Perheelliset, onko joku tosiaan sitä mieltä että on törkeää jos lapseton ei jousta lomissaan?

Nämä on juuri niitä asioita joita mietin kun valitsen työpaikkaa. Nykyinen työpaikka on heinäkuussa kiinni joten kaikkien lomat ovat silloin. Ja hyvä niin.

 

En mä sitä törkeenä pidä, että lapseton tahtoo pitää lomansa heinäkuussa. Ei sen mikään lapsellisten yksinoikeus pidä olla.
Mutta kyllä mua silti ottaa päähän, kun todennäköisesti tänävuonna en saa heinäkuuta lomaksi (viimevuonna oli). Ei siksi, että sen heinäkuun takia tahtoisin lomailla, vaan ei yhtään huvittaisi viedä lapsia varahoitoon. Ja joutuu vielä maksamaankin lasten lomakuukaudelta täyden hinnan, kun se ei ole heinäkuu.
Mutta tosiaan, ihan on oma murheeni, enkä aio työkavereita sillä piinata.

 

[QUOTE="hmmmmmm";29599733]

En oikein kässää kun joillakin tuntuu olevan tarve saada päättää tasapuolisesti ihan vain koska haluaa päättää tasapuolisesti. Ei siis ole menoja, ei vaikeuksia joustaa jne, pitää vaan saada kaikki samalla tavalla periaatesyistä ja viedä siinä sitten lapseltakin mahdollisuus lomaan vanhempien kanssa/varahoitopaikkahässäkät jne. Ja huom, toki eri asia jos on jokin äärettömän tärkeä juttu juuri tiettynä aikana niin senkus taistelee, mutta tuollainen turha uhma on naurettavaa.

[/QUOTE]

Mistä sinä nyt keksit tähän että lapsettomilla ei olisi menoja? Oli tai ei niin ei niitä tarvitse työkavereillensa selitellä että saisi tasapuolista kohtelua. Tämä on taas niitä asioita joita ehkä kannattaisi miettiä ennen kuin niitä lapsia hommaa. Se ei muita tarvise kiinnostaa pätkääkään eikä kukaan niitten mukuloittesi takia ole sinulle velvollinen perustelemaan mitään että ansaitsisi tasapuolisen kohtelun.

 

Mä sanoin miehelleni silloin kun olin kotiäitinä, että valitsee viimeisenä lomat, että ne, joilla on lastenhoito-ongelmia tai muita lapsisuunnitelmia, saa itselleen parhaimmat lomat. Meille kun oli silloin ihan sama, milloin miehen loma on. Mun mielestä on ihan reilua ajatella muitakin. Toki jos lapsettomalla on joku erityinen syy haluta esim. heinäkuu, niin tottakai hänellä on oikeus vaatia sitä siinä missä lapsellinenkin. Mutta sitä en siis ymmärrä, että periaatteesa vaaditaan vaikka heinäkuu, vaikkei olisi mitään erityistä syytä sille.

 

Kyllä minä toivon lomaan joustoja niiltä joilla se on mahdollista. Kesäkuun alussa koululaisille järjestetään leirejä. Loppukesä 7 viikkoa olemme puolisoni kanssa vuorotellen lomalla ja aina on saatu lomat neuvoteltua. Nyt olen jo sellaisessa asemassa ettei mun enää kauheasti tarvitse neuvotella. Toimittajat hoitavat työt.

 

Mä en oikeesti ymmärrä teitä joiden mielestä lapselliset on etusijalla. Lapsettomilla on samalla tavalla elämä kuin lapsellisillakin. Minulla on kaksi pientä lasta ja tottakai hoidon järjestäminen aiheuttaa päänvaivaa, mutta ei siihen todellakaan ole ratkaisuna lapsettomat työkaverit. Lapset olen itse hankkinut, itse myös kannan vastuun eikä työkaverini! Tuntuu että täällä porukka ei ole ollut lapsettomana vastaavissa tilanteissa, todella itsekästä ajattelua monelta. Ne on teidän lapset, ei ollenkaan työkavereiden ne vastuulla. Muistan ajan ennen lapsia, minulla olo elämässä paljon tärkeitä asioita. Elämässä kun voi olla muutakin sisältöä kuin ne lapset

