Pelkään miestäni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmaana

Vieras
:( Äsken tapahtui se, mitä olen toivonut ettei mies koskaan tee: satutti minua, mutta ei kuitenkaan mitenkään pahasti käynyt. Säikähdin ja tajusin, että mistä minä voin tietää, miten mies tulee käyttäytymään jatkossa, kun nyt tämän pienen asian teki?

Kävi siis näin, että meillä oli riitaa (todella pikkumaisesta asiasta josta mieheni alkoi väittelemään), minä en halunnut riidellä koska mielestäni tässä ei aihetta riitaan ollut, joten puolen tunnin riitelyn jälkeen halusin mennä makuuhuoneeseen nukkumaan, pyysin useita kertoja miestä olemaan hiljempaa, ettei lapset herää. Mies ei sitten halunnut päästää minua pois olohuoneesta, vaan tuli eteeni ja esti olohuoneen ovella pääsyn makuuhuoneeseen. Minä sanoin, että sinähän et minua määrää ja livahdin miehen ja seinän välistä, vähän ehkä miestä samalla tuppaisten edestäni. Mies ei tätä hyväksynyt, vaan tarttui käsivarteeni ja repi minua takaisin olohuoneeseen. Pyysin monta kertaa päästämään irti koska sattui (samalla kuitenkin vedin itseäni irti -sattui enemmän) eikä mies päästänyt irti vasta kuin sitten, kun kolmannen kerran huusin kovalla äänellä että päästä irti mun kädestä. Vielä sitten suuttui ja sanoi että se oli minun vika, kun kerjäsin verta nenästäni. (nyt muuten hävettää kulkea naapureiden ohitse, varmasti kuulivat tämän mun huutoni)

Miehen suvussa on tätä väkivaltahistoriaa naisia kohtaan, esim. miehen isä on pahoinpidellyt mieheni äitiä jne. Nytkö me ollaan siinä vaiheessa, kun näitä rajoja aletaan pikkuhiljaa rikkoa, ja joka kerta satuttaa enemmän minua? Joskus aiemmin mies on saattanut ottaa minua hiuksista kiinni, mutta päästänyt oikeastaan heti irtikin. Nyt vaan meinasi jo pelottaa, mitä se minulle tekee :( Muutoin siis ihan kunnollinen mies, ehkä itsekäs ja ilkeä toisinaan minua kohtaan. Mutta varmasti monen mielestä "unelmamies" muuten, mutta jos tietäisivät tämän taipumuksen väkivaltaan..
 
lähti kans aivan pienestä tuo ensin revittiin, sitten heitettiin maahan, sitten läpsittiin, sitten nyrkillä, viimisellä kerralla pää auki ambulanssilla sairaalaan tikattavaksi.. ota ero, ennen ku käy pahempaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä:
lähti kans aivan pienestä tuo ensin revittiin, sitten heitettiin maahan, sitten läpsittiin, sitten nyrkillä, viimisellä kerralla pää auki ambulanssilla sairaalaan tikattavaksi.. ota ero, ennen ku käy pahempaa!

Tätä tässä juuri pitäisi miettiä.. lähdenkö vai enkö.. koska periaatteessa pieni juttu vielä.. mitäs jos se tekeekin uudestaan tuon tai pahempaa, mutta mitäs jos ei tekisikään :( Ja toi ahdisti, että vielä teon jälkeen syytti MINUA tapahtuneesta, se oli MINUN vikani. Jos olisi itse jotenkin katunut asiaa, eikö se olisi kaduttanut heti ja säikähtänyt käytöstään itsekin?
 
mie lähtisin tossa vaiheessa.. minä kun turpaan sain monesti..sairaalaan ja takas.. ei sitä jaksa, sit vasta tajusin lähteä.. ajattelin aina että ei se sitä toiste tee.. nyt oikeuskäsittelyä odotellaan, ja onnellisesti olen miehen kanssa joka ei ikinä löisi minua, toivottavasti.
 
Hirveä tilanne *haleja*
En voi muuta sanoa kun eroaisit. Ja että miksi vielä olet miehen kanssa joka on aikaisemminkin satuttanut sinua.
Lyö kerran-lyö uudelleen.
Minun isä löi minua ja äitiäni, ei ollut todellakaan kivaa. Älä anna itsellesi ja lapsillesi samanlaista. Hän voi koska vaan lyödä laposiannekin.

