Pariterapiasta kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Mitä tuolla pariterapiassa tehdään? Meille olisi tulossa ero ja mietin olisiko tuosta apua. Mitään riitoja ei ole, toiselta osapuolelta on vain rakkaus vähentynyt ja haluaisi kokeilla muitakin. Haluaa kuitenkin pysyä ystävänä ja lohduttaa vieläkin ja antaa haleja ja suudelmia. En tiedä onko kyseessä vain ikäkriisi vai mikä.

Mitä voisin tehdä nyt suhteen eteen?
 
Kannattaa kokeilla, koska siinä ei hävikään mitään ja ne auttaa siellä terapiassa myös erovia eroamaan "oikein" ja jos on lapsia niin terapia auttaa myös lapsia kun vanhemmat saavat omia asioitaan selviteltyä.
Pariterapiassa joutuu ajattelemaan ja tekemään kovasti itsensä kanssa töitä. Mitään valmiita ratkaisuja heilläkään ei ole vaan kaikki on todellakin itsestä kiinni, saako sieltä mitään vai ei.
 
Pariterapia on varmasti hyvä apu solmukohtaan, jos vain on vähänkään tahtoa ja yritteliästä asennetta. Ammattilaisen avulla saattaa tajuta itsestään ja kumppanistaan paljon sellaista, mistä ei aiemmin ole ollut hajuakaan. Ja mitenpäs niitä ongelmia ratkoo, jos ei ymmärrä niiden olemassaolosta saati syistä lainkaan, eikö? Ulkopuolisen toimiessa "puheenjohtajana" ja johdatellessa keskustelua meillä ainakin moni asia aukesi ja opittiiin samalla keskustelemaan paremmin ja ottamaan toinen paremmin huomioon. Omasta kokemuksestani uskallan sanoa, että ei saa erota ilman että vähintään pari kertaa kumppaninsa kanssa käy keskustelemassa terapiassa. Ja olemassa on myös paljon todella antoisia parisuhdekirjoja, joista saa jokainen varmasti apua omiin solmukohtiin (mm. Kiianmaalla hyviä kirjoja: http://www.kiianmaa.com/product_info.php?products_id=30).

Onnea ja tahtoa ja jaksamista! Yritä jaksaa ja muista että kriisi vie monesti kohti parempaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Molla:
Pariterapia on varmasti hyvä apu solmukohtaan, jos vain on vähänkään tahtoa ja yritteliästä asennetta. Ammattilaisen avulla saattaa tajuta itsestään ja kumppanistaan paljon sellaista, mistä ei aiemmin ole ollut hajuakaan. Ja mitenpäs niitä ongelmia ratkoo, jos ei ymmärrä niiden olemassaolosta saati syistä lainkaan, eikö? Ulkopuolisen toimiessa "puheenjohtajana" ja johdatellessa keskustelua meillä ainakin moni asia aukesi ja opittiiin samalla keskustelemaan paremmin ja ottamaan toinen paremmin huomioon. Omasta kokemuksestani uskallan sanoa, että ei saa erota ilman että vähintään pari kertaa kumppaninsa kanssa käy keskustelemassa terapiassa. Ja olemassa on myös paljon todella antoisia parisuhdekirjoja, joista saa jokainen varmasti apua omiin solmukohtiin (mm. Kiianmaalla hyviä kirjoja: http://www.kiianmaa.com/product_info.php?products_id=30).

Onnea ja tahtoa ja jaksamista! Yritä jaksaa ja muista että kriisi vie monesti kohti parempaa.

Hyvä kuulla. Puoliso suostui jo pariterapiaan, masennuslääkkeet hän oli jo aiemmin saanut. Nyt hän sanoi että hänen on aika olla itsekäs ja kokeilla omillaan asumista. Menimme nuorena naimisiin eikä kummallakaan ole ollut muita seksikumppaneita. Lisäksi hän haaveilee siitä oikeasta, joita näkee elokuvissa.
 
Olen tällä hetkellä aivan rikki. Olen onnellinen kun puolisoni on lähellä, mutta välillä purskahdan itkuun. Sain lääkäristä sairaslomaa ja unilääkkeet, onneksi.
 

Yhteistyössä