PCO(S):laisten tsemppiketju VH-ruokavalioon/laihduttamiseen

Mä aloitin tämän elämäntaparemontin aluksi ihan "oikealla" karppauksella ja tiputin hiilarit vähille. Olosta tuli tosi tunkkainen ja tuntui, että en oikein samaan malliin jaksanutkaan enää. Nostin sitten hiilareita ja nyt olo on tosi hyvä! Hiilareita kyllä syön edelleen maltilla, mutta ne hiilarit mitä syön, on yleensä niitä hyviä hiilareita :) Paitsi eräänä päivänä töissä söin berliininmunkin. :ashamed:

Niistä vähähiilarisista ruuista, mitä söin, oli suosikkeja perunaton lohikeitto ja sitten aurajuusto-lindströminpihvit! Namnam, ei jäänyt edes kaipamaan perunaa tms. siihen, kun teki raikasta salaattia :) Pihvit siis tein siten, että siihen taikinaan tuli jauhelihaa, sipuli, kananmuna (tai 2), aurajuustoa ja mausteet. Sitten paisto uunissa, jotta pysyvät kasassa.


Hei ja muistakaapa sitten kaikki D-vitamiinit! Muistan jostain lukeneeni, että lapsettomuudesta kärsivillä on keskimääräistä enemmän D-vitamiinin puutostiloja. En muista, että oliko tuota ihan tutkittu, että D-vitamiinipuutoksella olisi lapsettomuuteen vaikutusta, mutta ei siitä varmasti haittaakaan ole :)
 
Hydrangea mullakin on vaikeuksia nostaa painoo samalla kun koitan noudattaa vhh-ruokavaliota. Otin tavotteeks että painasin parin kuukauden päästä 58kg mutta en usko että tulee onnistuun. Oon kirjannu syömisiäni kalorilaskuri-sovellukseen ja joka päivä meinaa jäädä kalorit alle kulutuksen. Ne ois niin helppo saada hiilareilla ja rasvasella ruoalla, mutta kun niitä pitää välttää niin haasteena jaksaa syödä tarpeeks paljon muuta. Proteiinit mulla jää aina tosi alhasiks, eli oon alkanut syömään maitorahkaa ja semmosta. Ja syön aina kans täysjyvää tai tummaa pastaa jos semmosia syön. Oon vähän yli kilon saanu painoo nostettua (nyt painan noin 53kg) mutta helposti se lähtee pois jos en yritä puputtaa ruokaa enemmän kun tekee mieli:/
Toivottavasti tää ei ärsytä niitä ketkä koittaa laihduttaa, mutta ei tääkään mukavaa ole.
Kolesteroliarvojen takia (geeneissä) pitää rasvojakin pitää minimissä.
Mä oon aatellu kans että syön kyllä täysjyvää ym, mutta koitan sokerit ja ihan valkoset jauhot jättää pois että ois ainakin oikeempaan suuntaan ruokavalio.
 
Rockstone, kiitos. :) On kyllä edelleen tosi epäuskoinen fiilis, joten en ihan pariin päivään täältä ainakaan oo mihinkään häipymässä. Koitan myös muutenkin varmaan jatkaa hiilaritietoisemmalla linjalla vaikka tää nyt oliskin totta, jos vaan ei tule mitään liian tappavia pahoinvointeja... ;) Mutta esikoista odottaessa oli lievä raskausdiabetes, joten hiilaritietoisuus sopii siihenkin hyvin.

En tiedä onko vhh:lla vaikutusta, mutta tosiaan tämä kierto poikkesi edellisistä siinä, että ovulaatio oli aiemmin ja ainakin ultrassa näkyi KAKSI follikkelia... ja siis mä olen tiputtanut sen reilut 5kg vuodenvaihteesta. ;) Ehkä se vaikutti, vähän siihen fiilikseen nyt jään. :)
 
