Perhekerhoista

Käykö kukaan seurakuntien perhekerhoissa tai avoimissa päiväkodeissa?
onko siellä helppoa tutustua uusiin ihmisiin?
mitä siellä tehdään?
saako niihin mennä pienen vauvan kanssa vai onko siellä suurimmaksi osaksi taaperoita?

mie oon niin yksin täällä uudessa kodissa ja uudessa ympäristössä, että olis ihanaa saada kavereita.

 

Mie eilen kävin ekaa kertaa ton 3kuisen vauvan kanssa ja oli siellä muitakin vauvojen kera.. Alussa juotiin kahvit ja sit oli pari laulua ja pientä rukousta, sen jälkeen muksut alko leikkimää ja äidit juoruaa.. Tuolla oli ainakin porukkaa ihan laidasta laitaa, vähä vanhempia ja nuoria sekaisin..Aika herkästi tuntuivat tulevan juttelemaan, kaikki tottakai lähti vauva uteluista, joten sinne vaan sekaan, eiköhän parin kerran jälkeen jutut ala luistamaan vielä paremmin!

 

Täällä ei ainakaan ollu helppoa
Pieni paikkakunta ja tuntu, että kaikki, jotka tuolla kävi, oli jo valmiiksi tuttuja keskenään.
Sama tyyli tuntus nyt olevan MLL:n perhekahvilan kanssa. Ehkä se sit on itsestä kiinni, vaikken mä nyt mitenkään ujokaan ole. Enkä luotaantyöntävän ruma, enkä haise pahalta...

 

Käykö kukaan seurakuntien perhekerhoissa tai avoimissa päiväkodeissa?
onko siellä helppoa tutustua uusiin ihmisiin?
mitä siellä tehdään?
saako niihin mennä pienen vauvan kanssa vai onko siellä suurimmaksi osaksi taaperoita?

mie oon niin yksin täällä uudessa kodissa ja uudessa ympäristössä, että olis ihanaa saada kavereita.

Mee ihmeessä, kyl niis on lapsiakin vauvasta isoihin. Mäkin menin perhekerhoon vauvan kanssa kun uutena en täälä tuntenu ketään. Kerhossa on yleensä joku kahvittelu, alkuhartaus ja leikkiä, vanhempien juttutuokio. Pikkulapset mukana ja isommat leikkivät toisaalla. Lopussa pieni loppuhetki ennen kotiinlähtöä. Avoimessa päiväkodissa ollaan lapsen kanssa,sielä voi leikkiä, syödä eväitä,jotain toimintajuttua saattaa olla.

 

aloin käymään ystäväni kanssa kun vauva oli 3kk.Ystäviä saatiini pikkuhiljaa,ei toiset välttämättä heti tuu uusien kanssa juttelemaan,mutta rohkeesti mukaan vaan.Varsinkin jos huomaat siellä jonkun yksikseen tai jolla samanikäinen vauva,koita hänen kanssaan saada juttua aikaiseksi.

 

Täällä ei ainakaan ollu helppoa
Pieni paikkakunta ja tuntu, että kaikki, jotka tuolla kävi, oli jo valmiiksi tuttuja keskenään.
Sama tyyli tuntus nyt olevan MLL:n perhekahvilan kanssa. Ehkä se sit on itsestä kiinni, vaikken mä nyt mitenkään ujokaan ole. Enkä luotaantyöntävän ruma, enkä haise pahalta...

Tääläkään ei mll-kahvilassa ollu yhtään kivaa verrattuna kerhoihin eikä lapsikaan viihtyny.

 

Mä katsoin ap:n profiilia ja ilmeisesti Vantaalle ootte muuttanu? Ehkä siellä ei olla ihan niin sisäänpäinlämpiäviä kun täällä pohjanmaalla, kun on muutenkin vähän isommat ja kirjavammat ympyrät. Rohkeasti vaan kokeilemaan. Ei se paljon ota, jos ei annakaan.

 

Sun kannattaa käydä katsomassa minkälaista menoa siellä on. Mä kävin muutamia kertoja taaperon ja vauvan kanssa avoimessa pväkodissa ja siellä ainakin meno oli aika vilkasta eli lapset viuhtoivat menemään, niin että pienemmät jäi jalkoihin ja aikuiset ei juurikaan olleet kiinnostuneet mitä se oma mukula teki.
Tapasin kyllä sitä kautta yhden äidin, jonka kanssa sitten ruvettiin kyläilemään toistemme luona ja avoinpväkoti jäi sitten kokonaan parin kerran jälkeen.
Seurakunnankerhoissa on kumpikin tenava käynyt sitten hieman isompana itekseen.