Tiedän että helppo sanoa. Mutta tuopllaisessa suhteessa jossa tarvii pelätä, ei voi olla onnellinen.

Käsi jokaa lyö ei voi rakastaa.

Zemppiä sinulle!
 
Terveessä parisuhteessa ei tunneta pelkoa toista kohtaan! Toiseen täytyy pystyä luottamaan, täytyy pystyä luottamaan että toinen ei koskaan satuta. Jos näin ei ole...parisuhdeterapiaan HETI tai ero. (Tai johonki terapiaan..)
 
väkivaltainen ihminen tekee tekonsa usein pikaistuksissaan, ja katuu (JOS katuu) vasta myöhemmin. siksi eläminen väkivaltaisen henkilön kanssa onkin niin kuluttavaa. aina saa olla varpaillaan, ettei vaan provosoi toista "liikaa"...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei hyvältä kuulosta:
väkivaltainen ihminen tekee tekonsa usein pikaistuksissaan, ja katuu (JOS katuu) vasta myöhemmin. siksi eläminen väkivaltaisen henkilön kanssa onkin niin kuluttavaa. aina saa olla varpaillaan, ettei vaan provosoi toista "liikaa"...

Äsken juuri mies kävi silittämässä kättä ja yritti pyytää anteeksi.. no, en vastannut mitään joten taas se suuttui ja syytteli minua taas kaikesta :( Mä tiedän, etten ole tehnyt mitään väärää ja ota noita syyttelyitä niskaani, eli siinä mielessä "olen vahvoilla", mutta mikä ihme tohon ihmiseen on tullut? Riita alkoi muuten siitä, kun mies olisi "joutunut" huomenna aamulla lasten kanssa olemaan kun minä olisin käynyt kangaskaupassa siskoni kanssa (lupasin jos siskolle menosta, mieheni mielestä minun olisi tähän menoon pitänyt kysyä LUPA häneltä, vaan sillä hetkellä kun sisko oli kylässä mieheni oli jääkiekkopeliä katsomassa, joten miten olisin lupaa kysellyt, en minä kehtaa tuollaisiin sanoa edes siskolle, että tarvitsen miehen luvan tähän shoppailureissuun..)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ei hyvältä kuulosta:
väkivaltainen ihminen tekee tekonsa usein pikaistuksissaan, ja katuu (JOS katuu) vasta myöhemmin. siksi eläminen väkivaltaisen henkilön kanssa onkin niin kuluttavaa. aina saa olla varpaillaan, ettei vaan provosoi toista "liikaa"...

Äsken juuri mies kävi silittämässä kättä ja yritti pyytää anteeksi.. no, en vastannut mitään joten taas se suuttui ja syytteli minua taas kaikesta :( Mä tiedän, etten ole tehnyt mitään väärää ja ota noita syyttelyitä niskaani, eli siinä mielessä "olen vahvoilla", mutta mikä ihme tohon ihmiseen on tullut? Riita alkoi muuten siitä, kun mies olisi "joutunut" huomenna aamulla lasten kanssa olemaan kun minä olisin käynyt kangaskaupassa siskoni kanssa (lupasin jos siskolle menosta, mieheni mielestä minun olisi tähän menoon pitänyt kysyä LUPA häneltä, vaan sillä hetkellä kun sisko oli kylässä mieheni oli jääkiekkopeliä katsomassa, joten miten olisin lupaa kysellyt, en minä kehtaa tuollaisiin sanoa edes siskolle, että tarvitsen miehen luvan tähän shoppailureissuun..)

Anna miehelle vaihtoehdot ero tai menee juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa väkivaltaisesta käytöksestään. Seuraavalla kerralla se voi olla lapsi jolle mies hermostuu.

 
niin, aina vaan huonommalta kuulostaa, kun "syy" tekoon oli käytännössä ei mikään syy. eli turhasta mies hermostui, ja turhaan myös sinua syyttelee, kun hänellä itsellään ne hermot pettivät! mutta jäädessäsi tuohon suhteeseen saat kärsiä vastaavanlaisesta impulsiivisesta käytöksestä todennäköisimmin aina, joten mieti tarkkaan haluatko sellaista. niin, ja haluatko että se väkivallan ketju jatkaa kiertokulkuaan, kuten mainitsit miehesi ottaneen "mallia" omasta isästään...
 
