Pelkään...

[Nolo]

...etten ikinä saa lasta. Olen parikymppinen ja olen seurustellut vain kerran hätiköden vuosi sitten. Rakastan lapsia, olen koko elämäni suunnitellut lasten parissa.
Pelottaa. Onko olemassa ketään joka olisi joskus paininu saman asian suhteen?

 

[äippä]

Yks tuttu kärsii lapsettomuudesta. On ollu monta kertaa hedelmällisyyshoidoissa. Entisensä kanssa nappas mut menikin kesken ja nyt aviomiehensä kans on tuloksetta aikakin tähän asti. On kuulummemma tosi rankkaa. Parisuhteen tarvii olla todella terveellä pohjalla ja halu saada omia lapsia. Ittellä on reilu 2 v ja toinen tulossa helmikuulla ja voin sanoo et niittä ei oo tehty allakka kädessä. Turha stressaaminen raskaaks tulemisesta vaikuttaa kans.

 

[tähtihedelmä]

mulle ei oo oikeestaa koskaan pälkähtäny päähän että lapsettomuutta vois pelätä. en pelänny sitä silloin, ku olin nuori enkä missään nimessä halunnu lapsia. pari vuotta myöhemmin, ku halusin, tulin saman tien raskaaksi.
mun mielestä tossa aiheessa ei oo mitään noloa, päin vastoin! osottaa jonkinlaista kypsyyttäkin, että ainaki sä oot ajatellu asioita! välillä kun tuntuu että ihmiset pitää lapsia itsestäänselvyytenä, jotka tulee sitte ku kaikki muu on valmista.
tietysti jos se pelko muodostuu pekkomielteiseksi tai häiritsee arkea ni silloin se ei oo enää normaalia, mut niin kauan ku se säilyy hyvällä pohjalla, ni mun mielestä se on suorastaan tervettä! muistat ainaki että lasten tekoa ei välttämättä kannata lykätä hamaan tulevaisuuteen, vaan tartut tilaisuuteen ku sellanen tulee. toisin sanoen tulee sopiva mies ja isäehdokas, jonka kanssa haluat mielellään loppuelämän jakaa.

 

[äippä]

\

...etten ikinä saa lasta. Olen parikymppinen ja olen seurustellut vain kerran hätiköden vuosi sitten. Rakastan lapsia, olen koko elämäni suunnitellut lasten parissa.
Pelottaa. Onko olemassa ketään joka olisi joskus paininu saman asian suhteen?

Minäkin tietyllä tapaa olen tätä samaa asiaa vatvonut muutama vuosi sitten koska siskollani on lapsettomuusongelma. Nyt minulla on pieni tyttö... Ei ollut edes suunniteltu juttu, mutta maailman rakkain olento hän minulle on on ja olen ikuisesti kiitollinen siitä että olen prinsessani saanut. Kamalan vaikeaa oli vain siskolle raskaudesta kertoa koska hän on vuosia lasta yrittänyt saada, nyttemmin luovuttanut koska mahdollisuutta ei tosiaan enää ole. Harmittaa siskoni puolesta, koska tiedän kuinka paljon hän lapsen olisi halunnut saada.
Mutta koita ajatella että aika näyttää kuinka käy. Ehkei sitä kannate etukäteen murehtia. On kuitenkin olemassa hoitoja joilla tätä todennäköisyyttä voidaan nostaa että lapsen saat, jos sinulla ei suurempia sairauksia ole ( siskoni lapsettomuus johtuu kasvaimista joita häneltä on jouduttu munasrjoista poistamaan ja nykysellään hänellä ei ole kuin yksi munasarja ja sekään ei toimi) Ja viimeisenä oljenkortenahan on vielä ottolapsen ottaminenkin. Mutta älä liikoja murehdi ennekuin tilanne on edessä, kyllä uskon vahvasti että lapsen tulet saamaan
Jaksallusta! :hug: