Patti rinnassa

Onko kellään kokemuksia rintasyövästä tai muista pateista rinnassa. Huomasin raskauden alkuvaiheessa patin toisessa rinnassa ensimmäisen kerran. Kerroin lääkärille, mutta hän otti asian melko köykäisesti, sillä raskausaikana rintarauhaset elää, eikä raskausaikana mitään voitaisi tehdäkkään mitään kuulemma. Patti pysynyt rinnassa kuitenkin koko raskausajan ja iho vetäytynyt kuopalle siltä kohdalta. Synnytys lähenee ja olen enemmän ja enemmän alkanut pelätä, vaikka lienee turhaa ennen tutkimuksia. Siksipä kyselen jos täältä löytyisi vastaavaa kokeneita ja viisaampia.
 
melli 76
minulla on myös sellaisia patteja aina rinnoissa joskus saattaa olla montakin kuukautta ja on tutkittu mammografialla ja sitten myös ultrattu mutta ne ovat lääkäreiden mukaa vaan hormoni patteja.
oletkos näyttänyt neuvolassa sitä pattia? ja lääkärihän voi ultrata turvallisesti sen patin ja jo siitäkin näkee paljon että onkos se minkä näköinen, et onkos rintarauhanen vai mikä. mutta kannattaa näyttää muillekin kuin sille lääkärille mille olit näyttänyt sitä kun jos kerran on iho sisään vetäytynyt siitä kohti. toivon todella ettei sulla olis mitään vaarallista siinä.
 
Juu täytynee ottaa asia jälleen puheeksi toiselle lääkärille. Eiköhän se asia siitä selviä. Hormoonit hyrrää vaan siihen malliin, että miettii kaikenlaisia ja ajattelee tietysti pahinta, mutta eipä kai tuo rintasyöpäkään enää aina ole kuolemaksi. Haluis vaan nauttia tästä raskaudesta ja synnytyksestä täysillä, mutta tämä asia on vaan kummasti vaivannut päivä päivältä enemmän.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.11.2004 klo 13:53 Veera-Esteri kirjoitti:
Juu täytynee ottaa asia jälleen puheeksi toiselle lääkärille. Eiköhän se asia siitä selviä. Hormoonit hyrrää vaan siihen malliin, että miettii kaikenlaisia ja ajattelee tietysti pahinta, mutta eipä kai tuo rintasyöpäkään enää aina ole kuolemaksi. Haluis vaan nauttia tästä raskaudesta ja synnytyksestä täysillä, mutta tämä asia on vaan kummasti vaivannut päivä päivältä enemmän.
Juupa juu, kerroin asiasta jälleen neuvolassa. Tapaus otetaan tutkintaan synnytyksen jälkeen kun ei sille nytkään mitään vois tehdä vaikka ois pahempaakin. Toisaalta kuitenkin taas helpotti kun sai puhua asiasta. Ja voi hyvinkin johtua raskaudesta tms
 
Mulla nousi kans muist. raskauden / imetyksen aikana patti rinnan alkpuolelle ja neuvolassa sanottiin vain, et se on hormoonipatti/maitorauhanen. Asia vaivasi minua kuitenkin niin kauan kuin patti oli siinä. Mut sitten se hävisi. Oli kai vaaraton.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.11.2004 klo 11:49 elli kirjoitti:
Mulla nousi kans muist. raskauden / imetyksen aikana patti rinnan alkpuolelle ja neuvolassa sanottiin vain, et se on hormoonipatti/maitorauhanen. Asia vaivasi minua kuitenkin niin kauan kuin patti oli siinä. Mut sitten se hävisi. Oli kai vaaraton.
Oliko arka, oliko iho kuopalla ja kauanko patti sulla oli? :saint:
 
Niin patti rinnassa on sitten tutkittu ja todettu pahanlaatuiseksi rintasyöväksi. Tarkemmin asian toteamisesta voi lukea otsikosta "kuinka jaksaa", jonka aloitti maamiska. Sytostaattihoidot on aloitettu ja levinneisyystutkimuksia tehdään. Raskaus on ollut tässä sairaudessa pahetava tekijä. Nyt vain eletään päivä kerrallan ja toivotaan että saataisiin tauti aisoihin, eikä etäpesäkkeitä olisi kerinnyt tulla. Mitään ei voi tällä hetkellä ennustaa, on vain otettava vastaan mitä saa. Voin kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin. Mieli pysyy pirteänä, kun elämä jatkuu entiseen malliin. Se tässä onkin ihmeellistä että tiedän olevani erittäin vakavasti sairas, vaikka en tunne itseäni sairaaksi. Toivotaan että se tietäisi hyvää. Mieheni ja lapset antavat minulle voimia jaksaa ja taistella tätä tautia vastaan. Onnellisuus tekee oloni turvalliseksi. Tiedän että minulla ei ole mitään hätää. Tiedän että saan nyt parasta mahdollista hoitoa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. :heart: :heart:
 
Voi ei!
tsemppiä nyt kaikella tapaa!
tiedän, että ajattelet kuitenkin just nyt lapsiasi.
Syöpä löytyi kuitenkin ilmeisesti varhaisvaiheessa. Todennäköisyyksistä tuskin haluat kuulla yhtään mitään.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.12.2004 klo 16:56 annu kirjoitti:
Voi ei!
tsemppiä nyt kaikella tapaa!
tiedän, että ajattelet kuitenkin just nyt lapsiasi.
Syöpä löytyi kuitenkin ilmeisesti varhaisvaiheessa. Todennäköisyyksistä tuskin haluat kuulla yhtään mitään.
Kaikki tieto on nyt hyvästä, oli se sitten hyvää tai huonoa. Epätietoisuus ja odottelu on kaikista pahinta. Huomenna lähden jälleen hoitoihin odottaen kaikista pahinta tietoa, niin pieninkin toivon murunen antaa voimia ja potkua elämään. Olen kuullut hyviä ja huonoja tarinoita, mutta silti tästä sairaudesta tulee aivan minun oma tarinani. Kaikki on kiinni siitä miten kroppani reagoi myrkkyihin, pysähtyykö tauti, jatkuuko valkosolutuotanto vai lamaantuuko kroppa. Jos tauti on ärhäkämpi kuin kroppani vastustuskyky ja lääkkeet, niin piruakos sille voi. Nyt vaan taas kerran ootellaan mitä tuleman pitää. Mutta se on faktaa että psyykettäni en anna tämän pirun tuhot kävi kuinka kävi se ei saa minusta otetta. :kieh: :kieh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.12.2004 klo 21:12 wiia kirjoitti:
minkä ikäinen olet??? onko teillä suvussa ko. sairautta? Voimia ja pidä tuo asenne, sillä pääsee pitkälle!
38v. Ei mitään syöpätauteja aikaisemmin suvussa, ainakaan tiedossa. Jep, yritän parhaani mukaan suoriutua tästä julmasta seikkailusta.
 

Yhteistyössä