvään ammattiin.Nyt perheessä siis aviomies jonka kanssa nainen vanhoilla päivillään sai lapsen. Mies ja nainen haluaa,että tämä pienin saa enemmän.[/
quote]

Sen lisäksi että lapsi saa kasvuaikanaan aineellista hyvää, turvallisuutta ja vakautta paljon enemmän kuin esikoinen aikoinaan?

Mä vaan ihmettelen tässä että millainen äiti asettaa lapsensa noin eriarvoiseen asemaan. Periihän se isompikin lapsi toki biologisen isänsä, vaikka ei ole elämässä muuten vaikuttanutkaan. Tosin luultavasti sielläkin on sitten joku "viisas uusiovaimo" pitämässä huolta että mitkään äpärät ei peri "yhteisten lasten omaisuutta"

Itse olen ihan tavallisesta ydinperheestä, mutta mulla on esikoinen, jonka olen kymmenvuotiaaksi kasvattanut yksin. Ei tulisi mieleenkään riistää häneltä vielä perintökin, kun rahattomaan mutta onnellisena piti elää niinkin kauan. Nää pienmmät saa NIIN älyttömän paljon enemmän kuin esikko aikanaan: on rahaa, on tilaa, on aikaa, on molemmat vanhemmat ihailemassa, rakastamassa ja kannustamassa. Ja tämä siis kuitenkin vain minun mielipiteeni.

Ja jos se lapsen isä on niin vitsin varakas, niin miksi se sitten hankkii omaisuutta vaimonsa nimiin? Pitäköön omaisuuden nimissään, niin naisen lapsi ei pääse hänen omaisuuttaan perimään.

Ihan kivahan se on pienen kannalta. Aikuinen lapsi saattaa olla sisimmässään vähän katkera tai olla olematta. Pärjäähän hän toki ihan hyvin omillaan eikä välttämättä "tarvitse" mahdollista tulevaa perintöä. Lakiosan saa kuitenkin, siis lopulta naisen omaisuudesta 25 %, jos lapsia on vain nuo kaksi.


Meni hassusti nää lainaukset, koettakaa saada tolkku.

syytön kai se pieni siihen on ettei vanhemman lapsen isä huolta kantanut tosta vanhemmasta lapsesta.
ja ajattele jospa tämä uusi mies jolle tämä nuorempi on onkin niin varakas että on vara hommata kallis hieno talo ja kuitenkin omistaavat sen ton naisen kanssa puoliksi, tämä siis vain arvaus.niin kyllä minun mielestä ei tolla toisen miehen lapsella ole siihen osaa eikä arpaa,olkoon vaan hyvillään jos sen laki osan saa. tämä siis mun mielipide sen kummemmin asiaa tuntien.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mun mielestäni ihmisen pitäisi saada päättää ihan täysin itse siitä, kenelle omaisuutensa jättää ja kenelle ei. Ilman mitään oikeuksia lakiosaan.

Eri mieltä! Mä oon tälle ikää nähnyt jo sen verran paljon sitä, kuinka lapsettomia tätejä ja setiä on vedätetty vanhoilla päivillä jättämään perintö vain jollekin ruotsinserkulle, että en kyllä halua mokomaa laajennettavan myös lapsiin. Noita testamentin muuttajia kun ei paljon kiinnosta, kuka perinnönjättäjän kanssa on ihan oikeasti elänyt ja rinnalla kulkenut. Hyvä sen on sellaista vanhusta alkaa sitten yhden lypsämään ja voitelemaan.

Mä voin vaan kuvitella, että muakin sit harmaapäisenä mummona voisi joku alkaa höösäämään. Sit kun ei enää täysillä käy, niin sen lisäksi että antaa jo eläessään kaiken mahdollisen parissa vuodessa yhdelle ihmiselle, niin jättäisi vielä perinnöksikin viimeiset villahousunsa... Ja muksut sais nuolla näppejään, jos nyt vaikka just silloin olisi omat lapset niin pieniä ettei jouda mummoa vahtimaan :snotty:

 
Alkuperäinen kirjoittaja lehmu:
Eri mieltä! Mä oon tälle ikää nähnyt jo sen verran paljon sitä, kuinka lapsettomia tätejä ja setiä on vedätetty vanhoilla päivillä jättämään perintö vain jollekin ruotsinserkulle, että en kyllä halua mokomaa laajennettavan myös lapsiin. Noita testamentin muuttajia kun ei paljon kiinnosta, kuka perinnönjättäjän kanssa on ihan oikeasti elänyt ja rinnalla kulkenut. Hyvä sen on sellaista vanhusta alkaa sitten yhden lypsämään ja voitelemaan.

Mä voin vaan kuvitella, että muakin sit harmaapäisenä mummona voisi joku alkaa höösäämään. Sit kun ei enää täysillä käy, niin sen lisäksi että antaa jo eläessään kaiken mahdollisen parissa vuodessa yhdelle ihmiselle, niin jättäisi vielä perinnöksikin viimeiset villahousunsa... Ja muksut sais nuolla näppejään, jos nyt vaikka just silloin olisi omat lapset niin pieniä ettei jouda mummoa vahtimaan :snotty:
Tuo on yksi näkökulma asiaan :D Mä kuitenkin ajattelen asiaa niin, että lapsella ei pitäisi olla suoraan oikeutta vanhempiensa omaisuuteen vain siksi, että sattuvat olemaan kyseisen henkilön jälkeläinen. Itse näkisin mieluummin nin, että perintökin pitäisi jollain tavalla "ansaita". Otetaan vaikka esimerkki: on kaksi poikaa, joista toinen on ihan hunsvotti ja toinen tavallinen kunnollinen perheenisä. Muori vanhenee ja alkaa tarvita apua. Kunnollinen poika ottaa muorin luokseen asumaan, miniä auttaa muoria monissa arjen asiossa. Jos olisin tuo muori, haluaisin omaisuudestani puolet menevän kunnolliselle pojalleni ja puolet miniälleni enkä latiakaan hunsvottipojalleni viinarahoiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onni:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Alkuperäinen kirjoittaja onni:
meillä on testamentti koskien lasten osuutta,miehen lapsi saa vain lakiosan,kun taas meidän yhteiset lapset saa laki ja perintöosan.


Onpas lapset laitettu eriarvoiseen asemaan... :-/

Mä en ikinä voisi tehdä lapsilleni noin!

no eihän se ole mun lapsi.ei kai se voi mun ja mun miehen hankkimaa omaisuutta saada samalla tavalla kuin meidän yhteisten lasten. Miehen lapsella on oma äiti jonka hän kyllä perii.

Sinunkin lapsillasi on äiti, jonka lapset perivät! Sekä sinun että ex-vaimon lapsilla on vain yksi ja sama isä, jonka tulisi kohdella kaikkia jälkeläisiään tasapuolisesti!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja lehmu:
Eri mieltä! Mä oon tälle ikää nähnyt jo sen verran paljon sitä, kuinka lapsettomia tätejä ja setiä on vedätetty vanhoilla päivillä jättämään perintö vain jollekin ruotsinserkulle, että en kyllä halua mokomaa laajennettavan myös lapsiin. Noita testamentin muuttajia kun ei paljon kiinnosta, kuka perinnönjättäjän kanssa on ihan oikeasti elänyt ja rinnalla kulkenut. Hyvä sen on sellaista vanhusta alkaa sitten yhden lypsämään ja voitelemaan.

Mä voin vaan kuvitella, että muakin sit harmaapäisenä mummona voisi joku alkaa höösäämään. Sit kun ei enää täysillä käy, niin sen lisäksi että antaa jo eläessään kaiken mahdollisen parissa vuodessa yhdelle ihmiselle, niin jättäisi vielä perinnöksikin viimeiset villahousunsa... Ja muksut sais nuolla näppejään, jos nyt vaikka just silloin olisi omat lapset niin pieniä ettei jouda mummoa vahtimaan :snotty:
Tuo on yksi näkökulma asiaan :D Mä kuitenkin ajattelen asiaa niin, että lapsella ei pitäisi olla suoraan oikeutta vanhempiensa omaisuuteen vain siksi, että sattuvat olemaan kyseisen henkilön jälkeläinen. Itse näkisin mieluummin nin, että perintökin pitäisi jollain tavalla "ansaita". Otetaan vaikka esimerkki: on kaksi poikaa, joista toinen on ihan hunsvotti ja toinen tavallinen kunnollinen perheenisä. Muori vanhenee ja alkaa tarvita apua. Kunnollinen poika ottaa muorin luokseen asumaan, miniä auttaa muoria monissa arjen asiossa. Jos olisin tuo muori, haluaisin omaisuudestani puolet menevän kunnolliselle pojalleni ja puolet miniälleni enkä latiakaan hunsvottipojalleni viinarahoiksi.

