M
may
Vieras
Mieheni on todella läheisissä väleissä perheensä kanssa. Isän ja äidin kanssa soitellaan lähes päivittäin, joskus useamminkin ja kylässä käydään puolin ja toisin lähes viikottain.
Minua on kuitenkin nyt alkanut hiukkasen ahdistaa, vaikka appivanhemmat ihan mukavia ihmisiä ovatkin. Tuntuu, että mitään isompaa asiaa ei voida päättää ilman että kysytään neuvoa miehen isältä tai äidiltä. Isä ja äiti otetaan myös aina mukaan kun ollaan tekemässä jotain isompaa hankintaa, minua tämä suorastaan nolottaa kun olen tottunut niin pitkään jo tekemään omat ratkaisuni itse. Olemme jo kuitenkin molemmat kolmekymppisiä, joten eikö tässä iässä pitäisi jo osata ottaa vastuu omista tekosistaan? Välillä tuntuu kuin meitä olisi tässä suhteessa neljä kahden sijaan.
Miten voisin hellävaraisesti edes hiukan ""vieroittaa"" miestäni isästä ja äidistä? En haluaisi loukata ketään enkä sotkea välejäni mieheni perheeseen, kaipaisin vain hiukan lisää itsenäisyyttä.
Minua on kuitenkin nyt alkanut hiukkasen ahdistaa, vaikka appivanhemmat ihan mukavia ihmisiä ovatkin. Tuntuu, että mitään isompaa asiaa ei voida päättää ilman että kysytään neuvoa miehen isältä tai äidiltä. Isä ja äiti otetaan myös aina mukaan kun ollaan tekemässä jotain isompaa hankintaa, minua tämä suorastaan nolottaa kun olen tottunut niin pitkään jo tekemään omat ratkaisuni itse. Olemme jo kuitenkin molemmat kolmekymppisiä, joten eikö tässä iässä pitäisi jo osata ottaa vastuu omista tekosistaan? Välillä tuntuu kuin meitä olisi tässä suhteessa neljä kahden sijaan.
Miten voisin hellävaraisesti edes hiukan ""vieroittaa"" miestäni isästä ja äidistä? En haluaisi loukata ketään enkä sotkea välejäni mieheni perheeseen, kaipaisin vain hiukan lisää itsenäisyyttä.