 

En ajattele et lapsettomien pitäisi joustaa, mut en toisaalta ymmärrä miksi ei voisi joustaa jos yhtä hyvin voi pitää loman elokuussa. Toki jos puolison loman vaikka heinäkuussa niin ihan yhtä hyvä syy haluta lima heinäkuulle kuin lapsetkin. Mulla on kolme lasta ja pidän lomani yleensä elokuussa. Mun lapset ei oo vielä koulussa joten se on oikeestaan ihan sama millon lomani pidän. Toki yritän saada heinäkuulle kun lapset lähtee kouluun, mutta ymmärrettävää ettei voi aina saada niin.

Talvilomaa en pidä ikinä koulujen hiihtoloma viikolla koska ne kuuluu sit koululaisten vanhemmille. Miksi edes haluaisin lomailla silloin kun muut ja kaikki on kalliimpaa kuin muulloin.

 

Perheellisellähän nuo ajat riippuvat ihan lasten iästä. Pikkulasten kanssa on hyvä olla heinäkuussa, kun päiväkodit on kiinni ja sitten eka ja tokaluokkalaisten vanhemmat taas haluavat olla elokuussa lomalla jotta voi koululaisen viedä kouluuan ja hakea sieltä.
Nuo toiveet muuttuvat koko ajan.
Perheetömät monesti tykkää lomailla lomasesongin ulkopuolella (etelänmatkat ovat halvempia) ja kesällä meillä töissä on todella helppoa olla, kun asiakkaat ovat lomalla (pääsee töistäkin aikaisemmin, mutta palkka juoksee).

 

Ei mun mielestä voi olettaa, että lapselliset on etusijalla. Hyvä tietysti, jos jonkinlainen jousto pelaa, tilanteen mukaan. Esim. meillä miehen loma on aina heinäkuussa, koska heillä on firma silloin kiinni, joten jos aina joustaisin, meillä ei olisi koskaan samaan aikaan kesälomaa.

 

Mä en voi ymmärtää miksi lapsettomien pitäisi aina joustaa lomakuukausien kohdalla. Tasapuolinen lomakiertojärjestely on kaikkein paras, jos ei saada muuten lomia osumaan kohdalleen.

Monen mielestä se heinäkuu nyt vaan on paras lomakuukausi. Ei perheellisillä pidä olla mitään etuoikeutta saada pitää lomansa silloin. Samoin tuo lastenhoito on perheiden päänvaiva, ei työkavereiden!

 

Olen ollut lapsettomana työelämässä ja pidin oikein mielelläni lomani elokuussa ja joskus syyskuussa. Toki halusin loman samaan aikaan kuin mieheni ja näin sekin onnistui, kun emme kumpikaan lähtenyt tappelemaan siitä siitä suosituimmasta kuukaudesta.

Mielestäni on tärkeää kuunnella ihmisten tarpeita. Siis esimiehen pitää kuunnella luottamuksellisesti ja tehdä päätökset. Lapset eivät ole mikään automaattinen syy heinäkuun lomaan, mutta 1-2 vuotiaan laittaminen varapäiväkotiin on kyllä ihan kohtuuttoman julmaa lapsen kannalta. Samoin on eri asia, jos pienen koululaisen vanhempi ei saa lomaansa koulujen loma-aikaa, kuin joku yläkoululaisen tai teinin vanhempi. Mun mielestä myös yksinhuoltajia ja muuten tukiverkottomia on ihan kohtuullista tulla vähän enemmän vastaan.

Onneksi olen töissä pienessä paikassa, jossa kaikki välittävät toisistaan ja jokainen joustaa vuorollaan. Kesätyöntekijöitäkin palkataan tarvittaessa.

