AE
Erottiin mieheni kanssa 3v vuoden jälkeen tammikuussa. Minä podin 8kk:tta masennusta (kävin terapiassa) ja hän taas ei jaksanut käsitellä masennustani, ja voi itse pahoin. Seksielämä oli lopsahtanut aikalailla täysin, häntä ei enää haluttanut, ja lisäksi kommunikaatio oli aika olematonta, jos ei nyt lasketa tavallista mitä kuuluu-plärinää. En tiedä kaatuiko suhteemme siihen, että minä olin masentunut (joka taas johtui muista mullistuksista elämäntilanteessani), tai siitä, ettei hän kyvennyt suhtautumaan minuun masentuneena, ei pystynyt käsittelemään sitä eikä puhumaan asiasta, tai ihan siitä, että me ei kertakaikkiaan sovinneet toisillemme? Nyt 6kk:tta myöhemmin ja kaksi kertaa tämän eron aikana hänet nähneenä pohdin edelleen eron syitä, ja sitä, voisiko tilanteen muuttaa terapian avulla. Teimmekö todella kaikkemme? Onko muilla kokemusta parisuhdeterapiasta? Missä kävitte, miten kauan, millä tavalla (yhdessä/erikseen?) ja auttoiko pääsemään ongelmien yli?
Kun tapasimme aikanaan olimme heti alusta niin varmoja, että tässä se on: elämämme suhde. Olimme erilaisia mutta siitä huolimatta juttu luisti, ei tarvinnut selitellä asioita vaan ymmärsimme toisiamme. Ero otti koville molemmille, ja nyt kun tapasimme taas, huomasimme molemmat, että tunteet ja yhteys on jäljellä. En vaan uskalla päätyä taas yhteen ja palata samaan pisteeseen missä olimme eron aikana. Mietin nyt terapiaa, jos siitä olisi apua siihen, että kävisimme läpi mitä viimeksi meni pieleen ja miten voimme auttaa vastaavia tilanteita tulevaisuudessa. Mitä mieltä?
Kun tapasimme aikanaan olimme heti alusta niin varmoja, että tässä se on: elämämme suhde. Olimme erilaisia mutta siitä huolimatta juttu luisti, ei tarvinnut selitellä asioita vaan ymmärsimme toisiamme. Ero otti koville molemmille, ja nyt kun tapasimme taas, huomasimme molemmat, että tunteet ja yhteys on jäljellä. En vaan uskalla päätyä taas yhteen ja palata samaan pisteeseen missä olimme eron aikana. Mietin nyt terapiaa, jos siitä olisi apua siihen, että kävisimme läpi mitä viimeksi meni pieleen ja miten voimme auttaa vastaavia tilanteita tulevaisuudessa. Mitä mieltä?