luna, mulla toi lähtöpaino 51 kg ei sinänsä ollut niin huolestuttava, kun BMI 21 oli kuitenkin ihan normaali, koska olen lyhyt. Kuitenkaan paljoa varaa tästä ei ole enää hoikistua, koska kokemuksesta tiedän, että kun paino tippuu sinne 47-48 kg tienoille, niin se vaikuttaa kanssa haitallisesti menkkoihin. Mullakin on vähän sama ongelma, että runsas lihan syöminen on hankalaa ja sillä onkin vaikea saada maha täyteen. Hiilareilla (pasta, peruna, riisi) se onnistuu helpommin. Jugurtti ja rahka on taas aina maistunut mulle. Nykyään syön ne maustamattomana. Ehkä täytyykin jatkossa miettiä enemmänkin hiilareiden laatua kuin määrää. Täytyy yrittää löytää sellainen sopiva tasapaino kokeilemalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Laala
Siis ihana on saada vertaistukea tästä ketjusta. Mutta välillä sitten iskee suurikin toivo että jospa minullakin tärppää kohtapuoliin kun muillakin. Mutta toisaalta ahistaa kun lentelee pää pilvissä vaikka voikin olla itse se joka ei saa ikinä lasta (tai siis mun tapauksessa sitä toista)
 
Mie liityn nyt tähän sakkiin kun miun edellinen ryhmä on aika kuolut. Elikkä miun painon pudotus urakkaa on jatkunut nyt reilu puoli vuotta ja painoa on lähtenyt se -10kg ja vielä on matkaa siihen missä olen ollut seitsemän vuotta sitten ( se toinen -10kg pitäisi vielä puottaa). Olen kuukauden ajan kun katsonut kun paino on seilannut vajaan 85-86kg väliä mutta tänään ihme tapahtui ja puntari näytti vihdoin tuloksen 83,9kg ensimmäistä kertaa vuosiin näen tuon luvun ja on todellakin taas sellainen voitttaja fiilis. Olen pudottanut painoa ateria korvikkailla sen ensimmäiset viisi ja nyt mikä on lähtenyt on lähtenyt sillä että käyn salilla 2-3-4 kertaa viikossa miten työt antaa periksi. Täytyy sanoa että en olisi uskonut miten motivoidun liikkumaan näin kun tuloksia alkoi syntyä. Tosin kun puntari alkoi seistä paikallaan otin mittanauhalla kaveriksi ja se on ollut oikein hyvä kannustin. Kun näkee itsessään sen muutoksen ja kuinka kaiken läskin alta alkaa löytyä lihaksiakin on ihan hirvee buusti itse tunnolle...:D Mutta myönnän että olen lankeavaa sorttia ruuan kanssa mutta salilla vedän kyllä päämärkänä sitten sarjoja. Joten kanssa siskot tsemppiä!
 
Viimeksi muokattu:
Heippa! :wave:

Kaipa minäkin voisin tänne kirjoitella. Vähän on tosin hiljaisen puoleiselta tämä ketju vaikuttaa... Haastankin heti alussa kaikki halukkaat mukaan tähä ketjuun, jotta saataisiin siitä vähän eloisampi. Olisi mukavaa jos meitä toisiamme tsemppaavia olisi täällä monta!

