Pelkään miestäni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Itelläkin kesti lähtö tosi kauan. Ja vaikka mies kävi puhumassa, sekään ei häntä auttanut. Ja jälkeen päin on syyttänyt myös minua. Että se olin muka minä joka riehuin ja hän vain piti kiinni. Lähtö on ainoa vaihtoehtosi. Itse tajusin että oli se syy kenen tahansa, oli se lyömistä tai vaan tönäsyä, mutta jos pienistä asioista paisuu niin iso riita että se menee fyysiseksi, ei kaikki silloin ole hyvin. Ei sellainen suhde voi olla hyvä millään tasolla.
 
No tuon nimimerkki mamin vastauksen voi tässä tapauksessa sivuuttaa, koska on kyse hyvin eirlaisesta tilanteesta. Eli jatkuvasta väkivallasta, ei kerran kiinnipitämisestä kun toinen meinaa lähteä.

Ei tuollainen ole hyväksyttävää. Ja ihan sama, vaikka yrittää riidellä riitelyn iloksi, nin ei sitä väkivalloin tehdä. Silloin voidaan riidellä vaikkapa poliitiikasta, tosin silloinhan sana muuttuu keskusteluksi ;) En hyväksyis ees hetken tukistamista tms.

Sinuna lähtisin lapsien kans. Oon seurannu parisuhdeväkivaltaa naapurina, ja ei oo muuten kiva kuunnella sitä. VArsinkin jos se muuttui pikku hiljaa siihen "älä lyö sitä", kun puhuttiin lapsesta. Eli ensin se äijä hakkas vain akkaa, tai oikeestaan heitteli pitkin kämppää ja sitten se olikin väkivaltainen lasta kohtaan. Saivat häädönkin, kun äijällä oli tapana alkaa tappelemaan keskellä yötä kun tuli kotiin lähiräkälästä.

Pointit on se, että tilanne tosta ei helpommaksi muutu. Mieti mielessäs, millon tapahtui ensimmäinen kerta. Oliko se puoli vuotta sitten vai 6 vuotta sitten..vai miten. Kannattaa muistaa, että mitä pitempään se on ollu, sen todennäköisemmin se ei lopu. Ja vaikka se oiskin uutta, niin seuraava kerta voi ollakin tappava. Tuskin sitä haluat. Tai seuraava kerta voi olla invalidisoiva, tuskin sitäkään haluat.
 
Ihan ton ekan kirjoituksen perusteella olisin sanonut et, mä suostuisin jatkamaan VAIN JOS mies myöntää tehneensä väärin ja että syy oli vain hänessä itsessään ja suostuu menemään ammattiauttajan puheille.
MUT sitten kirjoitit lisää miten mies haluaa kontrolloida sua ja sun menemisiä, suuttu kun et väkivallan jälkeen heti antanut anteeksi, hänellä on kyllä rahaa harrastuksiin, mutta sinun harrastuksiin sitä ei riitä jne. niin sanon että LÄHDE lasten kanssa ennen ku jotain pahempaa sattuu!!!
 
nyt vasta mies avasi suunsa.. aloitti kysymällä "voitaisko jo sopia?" minä vastasin, että riippuu mitä sinulla on sanottavana, minä en ole muusta vihainen kuin siitä, että pidit kädestä kiinni ja se sattui, kättä kihelmöi ja oli turta pitkään teon jälkeen. Mies vastasi, että minun pitäis olla ärsyttämättä häntä, sillä silloin voi sattua, ja sanoi myös että minua ei olisi sattunut niin paljon jos en olisi pistänyt vastaan (siis mies veti minut eteiskäytävältä olohuoneeseen kädestä/käsivarresta kiinni pitämällä (puristamalla), eli liu'uin parketilla vaikka yritin kovasti pistää vastaan, eikö se ole ihan normaali reaktio että pistetään vastaan kun toinen yrittää väkisin repiä?). Eli edelleen se on minun vikani :( Voi helvetti, mitä mä oikein teen? Tuntuu aika radikaalilta yhden tälläisen jälkeen erota, mutta oikeasti mietin jo eilen, satuttaako se minua enemmän, ja noi sen vastaukset nyt yön ja päivän miettimisen jälkeen on tuollaisia, eli eipä näytä katuvan..
 
ja niin naurettavalta kuin tämä kuulostaakin, minusta tuntuu että mies oli vihainen kannatusjoukkueensa tappiosta jääkiekkopelissä. minä kyllä vähän ärsytin sanomalla, että noinko paljon se vituttaa kun eivät voittaneet :( Mutta oli siis jo kotiin tultuaan tosi ärtyneellä tuulella ja ihankuin tosiaan olisi halunnutkin tapella..
 