Mistä päin te ootte? Mä jäin juuri sairaslomalle ja vauvan pitäis syntyä lokakuun lopulla, jos haluat vaikka vaihtaa kuulumisia. Niin ja me asutaan Vantaalla

 

Mä katsoin ap:n profiilia ja ilmeisesti Vantaalle ootte muuttanu? Ehkä siellä ei olla ihan niin sisäänpäinlämpiäviä kun täällä pohjanmaalla, kun on muutenkin vähän isommat ja kirjavammat ympyrät. Rohkeasti vaan kokeilemaan. Ei se paljon ota, jos ei annakaan.

Missä päin pohjanmaata sä kerhoilet jos niin ankeeta on? :hug:

 

Vantaalla joo asutaan, ja kun Joensuusta olen kotoisin ja puhun hieman "eksoottisesti", niin jollain tavalla välillä tuntuu, että ihmiset kattoo mua kieroon... siks vähän jännittää mennä mukaan.

 

minä olen käynyt sekä seurakunnan perhekerhossa, että vauvakerhossa ja avoimessa päiväkodissakin vauvani kanssa. Kyllä siellä yleensä saa juttua aikaseksi toisten kanssa jos haluaa. Mä en itse ole mikään suupaltti alkuun vieraiden ihmisten seurassa ja käynyt noissakin lähinnä sen takia, että lapsi saa vaihtelua (eri lelut, näkee muita lapsia ja hieman kivaa toimintaa) eli mitään varsinaisia ystäviä en itselleni toiminnan kautta saanut (tai edes hakenut) vaan mulla on sitten muuta kautta äitiystävät.

noitten lisäksi voisin suositella kuukausittaista vauvakinoa jos tykkäät elokuvista.

 

Meillä on ensin pieni hartaus, yhteisleikkiä ja sitten kahvitellaan (pientä maksua vastaan tai voi omatkin eväät mukana olla) Kahvin jälkeen voi vapaasti leikkiä tai äidit vaikka askarrella lastensa kanssa. Iältään kerhossa on lapsia ihan vauvasta esikouluikäisiin.

 

Mä katsoin ap:n profiilia ja ilmeisesti Vantaalle ootte muuttanu? Ehkä siellä ei olla ihan niin sisäänpäinlämpiäviä kun täällä pohjanmaalla, kun on muutenkin vähän isommat ja kirjavammat ympyrät. Rohkeasti vaan kokeilemaan. Ei se paljon ota, jos ei annakaan.

Noh, täällä Helsingissä ne isot ja kirjavat ympyrät on osoittautuneet TODELLA sisäänpäinlämpiäviksi. Mulla kävi näin sekä leikkipuistossa että perhekerhossa. Ja ne oli eri suunnilla niin ettei ollut samasta porukasta kyse...

Mutta kannattaa ap mennä rohkeasti mukaan, yrittänyttä ei laiteta! Ja minä olen vähän arka tuntemattomien kanssa, joten ehkäpä oli itsessänikin syytä. En vaan osaa tuppautua sisäpiireihin.

 

Noh, täällä Helsingissä ne isot ja kirjavat ympyrät on osoittautuneet TODELLA sisäänpäinlämpiäviksi. Mulla kävi näin sekä leikkipuistossa että perhekerhossa. Ja ne oli eri suunnilla niin ettei ollut samasta porukasta kyse...

Mutta kannattaa ap mennä rohkeasti mukaan, yrittänyttä ei laiteta! Ja minä olen vähän arka tuntemattomien kanssa, joten ehkäpä oli itsessänikin syytä. En vaan osaa tuppautua sisäpiireihin.

sepä siinä varmaan onkin, että pitää olla jollain tavalla "röyhkee" ja tunkee itsensä mukaan. en siis tarkoita millään huonolla tavalla röyhkee. mutta pitää olla vaan rohkee ja tuppautua mukaan.

 

Omien kokemusteni mukaan perhekerhoissa on ne omat pikku piirit, eli ne jotka tuntee toisensa juttelevat keskenään ja uudemmat jää sitten vähän syrjään. Toisaalta se jutustelu noissa paikoissa tuppaa pyöriä aikalailla lasten tekemisten ympärillä. Mutta ehkä hyvällä onnella saattaa johonkin mammaan tutustua sitten vähän paeremminkin.

 

Minä oon käyny vuosia ja parillaki eri paikkakunnalla paljon riippuu vetäjästä millanen kerho on. Lähes kaikki ne kuitenki on ollu tosi kivoja ja niissä on käyny sekä vauvojen kanssa että pienten lasten. Jyväskylässä oli sellasia vauvakahvila kerhojaki, et niissä kävi vaikka esikoisen saaneita. Itse olen aina saanu juttu seuraa, mutta oon sellanen hölöttäjä Japari aikuisiän kaveriaki on löytyny noista kerhoista. Sekaan vaan rohkeesti :wave:

 

Pieni paikkakunta ja tuntu, että kaikki, jotka tuolla kävi, oli jo valmiiksi tuttuja keskenään. Sama tyyli tuntus nyt olevan MLL:n perhekahvilan kanssa. Ehkä se sit on itsestä kiinni, vaikken mä nyt mitenkään ujokaan ole. Enkä luotaantyöntävän ruma, enkä haise pahalta...

Musta tuntui alussa ihan samalta niin perhekerhossa kuin MLL:n perhekahvilassakin. Mutta sitkeesti vaan kun menin uudestaan niin parin kerran jälkeen sitä juttua alkoi syntyä näiden vanhojen konkareidenkin kanssa. Vaati vaan vähän totuttelua ja tutustumista molemmin puolin. Eli ei kannata luovuttaa yhden kerran jälkeen.

 

Ihanaa kun rohkasette! Huomenna menen!

 

sepä siinä varmaan onkin, että pitää olla jollain tavalla "röyhkee" ja tunkee itsensä mukaan. en siis tarkoita millään huonolla tavalla röyhkee. mutta pitää olla vaan rohkee ja tuppautua mukaan.

Niinhän sitä olis pitäny. Mutta kun tuntee olonsa jo valmiiksi ulkopuoliseksi niin sitä lannistuu kun toisia ei heti kiinnostakaan omat jutut vaan kääntää kuvainnollisesti selkänsä ja juttelee vain omien tuttujensa kanssa. No mut loppujen lopuksi olen tullut siihen tulokseen, että ehkä nuo ihmiset ei sitten olleet mua varten, ei vaan oltu samalla aaltopituudella.

Paljon oli varmaankin kyse myös saamattomuudesta puolin ja toisin, kun esim. joskus yritin ehdottaa treffejä jonkun äidin kanssa jos lapset tulivat hyvin juttuun. Olisi pitäny vaan "ahdistella" mutta kun toinen ei sitten ottanut yhteyttä, heti kuvittelin ettei sitä kiinnosta enkä sitten itsekään ottanut yhteyttä. Jne jne.

Ei ollut tarkoitus yleistää! Halusin vaan sanoa, että täällä suuressakin kaupungissa on sisäpiirejä ja nurkkakuntaisuutta, ei se ole pelkästään pienten paikkakuntien ongelma.

 

Omien kokemusteni mukaan perhekerhoissa on ne omat pikku piirit, eli ne jotka tuntee toisensa juttelevat keskenään ja uudemmat jää sitten vähän syrjään. Toisaalta se jutustelu noissa paikoissa tuppaa pyöriä aikalailla lasten tekemisten ympärillä. Mutta ehkä hyvällä onnella saattaa johonkin mammaan tutustua sitten vähän paeremminkin.

Varmaan melko pitkälle omasta asenteesta kiinni Ja yleensä kun on tollasesta lasten ympärillä toimivasta kerhosta kyse niin lapset on ne pää puheenaihe ihan siksikin että useimmat haluaa niistä lapsistaa puhua ja saada vertaistukea jota ei nykyään enää saa omalta perheeltä/suvulta
Jos ei halua lapsista puhua ja haluaa kerhoilla niin sitte on olemassa paljon muita kerhoja joissa jutellaan vaikkapa käsitöistä tai ilmastonlämpenemisestä porukan kiinnostuneisuuden mukaan.

 

Varmaan melko pitkälle omasta asenteesta kiinni Ja yleensä kun on tollasesta lasten ympärillä toimivasta kerhosta kyse niin lapset on ne pää puheenaihe ihan siksikin että useimmat haluaa niistä lapsistaa puhua ja saada vertaistukea jota ei nykyään enää saa omalta perheeltä/suvulta

Varmaan joo omat asenteet vaikuttaa sen verran, että ellei ihminen ole mikään ylisosiaalinen joka käy höpöttämään jokaiselle vastaantulevalle, niin perhekerhoissa saattaa jäädä ns syrjään. Mulla on kokemusta perhekerhoista useammalta vuodelta ja sinä aikana oon ehtinyt seurata kuinka se homma toimii. Useimmat äidit käy jonkun kaverin kanssa niissä kerhoissa ja loput on sitten omissa oloissaan. Ehkä vaihtavat pari pinnallista sanaa muiden kanssa, mutta enimmäkseen keskittyvät lapsiinsa.

 

Ihanaa kun rohkasette! Huomenna menen!

=) Sinne vaan. Ja tosiaan, elä lannistu heti jos alku onkin hankala. Me ekasta kerhosta luovuttiin kun se vaan ei toiminu, seuraavakaan ei napannu mut sitte löyty ne omat paikat ja on tykätty. Nyt ollaan palattu sinne ekaan kun porukka vaihtunu ja meno rauhottunu(sielä oli tosi villiä menoa ja isot sorsi pieniä vanhempien puuttumatta). Lastenohjaajatkaan ei puuttuneet vaikka vieressä isompoi kiusi pientä.