pelkään sektiota

Yleensä vaan lukee juttuja, joissa pelätään synnytystä ja halutaan sektio. No mä luin mitä kaikkea sektiossa tehdään ja aloin pelätä sektiota. Jos jotain meneekin pieleen tai vauvasta tulee tuon painoarvion mukaan iso ja aletaan suunnitella sektiota, mä menen kyl paniikkiin. Se ei tosiaan ole mikään pikku leikkaus, masu auki ja vauva ulos.

Tuskin tämän takia lähden pelkopolille, mutta lisää kyllä motivaatiota alatiesynnytykseen. Eikös niihin sairaalan toivelistaan voi merkitä, että "järkyttävä sektiopelko" :/ ??

Oonkos ainut, jolla pelko näin päin?

 

Täällä toinen sektiopelkoinen jolle tehty kaksi sektiota ja takana myös kaksi alatiesynnytystä. Kyllä mä mielummin synnytän vaikka saunan takana ilman puudutusta kun menen leikkuulle :/ Eka sektiosta joka oli suunniteltu perätilan takia meni toipumiseen varmaan 2kk. Tää toinen oli hätäsektio joka tehtiin 3vk sitten ja toivuin tosi nopeeta. Kaksi eka päivää olin melkosessa lääketokkurassa kun en suostunu luopuu kipupumpusta mut aattelin etten rupee turhaan kärvistelee kun lääkkeitä on mahollisuus saada. Toka päivänä lähdin sit pikkuhiljaa liikkumaan ja huomasin et mitä enempi on ylhäällä ja liikkeessä sitä parempi olo tulee.Sängystä nouseminen vaan oli pitkään työlästä kun piti nousta aina kyljen kautta kun noita vatsalihaksia ei saa käyttää. Loppujen lopuksi kun aattelee niin kyllä ne on noi lapset kaiken sen kivun arvosia ja jos pakko ois ni sektioon vielä menisin. Mulla kun kaikki seuraavat leikataan kun on jo kaksi leikkausta tehty. Älä jännitä etukäteen, pääasiahan on et vauva saadaan terveenä maailmaan :heart: Mun kaveri "toipui" sektiosta viikossa, eikä kokenu olleesa oikeesti kipee missään vaiheessa!

 

Peesaan edellistä! Mulla on koettuna sekä alatiesynnytys että (hätä)sektio. Raskausaikana sanoin että kaikki on hyvin kunhan ei joudu sektioon, ja kuinkas kävikään :/
No mut lapsen parhaaksihan sektio tehtiin, nyt 6viikkoa tuosta ja arpi enää muistuttaa koko tapahtumasta, niin ja tietysti tuo ihana tuhiseva tyttövauva

 

Mulle tehtiin sektio perätilan vuoksi ja kyllä melkoinen kammo jäi. Toivottavasti mahdolliset tulevat kerrat onnistuu alakautta... mutta pakkohan se on sitten taas käydä läpi jos tilanne niin vaatii. Nousee vaan kylmä hiki pintaan jo ajatuksesta. :/

 

Hei!

Mä sain noin 8 kk sitten kaksoset ja alemman vauvan perätilan vuoksi mulle suositeltiin sektiota. Mä kieltäydyin viimeiseen asti leikkauksesta ja halusin synnyttää vauvat alateitse (aiempi synnytys alateitse). Pelkäsin sektiota, koska mulle on aiemman leikkauksen yhteydessä kasvanut kovasti arpikudosta ja haavan paraneminen kesti kauan.
Synnytystä käynnisteltiin ensin kolme päivää osastolla, mutta vauvat eivät lähteneet tulemaan. Tuolloin suostuin leikkaukseen (vko 38) ja sektio meni hienosti. Olin jalkeillani 3 tunnin kuluttua leikkauksesta, enkä tarvinnut kipupumppua avukseni. Toivuin sektiosta huomattavasti paremmin kuin alatiesynnytyksestä. Lisäksi sektio pelasti vauvani myöhemmin vaaralliseksi paljastuneelta normaalisynnytykseltä. Vauvoilla olikin yhteinen istukka ja sikiökalvo, mitä aiemmat ultrat eivät olleet paljastaneet, eli alatiesynnytys olisi ollut todellinen riski.
Olin siis pelännyt turhaan pitkää toipumisaikaa. Pystyin jo sairaalassa hoitamaan vauvani itse ja itse asiassa olin punttisalillakin jo 2 viikon kuluttua leikkauksesta (hoitohenkilökunta ei kyllä suosittele tuollaista, mutta mä olen aina ollut himoliikkuja...).
Haava on parantunut hienosti ja mulla on leikkauksesta muistona ainoastaan noin 15 cm pitkä, ohut arpi alavatsassani. Niin ja kaksi ihanaa tervettä lasta