Omaa taustaa: joitain vuosia sitten minulla todettiin pco. Olimme vuoden verran yrittäneet saada lasta ilman tuloksia. Luin paljon netistä lapsettomuudesta ja lainasin kirjoja kirjastosta. Hakeuduttiin lapsettomuushoitoihin noin vuosi yrittämisen ja ainaisten pettymysten jälkeen. Olin lukenut lapsettomuudesta ja ymmärtänyt, että pienikin painonpudotus saattaisi tuottaa tulosta, ei siitä ainakaan kohdallani (tuolloin n.+15kg) voinut mitään haittaakaan olla. Päätin silloin, että jos kerran hoitoihin mennään, ni mennään täysillä. Päätin tehdä kaikkeni omalta osaltani jos kerran minulla oli siihen pienikin mahdollisuus. Tuolloin jätin kaikki herkut ja napostelun pois, muuten söin normaalisti. Työmatkat rupesin kulkemaan pyörällä ja muutenkin kävin useammin kävelyillä ja uimassa. Päätökseni ja sinnikkyyteni tuotti tulosta, laihduin kaikkiaan yhteensä 11kg. Aiemmin minulla oli ollut pitkiä kiertoja, jopa yli sata päiväisiä, enkä vielä kertaakaan ollut saanut bongattua ovista tikulle, tuskin siis edes ovuloin. Sain tutkimusten jälkeen kouraani clomifen reseptin. Söin niitä muistaakseni sen ekat viisi päivää. Koko ajan siis liikuin ja söin terveellisemmin. Ekassa folliultrassa näkyi kaksi isoa follia, oli muistaakseni kp 9 tuolloin. Ultraava lääkäri totesi mahdollisuuden kaksosiin olevan olemassa jos nyt tärppäisi. Pari viikkoa siitä teinkin positiivisen raskaustestin ja varhaisultrassa joidenkin viikkojen jälkeen näkyi kaksi sykettä!! Minulla oli siis hurjan hyvä vaste clomeihin, ja uskonkin tuolloisella laihtumisellani olleen osuutta lääkkeeseen reagointiin. -Tämän nyt kerroin siksi, jos se yhtään tsemppaisi muita lapsesta haaveilevia. Minua auttoi ajatus, että sitouduin laihtumiseen siis liikkumiseen ja tarkempaan syömiseen tietyksi ajaksi. Alkuun päätin, että kuukaudeksi. Olisin varmasti ollut valmis sitä myös jatkamaan tarpeen vaatiessa. Näin ei kuitenkaan sitten ollut enää tarvetta. En usko, että pelkkä laihduttaminen on lääke kaikkeen lapsettomuuten, en tietenkään. Itse haluan luitenkin tehdä tavoitteeni eteen niin paljon kuin se on mahdollista. Saimme siis kaksi maailman ihaninta pientä syliimme pari vuotta sitten. Nyt haaveilemme kolmannesta. En kuitenkaan vielä ainakaan ole valmis hormonihoitoihin, niinpä olen päättänyt kokeilla laihduttamista. Itselleni olen löytänyt parhaaksi keinoksi vhh-ruokavalion. Olen noin kuukaudessa tiputtanut 4,2kg ja olo on luottavainen. Olin tuntevinani ovulaation noin viikko sitten. Jännittää nähdä miten käy!

Toivon, että saan paljon seuraa tänne ketjuun! Tsempataan toisiamme yhdessä!
 
  • Tykkää
Reactions: Hydrangea
Tervetuloa kaikki uudet mukaan! :)

Tria, kiva kun jaoit oman ihanan tarinasi. :)

Toivottavasti tosiaan tänne saatais vähän lisää eloa taas. Toivottavasti mäkin pysyisin vähän paremmin poissa karkkipussilta jatkossa kuin viime päivinä. Huonot ultrakuulumiset (ei vastetta lääkeillä, ovuloimaton kierto tulossa) veti mielen matalaksi ja sai sortumaan...
 
Hydrangea :hug: Kovasti voimia! Ja todella voin kuvitella pettymyksen määrän! Nyt vielä parit karkit pussista ja sit pussi kiinni. Ei huonoa omaa tuntoa tästä herkuttelusta vaan uusin voimin seuraavaan kiertoon. -täällä yritän tsemppailla, en tahdo vähätellä tunteitasi.

Miten te muut viette ajatuksia muualle tästä yrittämisestä? Tiedän kokemuksesta, että se ei ole helppoa, seksistä tulee helposti pakkopullaa, arjesta häviää ilo...

Tsemppiä meille kuumeilijoille!
 
Mä olen kyllä edelleen jatkanut tätä kevyempää linjaa. Ruokailut koostuu enimmäkseen salaateista, joissa on aina jotain kalaa/kanaa/juustoa, välillä useampia näistä. Aamuisin syön pro feel jugurttia ja iltaisin saatan herkutella pähkinöillä. Paino on edelleen laskusuunnassa, vaikka tässä muka raskaana ollaankin.

Luin vasta nyt raskauduttuani, miten suuri keskenmenon mahdollisuus pcos:laisilla on. Varsinkin kun BMI on yli 27 (tai 30, en ole ihan varma noista rajoista, miten se vaikutti), ja että km:t johtuu nimenomaan insuliiniresistenssistä. Mulla ei oo kyllä tota insuliinihommaa tutkittu ollenkaan, mikä tuntuu vähän hassulta, mutta varalta koitan kuitenkin olla vhh:lla, jolla tota voi auttaa.

Mähän olen nyt siis koko ajan pelko takaraivossa, BMI on 27,5 tällä hetkellä, painonpudotusta vajaat 6kg kyllä takana, mutta pakko on jatkaa, koska ilmeisesti nyt vain painonpudotus tai hiilarien rajoittaminen pienentää km-riskiä. Välillä olen syönyt jonkun pullan (kylässä) tms, ja aina olen paniikissa, että nyt tulee joku sokeriepätasapaino joka tappaa vauvan. Huoh.
(eipä tämä oireettomuus rauhoita mun mieltä tosin myöskään, kun välillä on tissit kipeet ja esim nyt ei taas yhtään, ja se onkin se ainoa oire so far)

Samalla olen vähän pettynyt, että lääkäri ei ollut sanonut mitään että mun pitäis pudottaa painoa... :( Nyt saa sitten olla paniikissa vielä ensin pari viikkoa, jotka on varhaisultraan...
 