Tutustu aiheeseen nimeltä narsistinen persoonallisuushäiriö. Ja usko vaan että pahenee ja kohta sulla ei ole lupa käydä yhtään missään. Ulospäin osaa olla oikein unelma ja kotona täys piru. Ja hetken päästä saa sut tosiaan uskomaan että kaikki on sun vika ja sä et edes uskalla lähteä kun se vie sulta henkisesti kaiken, joskus osaa viedä myös fyysisesti kaiken ("voi kulta otetaan yhteinen pankkitili lässyn lässyn" ja pian et pääse lähtemään muuten kuin salaa tyhjän päälle)
voi kun kukaan ei menisi tällaiseen lankaan, olen liian läheltä seurannut mutta onneksi nyt on kaveri jo omillaan ja turvassa.
siis lähde ennenkuin on myöhäistä, ja pidä huoli että saat lapset mukaasi, nämä osaa kääntää asiat vaikka mustan valkoiseksi.
narsistienuhrientuki.info
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tutustu aiheeseen nimeltä narsistinen persoonallisuushäiriö. Ja usko vaan että pahenee ja kohta sulla ei ole lupa käydä yhtään missään. Ulospäin osaa olla oikein unelma ja kotona täys piru. Ja hetken päästä saa sut tosiaan uskomaan että kaikki on sun vika ja sä et edes uskalla lähteä kun se vie sulta henkisesti kaiken, joskus osaa viedä myös fyysisesti kaiken ("voi kulta otetaan yhteinen pankkitili lässyn lässyn" ja pian et pääse lähtemään muuten kuin salaa tyhjän päälle)
voi kun kukaan ei menisi tällaiseen lankaan, olen liian läheltä seurannut mutta onneksi nyt on kaveri jo omillaan ja turvassa.
siis lähde ennenkuin on myöhäistä, ja pidä huoli että saat lapset mukaasi, nämä osaa kääntää asiat vaikka mustan valkoiseksi.
narsistienuhrientuki.info

Tälläistä tapausta hyvin läheltä seurannut (ystävän ex-mies), ei kuulosta minun mieheltäni. Olemme 7 vuotta olleet yhdessä enkä voisi sanoa, että olisi edes lähellä tuon dg:n kriteerejä. Luulen, että nyt kyseessä oli vain hermostuminen, joka meni sitten överiksi. Minun mielestä mies oikein yritti suututtaa minua, ja kun en hermostunut, mies hermostui siitä. Ihan kuin se olisi halunnutkin suuttua ja riidellä, ja meni liian pitkälle. En tiedä onko mies tuollainen lapsuutensa vuoksi (juurikin isänsä alkoholiongelman, väkivallan, äitinsä on myös kovin "vittumainen" suustaan..), luonteeltaan, vai mikä tässä on, mutta en usko että mikään mielenterveyshäiriö kyseessä kuitenkaan. On kuitenkin ihan normaali ja rakastava muuten, mutta riitatilanteissa täys ääliö :(
 
Katkaise kierre. Ota ero. Älä anna lasten nähdä tuota elämää ja ottaa siitä mallia itseensä. Puolisoa ei pidä pelätä, puolison ei tule KOSKAAN satuttaa sinua oli riita mikä hyvänsä. Äläkä luule, ettei lapset huomaa. Ne kyllä huomaa!
 
minäkin kehotan ainakin katsomaan miehen toimintaa kriittisesti, ei selitellen, sillä silloin sinä asetut ikäänkuin hänen sijaansa kertomaan tekosyitä milloin millekin pinnanpalamiselle. luulen, etteivät miehesi tekoset jää tähän. mutta jos sinä jätät asian tähän, annat miehellesi ylivallan. jos et halua erota, aseta ehdot, ja pidä niistä kiinni, kuin myös laitat miehesi ehtoja, ja SINUA, kunnioittamaan.
 