 

Lomien pitäisi jakautua tasapuolisesti työpaikalla. Ei siten että jotain ryhmää suositaan. Meillä esim yksi haluaa lomansa AINA siten kuin hänen miehellä on (elikäytännössä hänen mielestään koko firman työntekijöiden lomat pitäisi järjestää hänen miehensä aikataulujen mukaisesti... huoh.) Yksi haluaa aina vapaaksi juhannuksenjälkeisen viikon (henkilökohtaisista syistä) ja yhden pitäisi saada olla koko heinäkuu lomalla... Viis siitä että meitä on siellä muitakin töissä. Ja meillä kaikilla on lomaa, ja kaikilla on ne omat menonsa ja kissanristiäiset.
En valittaisi muuten, mutta kun nyt jo on alettu tappelemaan kesän lomista... Ja annettu uhkauksia, että mä olen lomalla sitten silloin... plääh.

 

[QUOTE="miemie";29600127]Olen ollut lapsettomana työelämässä ja pidin oikein mielelläni lomani elokuussa ja joskus syyskuussa. Toki halusin loman samaan aikaan kuin mieheni ja näin sekin onnistui, kun emme kumpikaan lähtenyt tappelemaan siitä siitä suosituimmasta kuukaudesta.

Mielestäni on tärkeää kuunnella ihmisten tarpeita. Siis esimiehen pitää kuunnella luottamuksellisesti ja tehdä päätökset. Lapset eivät ole mikään automaattinen syy heinäkuun lomaan, mutta 1-2 vuotiaan laittaminen varapäiväkotiin on kyllä ihan kohtuuttoman julmaa lapsen kannalta. Samoin on eri asia, jos pienen koululaisen vanhempi ei saa lomaansa koulujen loma-aikaa, kuin joku yläkoululaisen tai teinin vanhempi. Mun mielestä myös yksinhuoltajia ja muuten tukiverkottomia on ihan kohtuullista tulla vähän enemmän vastaan.

Onneksi olen töissä pienessä paikassa, jossa kaikki välittävät toisistaan ja jokainen joustaa vuorollaan. Kesätyöntekijöitäkin palkataan tarvittaessa.[/QUOTE]
Näinpä juuri. Mutta siltikään ei aina voi saada jotain tiettyä viikkoa / kuukautta lomaa... Ja siitä on ihan turha hermostua. Mutta kun kaikki eivät vain ymmärrä, että aina ei vain voi saada tahtoaan läpi.

 

Meillä on töissä 4 hengen ryhmä jonka kesken pitäisi vuorotella lomissa. Mä olen ryhmän ainoa jolla on lapsia, eikä mulla ole käynyt mielessäkään että mulla olisi jotain etuoikeuksia sen vuoksi. Viime vuonna se olin minä joka aloitti lomansa jo toukokuussa, joten sen vuoksi oletan saavani tänä vuonna loman parempaan ajankohtaan, en siksi että minulla on lapsia.

Kaikilla on omat elämäntilanteensa ja syynsä pitää lomaa johonkin tiettyyn aikaan, ei lapset ole sen pätevämpi syy kuin vaikka lomamatka. Tottakai homma toimii paremmin jos ne joilla ei ole mitään erityistä syytä pitää lomaa tiettyyn aikaan ovat valmiita joustamaan. Ja lapselliset tietysti vuorollaan.

 

Näinpä juuri. Mutta siltikään ei aina voi saada jotain tiettyä viikkoa / kuukautta lomaa... Ja siitä on ihan turha hermostua. Mutta kun kaikki eivät vain ymmärrä, että aina ei vain voi saada tahtoaan läpi.

mutta ain ei sekään auta miten itse halaut ola lomalla, jos on kiertävä lomalista, se koksee kaikkia, ja se on milestäni tasapuolisin ratkaisu. Ei oel muiden ongelma jos ona lapsia, itse hoitaa päiväkoidot ym se ei ole tyänantajan tai tyäkvereiden murhe. itsekin olen joutunut viemään lapsia kauemmas hoitoon yhden tai kahden viikonki takia, mutta se oli pakko. Päiväkodin tädeilläkin voi ola perhettä, mitä jos hekin ajattelisivt htä itsekkästi että on pakko saada loma just heinäkuulle

 

[QUOTE="miemie";29600127]Olen ollut lapsettomana työelämässä ja pidin oikein mielelläni lomani elokuussa ja joskus syyskuussa. Toki halusin loman samaan aikaan kuin mieheni ja näin sekin onnistui, kun emme kumpikaan lähtenyt tappelemaan siitä siitä suosituimmasta kuukaudesta.