Käy esittelemässä miehesi aikaansaamat mustelmat käsivarsissasi lääkärille ja kerro, mitä tapahtui. Näytä lääkärin lappu miehellesi. Ja keskustelkaa.
Hevoshoitokuuri pitää antaa heti.
 
Minä SAATTAISIN harkita yhdessä pysymistä tuossa tilanteessa jos mies menisi johonkin terapiaan tai vastaavaan hoitamaan ongelmaansa, mitä näitä lyömättömiä linjoja tai sellasia on, en tiedä niistä tarkemmin. Pitäisi olla aikuiselle ihmiselle itsestäänselvää että toiseen ei saa käydä käsiksi vaikka olisi miten ärsyttävä tahansa. Ja mites kun lapset tulee murrosikään ja joku vaikka narahtaisi valheista, osaiskohan mies pitää näppinsä erossa.. Jos mies ei ymmärrä tehneensä väärin niin minä lähtisin. Voihan sitä palata yhteen vaikka parin vuoden päästä uudestaan jos tuntuu että lähteminen oli virhe ja mies on muuttunut, esim. eroajan aikana hoitanut asiat kunnolla riitelemättä, kyllä tosi rakkaus antaa toiselle tilaa ja aikaa pohtia asioita. Yhdet mun tutut oli 10 vuotta erossa ja sitten palasivat yhteen.

Sun tilanteessasi, lähte nyt kun vielä voit, ja voit antaa lapsille terveen mallin aikuisuudesta! :hug:
 
Mies vastasi, että minun pitäis olla ärsyttämättä häntä, sillä silloin voi sattua

eiköhän tuossa ole vastaus kysymykseesi :( musta tuo kertoo suoraan miehesi suhtautumisesta väkivaltaan ja sinuun. entäs jos lapset ärsyttää...? sattuuko sitten niitäkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heffalump:
Mies vastasi, että minun pitäis olla ärsyttämättä häntä, sillä silloin voi sattua

eiköhän tuossa ole vastaus kysymykseesi :( musta tuo kertoo suoraan miehesi suhtautumisesta väkivaltaan ja sinuun. entäs jos lapset ärsyttää...? sattuuko sitten niitäkin

Suhteessa pitäisi voida olla oma itsensä.
Aika pahalta kuulostaa miehen kommentit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

Jokaisella on aina syy siihen, että käy käsiksi. Ei sitä kukaan tee ilman syytä. Sen kun ymmärrät, niin ymmärrät sen, mitä tulee tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

Jokainen vastaa käytöksestään ja itsehillinnästään ITSE, ei kukaan muu ( esimerkiksi sinä puolisona) ole syyllinen väkivaltaiseen käytökseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ghb:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

Jokaisella on aina syy siihen, että käy käsiksi. Ei sitä kukaan tee ilman syytä. Sen kun ymmärrät, niin ymmärrät sen, mitä tulee tehdä.

?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ghb:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

Jokaisella on aina syy siihen, että käy käsiksi. Ei sitä kukaan tee ilman syytä. Sen kun ymmärrät, niin ymmärrät sen, mitä tulee tehdä.

Kuule, ne on tasan tarkkaan tekosyitä käydä käsiksi!

Aplle, mitä jos sanosit miehelles, että mietit tosissas eroa ton tilanteen takia ja etenkin sen, että miehes syyllistää sua. Mitä jos ottaisit lapset ja menisitte jonkun tutun luo muutamaksi päiväksi? jos se avais vähän miehen silmiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ghb:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

Jokaisella on aina syy siihen, että käy käsiksi. Ei sitä kukaan tee ilman syytä. Sen kun ymmärrät, niin ymmärrät sen, mitä tulee tehdä.

?

Siis ihminen, joka käyttää väkivaltaa omaa aivan oikeasti sellaisen asenteen ja maailmankatsomuksen, että pitää itseään oikeutettuna toimintaansa.

Hitto, kun osaisi selittää.