Laalaa onnittelut kyytiläisestä! :heart: Hyvin se menee, usko pois. Onko siis todella noin, että keskenmenoja olis enemän pco:sta kärsivillä vs normi naisilla? Hurjaa, en ollut kuullutkaan. Ymmärrän siis miksi olet varpaillaan. Muistathan sitten jossain vaiheessa päättää (ihan kuin se nyt niin helppoa olisi),että nyt loppuu stressaaminen ja vh syöminen ja elät normaalia onnellisen odottajan elämää. Itse en edellisessä raskaudessa ollut ollenkaan hiilaritietoinen syömisissäni, ei siinä muuta haittaa ollut kuin, että sain ne ennen raskautta tiputtamani kilot takaisin :D
Tule sitten kertomaan ultrakuulumiset! Onnellista odotusta!
 
Laala: Minäkin oon kuullu että Pcos-sairastavilla on suurempi riski saada keskenmeno kuin n. normaaleilla naisilla. Mutta siis kannattaa muistaa että tollanen hirvee ressaaminenkin vaikuttaa raskauteen. Mielestäni sun kannattaa unohtaa toi vhh-dietti. Syöt monipuolisesti ja terveellisesti. Koitat vaan välttää kovin syömästä sokerisia ja rasvaisia ruokia, mutta muistaa joskus herkutella. Itelläni ei oo PCOS vaan pelkkä PCO ja edellisen lapsen aikaa painoindeksi oli 30 ja söin kaikkea mahollista raskauden aikana ja niin syntyi terve lapsi..Silloin en ollut vielä tietoinen näistä mistään riskeistä. Laala, rennosti eteenpäin niin kaikki sujuu hyvin..
 
Ite en oo nyt viikkoon saanu hirveesti laihutettua mutta en kyllä ole lihonnukkaan. Sen sanon vinkiksi että jos kaappiinne ilmestyy jotain mitä että voi vastustaa niin kannattaa tuikata roskikseen ja viedä heti ulos. Ite olen niin monasti tehny. Kun tyttärelläni oli synttärit niin mitä herkkuja jäi tähteeks ni kaikki vietiin roskiin. Toki herkuttelin synttäreillä hieman. Nyt joku aattelee että miks ette antaneet esim. kavereille herkkuja, mutta jos ois lähetty viemään niitä niin ois saattanu tapahtua matkalla lipsahduksia.
 
Siis mä en oikeasti tiedä onko mulla PCOS vai PCO, mutta kun tätä ylipainoakin vähäsen on ja kuukautiset on tosi sekaisin ollu jne, niin luulen jotenkin että se on se PCOS.

Mut joo jonkun tutkimusten mukaan PCOS:aa "sairastavilla" alkuraskauden (ennen vk12 tapahtuvan) keskenmenon todennäköisyys oli normaalin 10-15% sijaan jopa 45% (jossain sanottiin jopa yli 70% ... sitä en halua uskoa), mutta että tutkimuksessa, missä ne oli pudottanu painoaan sen 5-10%, oli kyseinen prosentti saatu laskettua tonne normaalin tasolle (oliskohan ollu peräti vain 9% keskenmenon todennäköisyys)... Näitä siis lueskelin Duodecimin jostain verkossa olevasta kirjoituksesta.

Tuo kirjoitus ei siis mitenkään vähentänyt mun paniikkia (vaikka siis painoa on pudonnu nyt reilut 6% alkupainosta). Olen aika yllättynyt, miten tätä ei sen enempää ole mulle tuotu esille? Että ylipainoisille PCOS-potilaille ensisijainen hoitomuoto pitäis olla juuri laihdutus. (Vai onko tämä vaan joku mun "oman" gynen huolimattomuus, ettei ole tajunnut että olen ylipainon puolella?)

Ja siis varsinaisesti en juuri nyt pelkää "normaalia" keskenmenoa, koska mitään vuotoja ei oo ollu. Sen sijaan pelkään että jos tulee kkm tai tuulimunahomma, koska sitä ei tiedä mitenkään päälle päin.

JA joo, lupaan rauhoittua vähän, kunhan kahden viikon päästä varhaisultrassa näkyy syke. :p (ja jos ei näy niin sittenhän saan kanssa rauhoittua, koska ei tarvii jännittää enää mitään, surra vain)
 
Viimeksi muokattu:
Hydrangea: Olen saman ikäinen kanssasi ja normaalipainoinen myös. Ensimmäinen lapsi haaveissa, mutta pcos aiheuttaa tietysti omat ongelmansa kuten hirsutismia ja ovuloimattomuutta. Minkälaisia oireita sinulla on? Koetko että ruokavalio on auttanut? Itse aloitin juuri clomifeenitkin..
 
Omaa napaa:Täällä on aamu ihmetelty.. Vessassa käydessä ihan ikkipikkiriikkisen vaaleaa rusehtavaa limansekaista vuotoa oli pikkuhousun suojassa. Mitä lie? Edellisessä raskaudessa mulla oli kiinnittymisvuotoa, mutta se oli vaalean punaista ja sitä tuli himpun enemmän ja silloin oli dpo 8. Tänään siis on jo dpo 11 jos oon oikein laskenu. Toivottavasti ei ennusta tätiä tulevaksi.. Mitään vuotoja ei ole ollut sitten aamun.

Tänään puntari näytti 4,6kg vähemmän kuin noin kuukausi sitten kun vhh-ruokavaliota aloin noudattaa. Olo on muutenkin tasaisempi, eikä ole juuri mielitekoja joita mulla aiemmin riitti vaikka muille jakaa! kana mullakin oli väsynyt, tunkkainen ja voimaton olo ekat pari päivää. Päätäsärki ja närästi helposti. Olin kuitenkin lukenut, että se on alussa normaalia, keho ikäänkuin reagoi sokereiden puuttumiseen, vieroitusoireilee. Sen piti siis mennä ohi parin päivän jälkeen ja niin mun kohdalla ainakin kävi!
Oon pyrkiny syömään siten, että missään mitä syön ei olisi yli 5g/100g hiilareita. Nälkää en oo nähny, vaan pitäny ruokarytmistä kiinni ja vähän kattonu etten ihan liikaa syö kerralla. Juominen on tärkeää! Alussa varsinkin mulla oli tosi usein jano ja pissahätä. Sittemin se on tasoittunut.

Oon huomannu vhh-ruokavalion siksikin mulle tosi sopivaksi kun sitä noudattaessa paino tippuu vaikka en ole lisännyt liikuntaa enkä näe nälkää. On helpompi kietäytyä herkuista, (mihin varmasti sortuisin useammin ilman tätä diettiä) kun ne ei sovi tähän ruokavalioon. Nyt siis sen lisäksi, että en saisi syödä herkkuja koska haluan laihtua, en myöskään halua syödä niitä koska ne ei tähän diettiin kuulu. Bonuksena se, että vatsaa ei enää turvota syönnin päälle, mitä se teki kyllä aina ennen.

Musta on kiva kun meitä on täällä monenlaisia. Toiset yrittää laihduttaa, toiset taas sais saada ymmärtääkseni lisää painoa. Kiva kuulla ja olla mukana eri ihmisten erilaisissa tilanteissa. Hyvää ystävänpäivää jokaiselle kuumeilijalle :heart:

*muoks. Syön kuitenkin kasviksia ja hedelmiä, enkä laske tai mieti niitten hiilareita. Oon huomannu et hedelmäsokeri toimii ihan erilailla ku tavallinen sokeri ei siis turvota. Kasvikset taas pitää vatsan toimivana.

Kerrotaanko vielä ateria vinkkejä? Niitä olis kiva kuulla.
 
Viimeksi muokattu:
Heippa kaikille, täällähän on kivasti tullu lisää keskustelua:)

Mulla on taaaaas repsahtanu tää vhh-ruokavalio. Viikolla onnistuin suht hyvin taas, kasviksia ja kanaa, nakkeja ja kananmunaa, halloumisalaattia jne, mutta eilen söin lounaalla köyhiä ritareita ja illalla popcornia. Tänään tulee ystävä kylään niin tiedän jo nyt että en jaksa miettiä syömisiä jos mennään ulos syömään jne. Proteiineja koitan syödä enemmän että hiilareitten suhde proteiineihin ois tasasempi. Oon vaihtanut aamupalaleivät maitorahkaan kera marjojen. Kuidut kyllä jää varmaan liian vähiin.
Oon kirjaillu syömisiäni kalorilaskuri.fi-sovellukseen ja siellä kyllä ikävän selvästi näkee miten hiilarit tulee täyteen ja kuidut ja kasvikset ja proteiinit jää vajaaks.

Tilasin netistä GI-ruokavalio-kirjoja. Voin pistää tänne sit reseptejä kun oon testaillu:)
100 parasta GI-ruokaa ilman sokeria ja nopeita hiilihydraatteja - Ola Lauritzson, Ulrika Davidsson - Kovakantinen (9789510321126) - Kirjat - Bookplus kirjakauppa
Herkuttele huoletta - Ola Lauritzson, Ulrika Davidsson - Kovakantinen (9789510371817) - Kirjat - Bookplus kirjakauppa

Oon koittanu että vaan kerran viikossa saa luvan kanssa herkutella hiilareita. Mutta nytkin tuli useempi päivä, tiistain laskiaispulla jne. Ja hirvee karkinhimo välillä, miten sen sais pois!

Tsemppiä kaikille, oispa mulla joidenkin teistä itsekuri:)
 
  • Tykkää
Reactions: Tria
Luna _82 tuu sit kertoo hyviksi havaittuja reseptejä! :)

Aamupala on mun mielestä yks haastavimmista ruuista vhh dietillä. Jotenkin kaipaan leipää.. Alkuun söin leipäjuustoa ja jonkun hedelmän ja join kahvin, mut kun se leipäjuusto ei todella ole ihan sieltä edullisimmasta päästä... Nykyään syön jogurttia ja hedelmän tai pelkän hedelmän ja kahvin. Toisinaan lisään jogurttiin auringonkukan ja kurpitsan siemeniä et saan siihen myslimäisempää rakennetta.
Lounaaksi/päivälliseksi usein höyrytettyjä tai uunussa kypsennettyjä kasviksia ja jotain lihaa. Lidlistä saa muuten erilaisia pakaste kasvispusseja suhteessa edullisemmin ku esim. Prismasta. Oon yrittäny vähän katella hintoja, et ei ihan niin hirvee olis ruokalasku joka viikko.

Meillä innostu isäntä samalle dietille ku tuumas, että työhousut kiristää liikaa :LOL: Yhdessä tsempataan toisiamme. Mun tekis niin mieli lakua.. Kaveri toi eilen täytelakuja pussillisen, tuolla se pussi keittön pöydällä odottaisi avaajaa...

Mulla alko eilen outo tiputtelu vuoto. Nettiä selatessa päädyin siihen, että mulla on ehkä keltarauhasen vajaa toimintaa. Saman tapaista vuotoa oli viimekin kierrossa. Onko muilla ollu? Ootteko saanu siihen jotain lääkettä? Haittaakohan tommonen kovastikin raskautumista? Ennen raskautta tämmöstä ei oo mulla koskaan ollu eli siksi nyt vähän ihmettelen.. Nyt siis menossa kp 30/32
 
Tria mulla ekassa clomifen-kierrossa missä saatiin ovulaatio aikaseks niin alko tiputtelu jo joskus kp 7 tms ja siks sain lugesteron-reseptin seuraavalla kerralla kun clomeilla saatiin ovis aikaseks. Lugesteron tukee luteaalivaihetta tai siis kohdun limakalvoa.
 
kaathy, mulla ei ole muita PCO(S?)-oireita kuin monirakkulaiset munasarjat ja ovuloimattomuus. Ei siis ole hirutismia tms. Teininä mulla oli aika paha akne, mutta se rauhoittu kun aloitin 18-vuotiaana e-pillerit. Nyt näppyjä enää satunnaisesti. Sokeriarvotkin on mitattu paastoverikokeella ja nekin oli ok. Tosin lääkäri suositteli vielä käymään sokerirasitustestissä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Mulla käytössä on Anazolit. Ekassa ja tokassa kierrossa ne toimi ihan ok (1 tbl/vrk kp 3-7), mutta ovikset oli vasta myöhään (kp 20 ja 25). Tässä kolmannessa kierrossa annos tuplattiin oviksen aikaistumisen toivossa, mutta ultrassa näkymät oli huonot, joten tästä kierrosta tulossa ovuloimaton. :( Ens kiertoon 2 tbl/vrk pidennettynä kp 3-10 ja tarvittaessa pistokset. Nyt olen hieman lipsunut VHH-ruokavaliosta. Olen tarkoituksella lisännyt hieman hiilareita, koska tiukalla linjalla paino alkoi tippua liikaa, mutta nyt on tullut lisäksi herkuteltua hieman liian paljon. En ole siis vielä ainakaan huomannut mitään vaikutusta ruokavaliolla, tosin en ole sitä niin orjallisesti noudattanutkaan.
 