Mielestäni on tärkeää kuunnella ihmisten tarpeita. Siis esimiehen pitää kuunnella luottamuksellisesti ja tehdä päätökset. Lapset eivät ole mikään automaattinen syy heinäkuun lomaan, mutta 1-2 vuotiaan laittaminen varapäiväkotiin on kyllä ihan kohtuuttoman julmaa lapsen kannalta. Samoin on eri asia, jos pienen koululaisen vanhempi ei saa lomaansa koulujen loma-aikaa, kuin joku yläkoululaisen tai teinin vanhempi. Mun mielestä myös yksinhuoltajia ja muuten tukiverkottomia on ihan kohtuullista tulla vähän enemmän vastaan.

Onneksi olen töissä pienessä paikassa, jossa kaikki välittävät toisistaan ja jokainen joustaa vuorollaan. Kesätyöntekijöitäkin palkataan tarvittaessa.[/QUOTE]
Ihanalta kuulostaa, että teillä välitetään muista ja muiden erilaisista tilanteista/tarpeista. Harvinaista nykyään. Huudellaan vaan "ei oo mun ongelma".

 

Minusta lomanmääräytymissä pitäisi olla vuorotteluperiaatetta, enkä aseta sitä, että minulla on lapsia mihinkään lomanmääräytymisetuoikeuteeen. Joskaan en kuitenkaan voi ymmärtää ihmisiä, jotka vaan ihan kapinasta ( lapsettomat) vaatimalla vaativat saavansa lomaa juuri viikolla 8. Ihan vaan siksi, että kokevat sen epäoikeudenmukaiseksi, että pienten koululaisten vanhemmat haluavat sille viikolle lomaa.( tämä siis kuntamme talvilomaviikko kouluista )

 

Komppaan chefiä. Oikeus on juu, kyllähän kaikki oikeutensa tietää. Mutta jos ei ole samanlaista pakkoa kuin toisella, niin miksi ei voi ajatella toistakin.

Meillä on lapsia, mutta mies pitää lomansa suosiolla aina touko-kesäkuussa tai sitten elokuun puolilta välin eteenpäin. Koska meillä ei ole vielä mitään lastenhoito-ongelmia, kun olen kotona.

Ja ymmärrän kyllä miksi myös päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat haluaa lomansa heinäkuuksi, kun useimmat päiväkodit on kiinni heinäkuussa. Ei ole kivaa viedä lasta vieraaseen päiväkotiin, jossa on paljon vieraita hoitajia ja lapsia. Tämä se tilanne usein on.

 

Aikanaan ennen lasta olin paljon jouluja ym. juhlapyhiä töissä. Hyvin ymmärsin esimerkiksi kollegaani, kahden lapsen totaaliyksinhuoltajaa (leski), ja hänen toivettaan saada viettää aattoilta lasten kanssa. samoin olin mielelläni heinäkuun töissä, kun lapsi ei ollut vielä koulussa. Päiväkodissa oli vähän lapsia, ja usein pidin lomani elokuussa - saatoimme lähteä esim.halvalle peruutusmatkalle etelään.

Kiertävä systeemi on erinomainen, jos lomia ei saa sovittua sopuisasti. Nykytyöpaikka on kiinni juhannuksesta heinäkuun loppuun, joten loma-aika on selvä. Lisäksi tuo 16v on oikein mielissään, kun saa olla keskenään kesäkuun

 

Olen nyt ollut 7 vuotta työelämässä ja mulle ei kyllä tullut mieleenkään alkaa vängätä loma-ajoista perheellisten kanssa periaatesyistä. Toki jos koko loma olisi aina vaikka toukokussa niin saattaisi olla eri juttu, mutta muuten se nyt on ihan sama onko se heinä- vai elokuussa. Muutenkin paremmat ilmat yleensä elo-syyskuussa ja puoli-ilmaisia matkoja tarjolla. Pari viikkoa kesäkuun alussa ja pari viikkoa elokuun lopussa, ei ole paha rasti.