Mikään ehtojen asettaminen ei auta yhtään mitään. Suosittelen sinua eroamaan välittömästi. On satavarma, että tuo väkivaltainen käytös jatkossa vain pahenee.
 
jaa no kyllä mäkin haluan että mies ottaa minutkin huomioon ja kysyy että sopiiko minulle. olen itse tosi väsynyt kun vauva herättelee öisin, jos mies vaan sanois että hei lähen tunnin päästä muutamaksi tuntii kylälle niin kyllä suuttuisin asiasta(lähinnä siksi että jos hän ei oo kysynyt minulta että jaksanko olla yksin lasten kanssa sen ajan,vai onko vauva valvottanut kovin yöllä). ja mutenkin okei mies saa mennä yksinkin ei siinä mitään ja ymmärrän jos lapsista täytää saada lomaa. mutta itselläni ei ole tarvetta ilman miestä mennä, päinvastoin kyllä mä haluaisin jakaa kaikki mieheni kanssa :heart: ni voisin pahoittaa mieleni jos mies kovin ois innokkaasti haluamassa mustakin eroon.

yhdessä vaiheessa raivosin miehelle.pikkuasioistakin koska olin todellä väsynyt eikä mies ottanut mua ja mun väsymystä huomioon, niin sit meni hermot pikkuasioistakin. ja kyllä olen pitänyt miehestä kovasti kiinni(kun meinasi lähteä). tottakai sitä katuu mutta jotenkin ei ehkä vaan kestä sitä miten on tullut itse toimittua(vaikka toinen onkin kohdellut ensin väärin) niin sitten ikäänkuin purkaa siitä johtuvan pahanolon siihen toiseen ihmiseen(esim.huutamalla,tiuskimalla tai muuten sanomalla asioista mitä toinen on tehnyt väärin) voisikohan siis olla niin että sinä et ole osoittanut kiinnostusta siihen mitä mies tuntee/ajattelee/miten jaksaa ja jos vielä päälle olet haluton rakasteluun niin saattaapa olla aika kurja olo miehelläsi. että sinäkin olisit kyllä voinut kysyä mieheltä että mikä hänen mieltään painaa. eikä lähteä välinpitämättömästi pois paikalta! mutta satuttaa ei saa siltikään.
 
Aika uskomaton vastaus tuo edellinen! Kyllä se kaikesta lukemastani päätellen vain niin on, että ap:n miehellä on väkivaltaisen roolimallin (isänsä) vuoksi tai lisäksi puutteellinen konfliktinpurkamiskyky, josta johtuen ottaa väkivallan käyttöön. Kyllä mies todennäköisimmin oikeuttaa väkivallankäytön itselleen tulevaisuudessakin, mitä moninaisimmin verukkein. Ikävää jos ap tajuaa vasta silloin tilanteen vakavuuden, etenkin kun lapsetkin ovat tilannetta siihen mennessä jo aikansa seuranneet.
 
Ei varmasti lopu, ainakaan ilman apua, tosin voit joutua hakemaan apua ratkaisuusi lähteä, sillä tän tyylin ihmiset "eivät tarvitse " mitään apua, omasta mielestään. Mieti jaksatko elää varpaillasi lopun elämäsi ja odottaa mitä tuleman pitää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mami:
jaa no kyllä mäkin haluan että mies ottaa minutkin huomioon ja kysyy että sopiiko minulle. olen itse tosi väsynyt kun vauva herättelee öisin, jos mies vaan sanois että hei lähen tunnin päästä muutamaksi tuntii kylälle niin kyllä suuttuisin asiasta(lähinnä siksi että jos hän ei oo kysynyt minulta että jaksanko olla yksin lasten kanssa sen ajan,vai onko vauva valvottanut kovin yöllä). ja mutenkin okei mies saa mennä yksinkin ei siinä mitään ja ymmärrän jos lapsista täytää saada lomaa. mutta itselläni ei ole tarvetta ilman miestä mennä, päinvastoin kyllä mä haluaisin jakaa kaikki mieheni kanssa :heart: ni voisin pahoittaa mieleni jos mies kovin ois innokkaasti haluamassa mustakin eroon.