Tria, mulla on ongelmana hieman lyhyehkö lutis, noin 9-11 päivää. Lääkäri ei kuitenkaan vielä ole käskenyt aloittamaan lugesteronia tms. joka pidentäisi lutista ja estäisi tiputtelut. Kuulemma vasta alle 10 päivän lutiksesta kannattaa olla huolissaan.
 
Kiitos Luna_82 ja Hydrangea vastauksista! Ette uskokaan kuinka paljon autoitte! Sitä kun ehtii aina miettimään kaikenlaista. Nyt siis parempi mieli.

Oon ollu eiliseen asti kuukauden täysin ilman karkin karkkia ja makeita leivonnaisia, jogurtteja ja kaikkea missä on sokeria yli sen 5g/100g. No eilen sitten teki niiiiiin paljon mieli niitä lakuja mitkä pussissa keittiön pöydällä odotti.. Ja suklaata! Sitäkin oli kaapissa... Menin sitten maistamaan! Söin joitain lakuja ja neljä palaa suklaata. Noh. Nyt ei enää tee mieli suklaata eikä lakuja, ei ainakaan tavallista fazerin sinistä mitä ennen kyllä söin vaikka lähes levyn kerralla. Se suklaa ja lakukin maistuivat aivan liian makeilta! Tuntui kuin sokeri olisi peittänyt kaiken maun. Illalla vielä maistoin yhden palan maraboun 70% suklaata ja se jo olikin paljon parempaa! Miltähän esim Brunbergin sokeriton suklaa maistuisi? Makua siis saisi olla, mutta ei niin paljon makeutta. Ihan tyytyväinen olen tällaiseen uuteen makutottumukseen, tosin tiedän ettei tämä ole pysyvää jos useammin silti makeisiin lipsuisin. Täytyy siis vaan tsempata!
 
miss_piggy
Elvytetään tätäki ketjua nyt taas :D

Eli, mulla oli keskenmeno helmikuussa, ja nyt on taas kierto ihan sekasin, joten ajattelin alkaa taas diettailemaan.

Viime viikon sunnuntaina paino oli about 71,8kg, nyt oli viikkoa myöhemmin aamupaino 68,8kg. Pituus siis mulla 165cm.

Pikkuhiljaa tippuu, ja olen tyytyväinen. Jos sitte auttais esim. kierron tasaantumiseen ja lyhentymiseen jne. Kun sain r-testiin plussan ennen keskenmenoa, niin sehän tuli kp 26, eli tosi pitkä kierto. Ja takana oli puoli vuotta teroja, tuloksetta. Sit ku lopetin terot, niin tuo ovisplussa tuli, ja oli mojovat kivutkin. Tää keskenmeno vaan tuli yllätyksenä, eli en tienny ite mitään että alkio on kuollu, vasta ekassa ultrassa selvis :(
Mutta eteenpäin mennään.
Tulevana maanantaina on aika yksityiselle gynelle, niin pitää keskustella, että mitäs lääkitystä seuraavaks kokeilisin.
Nyt on kyllä jotenki tosi pirteä ja energinen olo, jo ihan parin kilon pudotuksen jälkeen. Enkä oo tosiaan liikkunu normaalia enemmän, hiilareita en vaan oo syöny. Leipää syön vaan tyyliin viipaleen, pari päivässä ja silloinki täysjyvää tai karppileipää, perunaa en oo syöny laisinkaan enkä vaaleaa viljaa, vaan tummaa riisiä, tai sitte oon korvannu riisit/pastat esim. babyporkkanoilla.
Ois aivan unelma, jos tuo paino putoais vaikka 65kg:hen. Joskus 7 vuotta sitte painoin 58kg, joten aika yllättävän nopeasti oon lihonu :D
 

Yhteistyössä