Tuokin on hyvä näkökulma =) Mutta entäs jos juttu meneekin niin, että hunsvottiveli kummasti ihmismäistyy mummon viimeisiksi elinvuosiksi ja saakin testamentin muutettua edukseen. silloin se kelpopoika mukavinen miniöineen jää ilman perintöä ja palkaksihan heille toki riittääkin ilo mummon kymmenvuotisesta hoitamisesta...

Mä näen edelleen asian niin, että ei ole kelpoveljen vika eikä ansio, että hänellä on hunsvottiveli. Hunsvottiveli periköön puolikkaansa tai sen puolikkaan lakiosuuden, jos mummo älyää hänen osuuttaan pienentää. Juokoon sit jos juo, omapa on rahansa eikä ole kelpoveljen nurkissa marisemasa kuinka häntä perinnönjaossakin kaltoin kohdeltiin.. Kelpopoika miniöineen saakoon puolikkaansa tai sit sen 75 % ja on varmasti iloinen omasta osuudestaan, osaa sen fiksusti käyttää ja saa siitä vielä iloa omillekin lapsilleen.

"Sillä lopulta onnellisin on se, joka ei koskaan ole mitään vailla" :hug:

Toki kunnonmummo voi eläessään hassata omat rahansa mihin lystää. Ittehän se ne tienasi. Ja jos aikanaan peri vanhemmiltaan, niin sitten peri.

 
Alkuperäinen kirjoittaja lehmu:
Tuokin on hyvä näkökulma =) Mutta entäs jos juttu meneekin niin, että hunsvottiveli kummasti ihmismäistyy mummon viimeisiksi elinvuosiksi ja saakin testamentin muutettua edukseen. silloin se kelpopoika mukavinen miniöineen jää ilman perintöä ja palkaksihan heille toki riittääkin ilo mummon kymmenvuotisesta hoitamisesta...

Mä näen edelleen asian niin, että ei ole kelpoveljen vika eikä ansio, että hänellä on hunsvottiveli. Hunsvottiveli periköön puolikkaansa tai sen puolikkaan lakiosuuden, jos mummo älyää hänen osuuttaan pienentää. Juokoon sit jos juo, omapa on rahansa eikä ole kelpoveljen nurkissa marisemasa kuinka häntä perinnönjaossakin kaltoin kohdeltiin.. Kelpopoika miniöineen saakoon puolikkaansa tai sit sen 75 % ja on varmasti iloinen omasta osuudestaan, osaa sen fiksusti käyttää ja saa siitä vielä iloa omillekin lapsilleen.

"Sillä lopulta onnellisin on se, joka ei koskaan ole mitään vailla" :hug:

Toki kunnonmummo voi eläessään hassata omat rahansa mihin lystää. Ittehän se ne tienasi. Ja jos aikanaan peri vanhemmiltaan, niin sitten peri.
Hmm....jos hunsvotti ihmismäistyy muorin viimeisiksi elinvuosiksi, niin siitä toki sopisi hunsvottia jo palkitakin. Eli vaikkapa antamalla omaisuudestaan neljänneksen hunsvotille ja loput puoliksi kunnolliselle ja miniälle. Ehkä olen vähän outo, mutta jos jompi kumpi tai molemmat lapseni esim sortuisivat huumeiden käyttöön, en totisesti haluaisi heidän huumeidenkäyttöään kuolemani jälkeen rahoittaa. En eurollakaan. Enkä ajattele niin, että "kun eivät mua hoivanneet niin eivät mitään saakaan" vaan rakastan lapsiani aivan liikaa halutakseni avustaa heitä tuhon tiellä. Rahat voi toki hassata ennen kuolemaansakin, mutta mulla suurin osa omaisuudesta on kiinni tässä kodissani enkä ajatellut mummovuosiani sillan allakaan asua :D
 