yhdessä vaiheessa raivosin miehelle.pikkuasioistakin koska olin todellä väsynyt eikä mies ottanut mua ja mun väsymystä huomioon, niin sit meni hermot pikkuasioistakin. ja kyllä olen pitänyt miehestä kovasti kiinni(kun meinasi lähteä). tottakai sitä katuu mutta jotenkin ei ehkä vaan kestä sitä miten on tullut itse toimittua(vaikka toinen onkin kohdellut ensin väärin) niin sitten ikäänkuin purkaa siitä johtuvan pahanolon siihen toiseen ihmiseen(esim.huutamalla,tiuskimalla tai muuten sanomalla asioista mitä toinen on tehnyt väärin) voisikohan siis olla niin että sinä et ole osoittanut kiinnostusta siihen mitä mies tuntee/ajattelee/miten jaksaa ja jos vielä päälle olet haluton rakasteluun niin saattaapa olla aika kurja olo miehelläsi. että sinäkin olisit kyllä voinut kysyä mieheltä että mikä hänen mieltään painaa. eikä lähteä välinpitämättömästi pois paikalta! mutta satuttaa ei saa siltikään.

Palasin katsomaan, onko tullut vastauksia ja olihan niitä muutama.. Minä en kyllä ota syitä niskaani, en ole tehnyt mitään väärin. Miehellä on "oikeus" ilmoittaa, jos on jotain menoa itselleen sopinut (esimerkiksi eilen lähti sitä lätkäpeliä katsomaan, minä ajattelin vielä miestäni sen verran että sanoin että voi ottaa lippurahat minun pussista, käy katsomassa lähes kaikki pelit mitä on eli kerran pari viikossa), miksi minun pitäisi anoa lupaa? Mies voi kyllä vain ilmoittaa menoistaan, minä en. Tämän kaiken lisäksi mies on nyt kotona tämän ja ensi viikon, joten sen parin tunnin ajan ois voinut lapsia katsoa, minä kun olen lapset pääasiassa hoitanut aina. Miksei minulla voi olla koskaan mitään omia menoja, olen AINA kotona. Olen puhunut salilla käymisestä, olin jo ostamassa kuukausikortin, mutta mies kielsi kun meillä ei kuulemma ole varaa. Silti on varaa käydä ulkona syömässä, käydä noissa peleissä, ajella huvikseen autolla.. muutamaksi esimerkiksi. Eilen oli kyse taas tästä, minulla ei saisi olla enää vapauksia toimia ilman perhettäni. Ja aivan varmasti huomion miestäni, me kyllä halaillaan ja pussaillaan joka päivä ja seksiäkin on, siinä mielessä mikään epäkelpo vaimo en ole ollut. Kyse on kai vain siitä, että mies ei viitsi/jaksa/halua olla lasten kanssa, tai ei halua päästää minua yksin mihinkään. En tiedä kumpi syynä, kenties kummatkin. Ainiin, väsymyskään ei kyllä voi olla syynä, annan miehen useina päivinä nukkua paljon pidempään kuin me muut, minä herään lasten kanssa ja mies nukkuu tuonne ehkä 11 pintaan. Että ei senkään takia minulle kiukuttele.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja meillä:
lähti kans aivan pienestä tuo ensin revittiin, sitten heitettiin maahan, sitten läpsittiin, sitten nyrkillä, viimisellä kerralla pää auki ambulanssilla sairaalaan tikattavaksi.. ota ero, ennen ku käy pahempaa!

Tätä tässä juuri pitäisi miettiä.. lähdenkö vai enkö.. koska periaatteessa pieni juttu vielä.. mitäs jos se tekeekin uudestaan tuon tai pahempaa, mutta mitäs jos ei tekisikään :( Ja toi ahdisti, että vielä teon jälkeen syytti MINUA tapahtuneesta, se oli MINUN vikani. Jos olisi itse jotenkin katunut asiaa, eikö se olisi kaduttanut heti ja säikähtänyt käytöstään itsekin?

Tuo syyttäminen kuuluu asiaan väkivaltaan taipuvaisilla. Niin juuri ne tekevät ja lopulta siinä itsekkin luulee olevansa syyllinen. Jatkosta päätät itse mutta hakattavaksi älä jää. Äläkä syyllistä itseäsi miehesi väkivaltaisuudesta. Äläkä lasten nimissä jää väkivaltaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä