pelkopoli lähetteellä synnyttäneet huom!

Kirjoittelin tuossa aiemmin IIK synnyttämään otsikon alla ja sain ihanasti kannustusta monilta äideiltä. Kävin sitten neuvolassa ja otin asian puheeksi ja kuinka ollakkaan myös uusi terkkani odottaa ja hän aikoo itse lähetteen pelkopolille pyytää. Ja myös minulle se tehdään. Olisi kiva kuulla muiden äitien kokemuksian onko synnytys ollut helpompi..mitä polilla tehdään, puhutaan ym ym.. saitteko kivunlievitystä tarpeeksi ja onko synnytys eronnut aikaisempaan "tavalliseen" verrattuna? ym.. Jo kolmen äitinä tiedän ettei synnytystä voi suunnitella juurikaan etukäteen ja siksi tuntuu mahdottomalta että poliklinikka käynnistä ennen synnytystä voisi olla apua. Itselläni kaksi ensimäistä meni hienosti, toinen ilman kivunlievitystä, joka on ollut paras kokemukseni, mutta kolmannesta jäi sitten tämä pelko joka ei tunnu hellittävän, vaikka aikaa on jo kulunut kovasti.

Toivottavasti joku ihana jo asian kokenut voisi auttaa ja lievittää tätä kamalaa pelkoani hiukan.
 
Minulle jäi edellisestä synnytyksestä myös tosi paha pelko.Viisainta olisi lopettaa jo, mutta minkäs teet, kun vauva on taas vallannut mielen.Edellinen synnytysyritys päätyi viimein sektioon ja lääkärin mukaan todennäköisesti myös seuraava.Minua kehoitettiin varaamaan aika pelkopolille.Ei lähetteestä puhuttu mitään!Ja vielä yksityisellä gynellä kävin.En vielä odota, joten saakohan sitä lähetettä vielä edes? :'(
 
Mulla jäi aika pelko ensimmäisestä synnytyksestä ja kun toista aloin odottaa niin terveydenhoitaja itse suositteli käyntiä pelkopolilla. Ja kävinkin noin puolivälissä raskautta.

Siellä kävimme kätilön kanssa vaihe vaiheelta ensimmäisen synnytyksen läpi. Sain kysyä epäselvyydet ja minkä takia tehdään mitäkin. Lääkityksiin sain vaikuttaa itse, esim. toivoin että petidiiniä ei enää koskaan anneta ja ei annettu ym. Itkeä tihrustin siellä viimeisen kerran pahaa oloa siitä synnytyksestä. Kipu yllätti minua aika paljon ja istukan kiinni jääminen ja verenhukka. Ponnistusvaihekkin pitkittyi ym. Kyllä se pisti vähän jännittää.

Sain neuvolakorttiin merkinnän pelkopolilla käymisestä ja sairaalan papereihin synnytystä varten tuli dokumentti toiveistani ja miten minua hoidetaan.

Hyvin hoitivat ja kannustivat ja pelottanut ei yhtään edes loppuraskaudesta.

Toinen synnytys olikin kuin oppikirjasta, lyhyt ja helppo, olin koko ajan täysillä itse mukana ja muistan kaiken.

Nyt olen onnellinen kahden terveen pojan äiti!
 
ä78t04
Heips!!

Mulle tuli kauhee synnytyspelko ihan raskauden loppuvaihees, en saanut öisin nukuttuakaan.. Olin kyllä ennenkin pelännyt mutta ei se niin pinnalle tullut enkä puhunutkaan siitä kenellekään, mutta pakkohan sitä sitten oli terkkarille kertoa ja itkun kera! Ja onneksi kerroin, sain lähetteen pelkopolille. Siellä sitten juttelin kätilön kanssa tunnin verran. Hän kysyi miksi mua pelottaa ja kertoi mitä synnytys voi pitää sisällään jne. Mulle tuli hyvin turvallinen olo, tiesin että pääsen turvallisiin käsiin ja että kyllä kätilöt osaa hommansa jne. Onneksi sitten synnytykseen sainkin saman kyseisen kätilön, jonka kanssa juttelin!=) Synnytykseni oli aikas kauhea, lopulta päädyttiin leikkaukseen (yli 24h lapsiveden menosta, epiduraali epäonnistui ja vauvan sydänäänet laski liian alas supistusten aikana), mutta siltikin mä muistelen ihan hyvällä!=)

Suosittelen todella sitä kätilön kanssa juttelemista etukäteen. Luulen, että senkin takia toivuin synnytyksestä paremmin.
 

Yhteistyössä