pelottaa iskän puolesta.. :(

iskällä olt vatsa kipeä vasemmalta puolelta n. pari viikkoa. nyt sitten meni lekuriin. verikokeita oli otettu ja tulehdusarvot ainakin korkealla. lekuri oli soittanut perään, että huomenna pitää mennä kuulemaan ilmeisesti muita tuloksia...

pelottaa... ;(
 
Voi voi. :( Toi on tosi raskasta. : / Mun isällä oli joskus samanlaista, sieltä löytyi ohutsuolesta muutama hyvänlaatuinen kasvain, jotka sitten leikattiin pois. :) Hänellä oli kanssa pitkään kipuja ja tulehdusarvot korkealla. En tiedä mitä verikokeita sieltä on otettu, mutta yleensä noissa verikokeissa vielä ei ainakaan voi edes paljastua mitään kovin pahaa, vaatii kuvauksia ennen kuin voidaan esim. nähdä jos siellä on jotain epämuodostumia tai kasvaimia. Jospa se olisi joku toiminnallinen tai aineenvaihdunnallinen häiriö, kuten vatsahaava, suoli-, haima- tai maksatulehdus tai jotain sellaista? Nehän voi olla inhottavia, mutta loppujen lopuksi helposti hoidettavissa.
 
"Vieras"
voi isääsi! olen pahoillani ja tsemppiä taisteluun!

vasemmalla puolella, vatsan etupuolella oireili? ei selässä kipuillut?
itse tässä juuri yksi päivä kyselin että mitä voisi vasemmanpuolinen vatsakipu meinata, minulle kaikki sanoi että pieru siellä kiertää.....
 
[QUOTE="Vieras";24174986]voi isääsi! olen pahoillani ja tsemppiä taisteluun!

vasemmalla puolella, vatsan etupuolella oireili? ei selässä kipuillut?
itse tässä juuri yksi päivä kyselin että mitä voisi vasemmanpuolinen vatsakipu meinata, minulle kaikki sanoi että pieru siellä kiertää.....[/QUOTE]

joo, vasemmalla puolella vaan ja kuumeilua. ei valittanu selkää.
 
Toivon antoa
Hei ap. Äidilläni todettiin toukokuun lopulla munuaissyöpä. Kun näin hänet (tapaamme yleensä parin kuukauden välein) hän oli laihtunut parikymmentä kiloa ja kävely oli tosi huonoa. Diagnoosina oli tässä vaiheessa laajalle levinnyt syöpä (etäpesäkkeitä keuhkossa ja luustossa). Hänet tutkittiin viikkojen aikana päästä varpaisiin ja tuloksia tuli tasaisin välein. Tässä vaiheessa olin aivan varma että äitini on todennäkoisesti syksyllä kuollut. En siis ole ollenkaan pessimististä tyyppiä ja äitini on ollut tähän asti superterve, ja tosi terveet elämäntavat, mutta kun tilannne näytti niin toivottomalta. No, vaan ei näytä enää! Munuainen leikattiin pois ja äitini kunto lähti tästä kohenemaan aivan hämmmästyttävällä tavalla. Nyt tilanne on se että hänellä alkaa tällä viikolla lääkehoito, ei siis edes säde/sytostaattihoitoa (en kyllä tiedä onko sillä merkitystä mutta tuntuu siltä). Lääkäri ei missään vaiheessa antanut ikäviä ennusteita. Luustokuvastakin hän sanoi (kun äitini ei ollut innokas näkemään tätä) ettei ei näistä kuvista pitäisi mieltänsä pahoittaa. Ja kuvissa siis näkyi vähän ylimääräistä mutta se ei olekaan niin vakavaa kun mitä luulisi. Nyt olen siinä ajatuksessa että äitini sai ikävän kesäyllärin mutta elämä voitti! On sanottava vielä että äitini on hyvin positiivinen ja rauhallinen ihminen ja hän otti kaiken lunkisti koko ajan. En usko että siitäkään ainakaan haittaa on. Tsemiä sulle ap. Tulosteiden ym. odottelu ja kaikki on kyllä tosi rastkasta mutta älä ihmeessä luovu toivosta. (munuaissyövissä on kuulemma kyvät toipumisennusteet yleensäkin, mä en ettinyt mitään tietoa koska en uskonut että se olisi auttanut.)
 

Yhteistyössä