Leskelle jäävästä osasta (eli puolet vainajan omaisuudesta) ei mene perintöveroa, koska se lain mukaan kuuluu leskelle jos pari on ollut avioliitossa. Tämä tapaus ja kokemus ihan muutaman kuukauden takaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piitsi82:
Nyt kun teitä viisaita on täällä,niin kertokaas mulle asiasta täysin ulkona olevalla,että kun ihminen kuolee ja häneltä jää puoliso ja lapset sekä muutama kymppitonni velkaa,niin onko hänen lapsensa velvollisia maksamaan isänsä velat pois vaikka ne on äidin kanssa yhdessä otettu?

Ainoastaan jäljelle jäänyt puoliso on velasta vastuussa!! Ei perilliset! Omaisuus tietty menee velan maksuun, jos sitä on!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rinkeli-Martta:
Alkuperäinen kirjoittaja onni:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Alkuperäinen kirjoittaja onni:
meillä on testamentti koskien lasten osuutta,miehen lapsi saa vain lakiosan,kun taas meidän yhteiset lapset saa laki ja perintöosan.


Onpas lapset laitettu eriarvoiseen asemaan... :-/

Mä en ikinä voisi tehdä lapsilleni noin!

no eihän se ole mun lapsi.ei kai se voi mun ja mun miehen hankkimaa omaisuutta saada samalla tavalla kuin meidän yhteisten lasten. Miehen lapsella on oma äiti jonka hän kyllä perii.

Sinunkin lapsillasi on äiti, jonka lapset perivät! Sekä sinun että ex-vaimon lapsilla on vain yksi ja sama isä, jonka tulisi kohdella kaikkia jälkeläisiään tasapuolisesti!

No mutta mietitäänpä tilannetta, jossa toinen esim. vaimo tienaa huomattavasti enemmän kuin miehensä. Mies kuolee, minkä jälkeen tehdään ositus aivan kuten avioerotilanteissakin tehdään.

Jos naisen omaisuuden arvo olisi ollut 300 000 euroa, ja lesken, eli miehen omaisuuden arvoksi saataisiin 25 000 euroa, eli yhteensä 325 000 euroa, olisi lesken, eli miehen avio-oikeuden perusteella tuleva osituksen mukainen summa miehelle olisi 162 500 euroa, mikä aikanaan siirtyy hänen lapselleen/lapsilleen.

Eli tällöin miehen aikaisemmasta suhteesta oleva lapsi perisi kyllä, vaikka olisi kyseessä vain lakiosa, huomattavasti suuremman summan, kuin mitä ilman "äitipuolta". ilman äitipuoltahan perittävän omaisuuden arvo isän puolelta olisi ollut tuo 25 000 euroa, josta hän lain mukaan on oikeutettu lakiosaan, eli 12 500:aan, ja tietysti, jos muita perijöitä ei ole, niin koko summaan 25000:n. Ja yhä edelleen täytyy muistaa, että tämä aikaisemmasta suhteesta oleva lapsihan tulee perimään vielä oman äitinsäkin...

Että enpä nyt tiedä, onko tuo niin kovin epätasa-arvoista, mieheni kohdalla hänen isänsä oli mennyt uusiin naimisiin, ja appi-ukolla oli tehnyt avioehdon uuden vaimonsa kanssa, eikä meistä nyt ketään tajunnut olla katkera siitä, että mieheni ja hänen siskonsa eivät saaneet osaa tämän uuden vaimon omaisuudesta... Tässähän tilanne on aivan sama, eli avioehdolla oli suljettu miehen (appiukon) perillisten mahdollisuus osituksen kautta saada lesken omaisuutta haltuunsa, joka sitten aikanaan menee hänen lapsilleen.
 

Yhteistyössä