pelkosektio rahalla?

Toinen pelokas
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.10.2005 klo 21:32 hamu05 kirjoitti:
Kyllä meidän mies hyväksyy minut synnyttäneenä juuri sellaisena kuin olen, enemmänkin kunnioittaa kun olen tehnyt niinkin suuren jutun!
Eihän miesten hyväksymisestä ole ollut mitään kysettä/epäilystä näissä jutuissa, vai mitä oikein tarkoitit?
Ja tuskinpa mies joka puolisoaan rakastaa, kunnioittaisi häntä vähemmän jos ei ole synnyttänyt "oikeasti"... :whistle:
 
poppeli
no moi

Nyt sitten ollaan jo kotona :p Kaikki meni todella hyvin ja odotuksistani huolimatta en ole niin kipeä kuin kuvittelin. Toimenpiteistä ei sattunut yksikään ja jos joku pitää valita niin se oli tipan laitto :D Leikkaus tehtiin to aamulla ja seuraava aamua sitten pystyy ja kipulääkkeet jo suunkautta. hyvin on siis mennyt. Mitä enemmän liikkuu ja lepää sitä nopeammin homma etenee B)

Ja sitten se tärkein... tuli tyttö pitkät tummat hiukset 49cm ja 3040g aikas lailla meni arviot huti mutta pisteet oli 9-10-10 :D Hirmu kiltti tapaus syö hyvin ja paljon ja nukkuu pitkiä pätkiä. Uusi iskä on onnesta mutkalla ja itsellä aivan loistava olo. Toipumiseen menee vielä aikaa mutta lääkärin kanssa juteltuani totesin että alakautta en tule koskaan lasta tekemään eikä se terveellistä meille kummallekkaan olisikaan.

Mitä tulee noihin pelkoihin juttelin todella paljon aivan MAHTAVAN henkilökunnan kanssa ja ilmeni että usein näillä jotka "selittämättömästi" pelkää löytyy jotain "vikaa" tai ilmenee synnytyksessä jotain mutkia mitä ei voitu ennustaa... ja usein ne sitten menee hätäsektioon... Kaveri mulle sanoikin että "oliko sulla joku etiäinen tosta lantiosta kun muuten luulisi että pystyt mihin vaan mutta et muka synnyttää.." joo tulee vaan mieleen pelkääkö kaikki turhaan vai onko ihminen vielä niin elukka että vaistoaa ettei tämä tule menemään hyvin... siinäpä miettimistä :saint:

Minä siirryn nyt tonne synnyttäneisiin ja alan pohtimaan nimeä ja kohta taas syödään :whistle: pärjätkää kaikki ja kirjoitelkaa miten menee ja pelko pois ei se leikkaus niin kamala ole :D
 
Toinen pelokas
Paljon Onnea Vauvasta!! :flower:
Ja kiva kuulla että leikkaus meni juuri niin hyvin kuin sen kuuluukin onnistuessaan mennä!
Enää ei olisi itselläkään kuin 7 viikkoa synnytystapa-arvioon missä leikkausajan saan....
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.10.2005 klo 21:32 hamu05 kirjoitti:
Kyllä meidän mies hyväksyy minut synnyttäneenä juuri sellaisena kuin olen, enemmänkin kunnioittaa kun olen tehnyt niinkin suuren jutun!

Tuntuu aika pahalta lukea jotain näitä kirjoituksia esim ym minkä kopion jonkun teksistä. Itse jouduin kiireelliseen sektioon 30 tunnin synnytyssalissa olon jälkeen. Jamielestäni olen joutunut kestämään enemmän kuin alateitse synnyttäneet.
Kyllä luulen että mies hyväksyy ja on tyytyväinen oli sitten sektio tai alatiesynnytys. Ei se lapsen saaminenen kulminoidu pelkkään synnytykseen, ei tavalla tai repeämisillä mitaleja ansaita.
 
Vielä selvennykseksi että lähes kaikissa synnytyssairaaloissa on Erityismaksuluokalla leikkaavia lääkäreitä. Näistä kannatta kysyä sairaalasta tai yksityisiltä lääkäriasemilta paikkakunnalla. pelkopolien käytännöt vaihtelee varmasti kovasti ja se miten siellä suhtaudutaan ja milloin tehdään päätös leikkauksesta.
 
Ai niin! Tuli aika NKL:n pelkopolille ja olisi tämän kuun lopussa eli silloin olen rv:llä 27. Täytyy kyllä sanoa että jännittää niin pirusti se miten ne suhtautuvat siellä. Mitenhän voisin etukäteen varautua käyntiin ja tsempata itseäni..? Ajattelin (niinkuin joku muukin oli tehnyt) että listaisin ylös etukäteen paperille kaikki ne asiat jotka mietityttää ja pelottaa..

Jos jollain on pelkokäyntejä takana niin mieluusti lukisin kokemuksianne.
 
Toinen pelokas
Nostanpas omalta osaltani tätä aihetta viimeisen kerran.
Nyt on siis synnytystapa-arvio takana ja sektiopäivä kalenterissa =) =) =)
Vihdoin voin ilman "entä jos" - ajatuksia nauttia edes tästä viimeisestä muutamasta viikosta...
Voimia sulle "pelokas" polikäynneille :hug:
Ja tietty tsemiä kaikille muillekin synnytyspelon kanssa tuskaileville. Mutta muistakaa ettei kukaan teille tule kotiin sitä sektiota tarjoamaan, pelkosektion saanti vaatii muutaman ylimääräisen käynnin sairaalassa, mutta se ei liene suuri vaiva isosta helpotuksesta....
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2005 klo 10:15 Toinen pelokas kirjoitti:
Nostanpas omalta osaltani tätä aihetta viimeisen kerran.
Nyt on siis synnytystapa-arvio takana ja sektiopäivä kalenterissa =) =) =)
Vihdoin voin ilman "entä jos" - ajatuksia nauttia edes tästä viimeisestä muutamasta viikosta...
Voimia sulle "pelokas" polikäynneille :hug:
Ja tietty tsemiä kaikille muillekin synnytyspelon kanssa tuskaileville. Mutta muistakaa ettei kukaan teille tule kotiin sitä sektiota tarjoamaan, pelkosektion saanti vaatii muutaman ylimääräisen käynnin sairaalassa, mutta se ei liene suuri vaiva isosta helpotuksesta....
Hieno juttu! Voisitko kertoa miten tuo viimeinen ja maaginen käynti (jossa sait sektioajan) meni? Mistä juttelitte, tutkiko lantion jne? Kysyikö oletko vielä sektion kannalla ja yrittikö käännyttää?

Kävin NKL:llä lääkärin vastaanotolla ja sain kuulla sen mitä halusinkin; ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen. Joudun kuitenkin vielä juttusille kätilön kanssa ja synnytystapa-arvio on vko:lla 36. Mitä siis vielä edessä?

 
Toinen pelokas
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2005 klo 16:53 vierailija kirjoitti:
Hieno juttu! Voisitko kertoa miten tuo viimeinen ja maaginen käynti (jossa sait sektioajan) meni? Mistä juttelitte, tutkiko lantion jne? Kysyikö oletko vielä sektion kannalla ja yrittikö käännyttää?

Kävin NKL:llä lääkärin vastaanotolla ja sain kuulla sen mitä halusinkin; ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen. Joudun kuitenkin vielä juttusille kätilön kanssa ja synnytystapa-arvio on vko:lla 36. Mitä siis vielä edessä?
Käynnistä jäi erittäin positiivinen maku, vaikka lääkäri oli eri kuin viikolla 20. Toki hän halusi vielä minun kertaavan syitä, miksi en alakautta halua synnyttää, mutta painotti samalla ettei tarkoitus ole yrittää käännyttämistä.
Ja kun vakuutin edelleen sektion olevan ainoa vaihtoehto, hän kunnioitti päätöstä ja alkoi kertoa käytännön asioita sektion suhteen. Varsinaista synnytystapa-arviota ei ollut siis tarpeen tehdä, mutta senkin lääkäri olisi tehnyt jos olisin niin halunnut. Tässä tapauksessa katsottiin vain kohdunsuun tilanne.
Eli omalta osaltani käynti oli kyllä enemmän kuin sata jänistä ja voin vihdoin unohtaa pahimmat painajaiseni. :)
 
Kiva kuulla että oli asiallinen ja ymmärtäväinen lääkäri vastassa. Mulla onkin vaikea homma lähteä erittelemään pelkoni syitä, koska se on sellainen kokonaisuus.. sellainen musta möykky tavallaan jota on vaikea lähteä pilkkomaan.. jos joku ymmärtää..

Mitä sulla "toinen pelokas" olikaan pelkojen takana? Voi olla että oletkin jo tuossa aikaisemmissa kirjoituksissa maininnut, mutta ei tule nyt mieleen.
 
Alatiesynnytys ei aina ole niin turvallinen kuin monet sen kokeneet antavat ymmärtää. Siinä voi mennä paljon vikaan sekä äidin että lapsen kannalta. Minulle pelkopolin kätilö vakuutti, kuinka mitään ei voi tapahtua alatiesynnytyksessä toisinkuin sektiossa. Niinpä niin...Istukka jäi kohtuun, seurauksena runsas verenhukka ja hemolobiini n. 70, episitoomiahaava tulehtui eikä meinannut parantua ja oli todella kipeä, lapsen sydänäänet heikkeneivat etc. Kaiken huippuna kätilä oli todella epäystävällinen, ja sanoi mm. että jätettäänkö se (istukka) sinne, kun pyysin lääkäriä paikalle.

Pääasia tietenkin, että lapsi on terve.

Nyt kun toinen lapsi on suunnitelmissa ja jos niin ihanasti käy, että tulen raskaaksi, en aio kokea enää tuota ihanaa alatiesynnytystä. Annetaisiko jokaisen päättää itse omasta synnytystavastaan? Onhan se tietenkin upeata niille, joilla on ollut helpot alatiesynnytykset. Itse en tosiaan pelkää kipua, vaan omani ja lapsen terveyden puolesta.
 

Yhteistyössä