Ihminen, joka pieksee jonkun toisen uskoo itse aivan tosissaan siihen, että tekoon oli oikeutus. Se, että jälkeenpäin esitetään katuvaa (tai sitten ei) merkitsee yleensä ainoastaan sitä, että järkevä osa ihmisestä tietää sen auttavan jälkiselvittelyssä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:
:( Äsken tapahtui se, mitä olen toivonut ettei mies koskaan tee: satutti minua, mutta ei kuitenkaan mitenkään pahasti käynyt. Säikähdin ja tajusin, että mistä minä voin tietää, miten mies tulee käyttäytymään jatkossa, kun nyt tämän pienen asian teki?

Kävi siis näin, että meillä oli riitaa (todella pikkumaisesta asiasta josta mieheni alkoi väittelemään), minä en halunnut riidellä koska mielestäni tässä ei aihetta riitaan ollut, joten puolen tunnin riitelyn jälkeen halusin mennä makuuhuoneeseen nukkumaan, pyysin useita kertoja miestä olemaan hiljempaa, ettei lapset herää. Mies ei sitten halunnut päästää minua pois olohuoneesta, vaan tuli eteeni ja esti olohuoneen ovella pääsyn makuuhuoneeseen. Minä sanoin, että sinähän et minua määrää ja livahdin miehen ja seinän välistä, vähän ehkä miestä samalla tuppaisten edestäni. Mies ei tätä hyväksynyt, vaan tarttui käsivarteeni ja repi minua takaisin olohuoneeseen. Pyysin monta kertaa päästämään irti koska sattui (samalla kuitenkin vedin itseäni irti -sattui enemmän) eikä mies päästänyt irti vasta kuin sitten, kun kolmannen kerran huusin kovalla äänellä että päästä irti mun kädestä. Vielä sitten suuttui ja sanoi että se oli minun vika, kun kerjäsin verta nenästäni. (nyt muuten hävettää kulkea naapureiden ohitse, varmasti kuulivat tämän mun huutoni)

Miehen suvussa on tätä väkivaltahistoriaa naisia kohtaan, esim. miehen isä on pahoinpidellyt mieheni äitiä jne. Nytkö me ollaan siinä vaiheessa, kun näitä rajoja aletaan pikkuhiljaa rikkoa, ja joka kerta satuttaa enemmän minua? Joskus aiemmin mies on saattanut ottaa minua hiuksista kiinni, mutta päästänyt oikeastaan heti irtikin. Nyt vaan meinasi jo pelottaa, mitä se minulle tekee :( Muutoin siis ihan kunnollinen mies, ehkä itsekäs ja ilkeä toisinaan minua kohtaan. Mutta varmasti monen mielestä "unelmamies" muuten, mutta jos tietäisivät tämän taipumuksen väkivaltaan..

Meillä kans oli riitaa ja repi mua niin että paidan hiha repesi,vedin kyllä itseäni pois jne..Mies kyllä hermostuu aikas äkkiä ja latelee vaikka mitä törkeetä tekstiä haukkuen mua.Kännissä se on kerran käynyt käsiksi muhun ja viina ei sovi sille yhtään haastaa aina riitaa kaikkien kanssa,eli nyrkit heiluu..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa tämä! Siis tässä nyt vähän yritetty asiasta keskustella ja mies kokoajan sanoo vaan sitä, että ei olisi tehnyt mitään jos en olis ärsyttänyt.

juu ehkä se että ärsytit on miehelle syy siihen että kävi käsiksi, mutta eihän mikään syy oikeuta toista käymään käsiksi :o

ja jos miehelle ilmoitat että tästä tulee ero, niin älä sitten niele mitään selityksiä tälle teolle, jos mies ei oikeasti kadu sitä ja myönnä tehneensä väärin sua kohtaan.

 
Ap, sä voisit soittaa Naisten Linjalle, ilmaiseen auttavaan puhelimeen joka neuvoo väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeneita naisia. Numero on 0800 02400 ja se vastaa arkisin, myös tänään, klo 16-20. Jos on varattu, kannattaa kokeilla useamman kerran, kyllä sinne yleensä pääsee aika helposti läpi.

Naisten Linjan sivuilla on myös tietoa väkivallasta ja sen kehittymisestä. http://www.naistenlinja.com/fi/vakivalta.html
Tuo pdf-muotoinen kirjanen on aika hyvää luettavaa.

:hug:
 
En tiiä oonko jotenkin outo tai kylmä ihminen (en koe olevani ) mutta tuon riidan ja tuon tapahtuman perusteella en lähtisi... Tämä ei ole millään pahalla mutta miksi on hyväksyttävää sinun tönäistä miestä mutta lähes sama asia mieheltä ei ole sallittua?

Anteeksi jos tämä loukkaa, mutta minä näen asian näin. Miehen tottakai pitäisi myöntää tehneensä väärin ja pyytää anteeksi,
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voi helvetti, mitä mä oikein teen? Tuntuu aika radikaalilta yhden tälläisen jälkeen erota, mutta oikeasti mietin jo eilen, satuttaako se minua enemmän, ja noi sen vastaukset nyt yön ja päivän miettimisen jälkeen on tuollaisia, eli eipä näytä katuvan..

Eroa. Nyt kun se vielä on mahdollista, nyt vielä kun miehesi ei ole nujertanut ja alistanut sinua henkisesti. Se tapahtuu pikkuhiljaa ja jos et pidä itsestäsi ja lapsistasi huolta niin teitä odottaa helvetti.

 
enpä tiedä mitä tuossa tilanteessa tekis. Meillä minä olen väkivaltainen tyyppi. siis nainen!!
En voi sille mitään että kun mua ärsytetään tarpeeksi niin alan käydä käsiksi mieheeni. Menen jotenkin pois tolaltani täysin kun ärsytetään tarpeeksi. Vaikka rakastan miestäni yli kaiken ja meillä on silti ihana suhde!! Näitä käsiksi käymisiä' on todella harvoin, mutta ne hävettää suunnattomasti!! Hyvin impulsiivinen luonne..tunteella käyvä. Rakastaa ja vihaa. jotenkin haluaa toisen ymmärtävän mitä tarkoittaa...siksi turvautuu "viimeiseen keinoon".
 
Alkuperäinen kirjoittaja öhhmm:
En tiiä oonko jotenkin outo tai kylmä ihminen (en koe olevani ) mutta tuon riidan ja tuon tapahtuman perusteella en lähtisi... Tämä ei ole millään pahalla mutta miksi on hyväksyttävää sinun tönäistä miestä mutta lähes sama asia mieheltä ei ole sallittua?

Anteeksi jos tämä loukkaa, mutta minä näen asian näin. Miehen tottakai pitäisi myöntää tehneensä väärin ja pyytää anteeksi,

Ymmärrän tämän, tätä itsekin nimittäin mietin. Mutta miten olisin päässyt olohuoneesta pois, kuin väkisin tunkemalla itseni miehen ja seinän välistä, siinä väkisinkin joutuu työntää miestä edestä kun tunkee läpi :( en minä nyt kuitenkaan tönimällä töniny, vaan tosiaan ängin siitä välistä. Mies tossa nyt puhuu vähän miten sattuu, pyytää anteeksi mutta samassa lauseessa jankuttaa, että ei olisi tehnyt mitään jos en olisi ärsyttänyt, lupaa ettei tee toiste mutta toisessa lauseessa sanoo että saattaa ehkä tehdäkin. Tämä on sellainen juttu, että kunpa TIETÄSIN että tämä ei toistu, jäisin tähän kyllä. Lapsilla on hyvä olla, tiedän, että näistä tälläisistä jutuista saa sellaisen käsityksen, että meillä on jatkuvia riitoja ja huutamista ja lapset välikätenä pelkäävät mitä nyt tapahtuu. Mutta lapsia rakastetaan, heitä halataan eikä heille huudeta tai satuteta, me vanhemmatkin normaalisti olemme hyvin rakastavia ja halataan ja pussataan ja ollaan ns. onnellinen malliperhe. On vain nämä tässä mainitsemani asiat, jotka tuovat meidän välille riitaa, ja eilen se nyt sitten kärjistyi tuohon pisteeseen. Tämäkin vielä todella lievää kuitenkin, mutta fyysinen koskemattomuus tuossa tilanteessa rikkoutui ja luottamus sen myötä. Mies ei ole enää niin turvallinen. Itse olen kärsinyt huonosta lapsuudesta enkä todellakaan halua sitä omille lapsilleni. En voi kyllä tämän perusteella sanoa, millainen tulevaisuus meidän perheellä on, siks on vaikea lähteä tai vaikea jäädä. Lähteminen eli ero on kuitenkin lapsille raskas ja vaikea, jos taas elämä jatkuu kuten ennen (ilman väkivaltaa), meidän lapsilla on minun mielestäni onnellinen ja hyvä lapsuus, meillä on kotona ollut lämmin tunnelma. Eilinen oli poikkeus (lapsetkin nukkuivat, ainakin melko varmasti).
 

Similar threads

Yhteistyössä