Ja joo kaikilla on OIKEUS, mutta tarviiko aina olla niin hiekka*****, että periaatteesta vänkää itselleen sen heinäkuun koska on OIKEUS. Eri asia, jos on joku pätevä syy siihen... Pidän työkavereistani ja yritän ajatella niidenkin parasta.

 

Ammatinvalintakysymys. Opettaja olen . Ei tappelua lomista.

 

Mä olen jo 46-vuotias, ja olen todelkakin ehtinyt olla työelämässä ennen lapsia. Pidin lomani usein esim maaliskuussa ja lokakuussa, koska se oli mahdollista ja tuolloin pääsi halvemmalla reissuun. Kesälomaksi riitti pidennetty viikonloppu tai kaksi.

Mä en ole koskaan joutununut riitelemään lomista, niistä on sovittu keskenään niin että aina on ollut osaavaa henkilökuntaa paikalla. Yleendä aina yksi on riittänyt. Nykyään tosiaan riittää, että toimittajat hoitavat hommat loma-aikoina.

 

Ankea ajatus, että koskaan ei saisi olla heinäkuuta lomalla kun lapsia ei ole tulossa.

 

Ankea ajatus, että koskaan ei saisi olla heinäkuuta lomalla kun lapsia ei ole tulossa.

Mikä siinä heinäkuussa just on niin erikoista?

 

Päiväkoti on meillä kiinni heinäkuun. Joutuisi siis viemään vaikka sen 1 vuotiaan tuntemattomaan hoitopaikkaan ja koko perhe ei välttämättä saa viettää ollenkaan yhteistä lomaa. Tai onko joistain ihan ok että perheellinen viettää loman toukokuussa kun lapsilla koulua eikä perhe saa yhtään yhteistä lomaaikaa ja pahimmillaan 7 vuotias joutuu pitkiä päiviä lomailemaan yksin kotona tai asumaan mummilla ja ties missä leireillä. Ihan vaan koska se lapseton ajatteli että kesäkuussa olisi paremmat säät tai nuorella festarikausi. Ihan hyviä syitä nekin, mutta ihanko oikeasti joku haluaa olla noin itsekäs. Kai ne viikonloput ja satunnaisia lomapäiviä voi muutenkin saada.

Saa olla itsekäs ja ymmärrän, että itsekäs ajattelee noin, mutta jos olisin päivystyksessä monta tuntia, antaisin sille lapselle sen vuoron itseäni ennen koska minä olen aikuinen ja voin odottaa ja lapsi on lapsi. Tai jos lapsi on vessajonossa, saa mennä ensin tai bussissa annan paikan vanhukselle tai raskaanaolevalle enkä ajattele että mitä tuokin itsensä paksuksi laittanut, seisokoon kun istuminen on mukavempaa ja haluaisin lukea kirjaa.

Tottakai senkin ymmärrän jos puolison loma on heinäkuussa, haluaa sen samaan aikaan. Tällöin yrittettäisi sitä puolison aikaa muuttaa jos mahdollista, ettei lapsi joudu yksin lomailemaan tai muuta. Tässäkin tapauksessa mieluummin lapsi yksin kuin että menisi miehen kanssa viettäisi vasta ensikesänä sen loman. Tällöin se lapsi on jo paljon vanhempi ja todennäköisemmin pärjää itseksensäkin.

Ei ne vanhemmat aina itseään mieti vaan niitä lapsia. Samoin kun mielestäni vanhuksia ja sairaitakin on kohteliasta miettiä. Invapaikkakin on ihan tarkoituksella kohteliaalla asenteella tehty vai onko jostain itsekästä kun saa helpommin paikan?