J
jospa se tästä
Vieras
Olemme 40 (m) ja 35
-vuotias pari. Olemme olleet naimisissa vuodesta -95 lähtien. Lapsia on kaksi, molemmat ala-asteen alaluokilla. Seurustelimme ennen naimisiin menoa joitakin vuosia ja olimme suhteeseen ryhtyessämme toistemme ensimmäisiä pitkäaikaisia kumppaneita. Kummallakin oli ennen tätä ollut muutama seksikumppani, mutta ei mitään vakavampaa. Mielestäni (siis mies-osapuoli tässä kirjoittaa) parisuhteen arki on aina toiminut hyvin, olen huolehtinut vaimostani, tehnyt osani töistä, kotitöistäkin, yrittänyt tuoda suhteeseen romantiikkaa jne.
Alussa seksielämä oli kokeilevaa, ei mielestäni kovin loistavaa, koska en ollut mitenkään kestävä, mutta uskoin tilanteen korjautuvat ajan myötä. Vaimo ei ole mielestäni koskaan ollut mitenkään aktiivinen eikä kovin useasti ole tuonut esille haluavansa seksiä, mutta oli kuitenkin jotenkin mukana touhuissa. Oli kiva herätä aamulla hänen ottaessaan suihin. Koskaan hän ei ole vienyt sitä suullaan loppuun saakka, mutta olen nauttinut siitä, mitä olen saanut. Jotenkin koin alkuaikoina, että hänelle olisi parempi, kun en kestäisikään kovin pitkään, joten vähitellen tilanne kai kehittyikin siihen suuntaan, että mitä nopeammin ohi, sitä parempi. Tämä ei kuitenkaan isommin vaivannut, koska seksiin oli mahdollisuuksia lähes päivittäin. Mainittakoon tässä, että seksin aikana emme koskaan puhu, miten ja millä tavalla tai miltä tuntuu. Hän ei selvästikään halua siitä keskustella eikä se hänen kanssaan tunnu mitenkään luontevalta. Itse haluaisin kyllä tietää, miten voisin miellyttää häntä vielä enemmän (jos osaisin kunnolla, saisin enemmän seksiä -ajattelutapani).
Myöhemmin huomasin hänen vähän nokkautuvan aktin jälkeen. Hän painui laukeamiseni jälkeen niskoja nakellen veskiin putsaamaan paikkoja. Koin tämän hyvin loukkaavana ja iskuna miehuuttani kohtaan. En voi sanoa olleeni hyvä, mutta tein aina parhaani ja lähes aina keskityin ensin suuseksillä hänen laukeamiseen. Yhdynnässä en sitten vuosien myötä tulleen rutiinin vuoksi kestänytkään kovin kauaa. Yhtäkkiä minun olisikin kai pitänyt olla kestävämpi. Aloitimme sitten kestoon tähtäävän harjoitusohjelman, joka kyllä loppui sitten siihen, kun hänen olisi pitänyt tulla mukaan harjoituksiin. Eli se siitä sitten.
Mielestäni en ole seksissä koskaan ollut itsekäs ja ajatellut vain omaa nautintoa, olen aina yrittänyt tuottaa hyvää myös hänelle, mutta en tiedä, olenko onnistunut. Jos yritän keskustella, loppuu keskustelu hyvin lyhyeen. Siitä ei selvästikään puhuta. Olen siis aika tietämätön, mitä hän haluaa ja miten osaan täyttää hänen toiveitaan. Itse haaveilen mm. peppuseksistä ja olenkin yrittänyt kertoa tätä hänelle. Joskus sitten myöhemmin olen saanut kuulla, että jonain hetkenä hän olisikin saattanut suostua siihen. Kun sitten seuraavalla kerralla yritän/vihjailen, ei olekaan sopiva hetki. Aivan kuin joinakin hetkinä seksin tulisi olla erittäin kliinistä ja puhdasta, pimeässä ja peiton alla, toisena hetkenä roisimmatkin jutut kävisivät. Ongelma onkin siinä, etten tiedä, mitä milloinkin.
Niin ja yksi ongelma on sekin, ettei koskaan olosuhteet ole sopivat. Kesällä on kuulemma liian valoisaa, talvella taas niin pimeää, että alkaa väsyttämään. Ja valoja ei sitten pidetä päällä. Olemme vuorokausirytmeiltämme täysin päinvastaisia. Hän menee illalla aikaisin nukkumaan (nukahtaa sohvalle telsun ääreen), minä taas nukkuisin aamulla pitempään. En viitsi nykyään enää herättää häntä nukkumaan mennessäni. Nukkukoon sohvalla, ei hänestä ole kuitenkaan iloa enää sinä iltana sängyssä.
Itse haluaisin seksiin viittaavaa toimintaa, vihjailuja, kosketuksia jo päivän aikana. Itse en malta pitää käsiäni irti hänen takapuolestaa päivänkään aikana, silittelen ja taputtelen vihjailevasti. Häneltä ei tule koskaan mitään vastaavaa, ei oikeastaan pysähdy edes halaamaan. Lapset kyllä saavat läheisyyttä. Jos viemme lapset mummolaan (minun aloitteestani), tulee aika pian kommenttia, että ei sitten koko aikaa seksiä tai kummasti suursiivous sattuu juuri sille ajalle. Ikäänkuin hän pakenisi seksitilaisuuksia. Ja lasten ollessa kotosalla seksi rajoituu nopeaan panoon peiton alla, ja pimeässä jos mahdollista. Yritä siinä sitten tehdä jutusta nautinnollinen. Käy kateeksi, kun toisien kirjoituksia lukee. On aktiivisia naisia, on päivällä hyppytunneilla pikapanoja, on miehille suunniteltavia yllätyksiä jne. Tasan ei mene onnenlahjat.
Rakastan vaimoani, mutta tämä tekee minut välillä hulluksi. Hyvin usein mietin, että lähden. Sitten muutaman päivän mökötyksen (tyhmää, mutta vaimo ei muuten huomaa hätääni) saan haluamani (seksistä tullut jonkinlainen kauppatavara, jolla hän ostaa minut kiltiksi) ja kaikki on taas hyvin. Mainittakoon, että olen hyvin kiltti, uskollinen enkä väkivaltainen. En polta enkä juo. Lähtö siis ollut mielessä lähes viikottain, mutta se edellyttäisi yhteisten juttujen (lapset, talo) jakoa enkä haluaisi tuottaa hänelle ja lapsille sitä harmia. En todellakaan tiedä, mitä tehdä. Kasvaa aikuiseksi pitää ainakin.
Alussa seksielämä oli kokeilevaa, ei mielestäni kovin loistavaa, koska en ollut mitenkään kestävä, mutta uskoin tilanteen korjautuvat ajan myötä. Vaimo ei ole mielestäni koskaan ollut mitenkään aktiivinen eikä kovin useasti ole tuonut esille haluavansa seksiä, mutta oli kuitenkin jotenkin mukana touhuissa. Oli kiva herätä aamulla hänen ottaessaan suihin. Koskaan hän ei ole vienyt sitä suullaan loppuun saakka, mutta olen nauttinut siitä, mitä olen saanut. Jotenkin koin alkuaikoina, että hänelle olisi parempi, kun en kestäisikään kovin pitkään, joten vähitellen tilanne kai kehittyikin siihen suuntaan, että mitä nopeammin ohi, sitä parempi. Tämä ei kuitenkaan isommin vaivannut, koska seksiin oli mahdollisuuksia lähes päivittäin. Mainittakoon tässä, että seksin aikana emme koskaan puhu, miten ja millä tavalla tai miltä tuntuu. Hän ei selvästikään halua siitä keskustella eikä se hänen kanssaan tunnu mitenkään luontevalta. Itse haluaisin kyllä tietää, miten voisin miellyttää häntä vielä enemmän (jos osaisin kunnolla, saisin enemmän seksiä -ajattelutapani).
Myöhemmin huomasin hänen vähän nokkautuvan aktin jälkeen. Hän painui laukeamiseni jälkeen niskoja nakellen veskiin putsaamaan paikkoja. Koin tämän hyvin loukkaavana ja iskuna miehuuttani kohtaan. En voi sanoa olleeni hyvä, mutta tein aina parhaani ja lähes aina keskityin ensin suuseksillä hänen laukeamiseen. Yhdynnässä en sitten vuosien myötä tulleen rutiinin vuoksi kestänytkään kovin kauaa. Yhtäkkiä minun olisikin kai pitänyt olla kestävämpi. Aloitimme sitten kestoon tähtäävän harjoitusohjelman, joka kyllä loppui sitten siihen, kun hänen olisi pitänyt tulla mukaan harjoituksiin. Eli se siitä sitten.
Mielestäni en ole seksissä koskaan ollut itsekäs ja ajatellut vain omaa nautintoa, olen aina yrittänyt tuottaa hyvää myös hänelle, mutta en tiedä, olenko onnistunut. Jos yritän keskustella, loppuu keskustelu hyvin lyhyeen. Siitä ei selvästikään puhuta. Olen siis aika tietämätön, mitä hän haluaa ja miten osaan täyttää hänen toiveitaan. Itse haaveilen mm. peppuseksistä ja olenkin yrittänyt kertoa tätä hänelle. Joskus sitten myöhemmin olen saanut kuulla, että jonain hetkenä hän olisikin saattanut suostua siihen. Kun sitten seuraavalla kerralla yritän/vihjailen, ei olekaan sopiva hetki. Aivan kuin joinakin hetkinä seksin tulisi olla erittäin kliinistä ja puhdasta, pimeässä ja peiton alla, toisena hetkenä roisimmatkin jutut kävisivät. Ongelma onkin siinä, etten tiedä, mitä milloinkin.
Niin ja yksi ongelma on sekin, ettei koskaan olosuhteet ole sopivat. Kesällä on kuulemma liian valoisaa, talvella taas niin pimeää, että alkaa väsyttämään. Ja valoja ei sitten pidetä päällä. Olemme vuorokausirytmeiltämme täysin päinvastaisia. Hän menee illalla aikaisin nukkumaan (nukahtaa sohvalle telsun ääreen), minä taas nukkuisin aamulla pitempään. En viitsi nykyään enää herättää häntä nukkumaan mennessäni. Nukkukoon sohvalla, ei hänestä ole kuitenkaan iloa enää sinä iltana sängyssä.
Itse haluaisin seksiin viittaavaa toimintaa, vihjailuja, kosketuksia jo päivän aikana. Itse en malta pitää käsiäni irti hänen takapuolestaa päivänkään aikana, silittelen ja taputtelen vihjailevasti. Häneltä ei tule koskaan mitään vastaavaa, ei oikeastaan pysähdy edes halaamaan. Lapset kyllä saavat läheisyyttä. Jos viemme lapset mummolaan (minun aloitteestani), tulee aika pian kommenttia, että ei sitten koko aikaa seksiä tai kummasti suursiivous sattuu juuri sille ajalle. Ikäänkuin hän pakenisi seksitilaisuuksia. Ja lasten ollessa kotosalla seksi rajoituu nopeaan panoon peiton alla, ja pimeässä jos mahdollista. Yritä siinä sitten tehdä jutusta nautinnollinen. Käy kateeksi, kun toisien kirjoituksia lukee. On aktiivisia naisia, on päivällä hyppytunneilla pikapanoja, on miehille suunniteltavia yllätyksiä jne. Tasan ei mene onnenlahjat.
Rakastan vaimoani, mutta tämä tekee minut välillä hulluksi. Hyvin usein mietin, että lähden. Sitten muutaman päivän mökötyksen (tyhmää, mutta vaimo ei muuten huomaa hätääni) saan haluamani (seksistä tullut jonkinlainen kauppatavara, jolla hän ostaa minut kiltiksi) ja kaikki on taas hyvin. Mainittakoon, että olen hyvin kiltti, uskollinen enkä väkivaltainen. En polta enkä juo. Lähtö siis ollut mielessä lähes viikottain, mutta se edellyttäisi yhteisten juttujen (lapset, talo) jakoa enkä haluaisi tuottaa hänelle ja lapsille sitä harmia. En todellakaan tiedä, mitä tehdä. Kasvaa aikuiseksi pitää ainakin.