Parisuhdeterapeutille menossa.

[mies26vevvv]

Viikonloppuna avovaimoni meni pettämään minua eksänsä kanssa, järkyttävässä humalassa. Nyt ollaan tässä pari päivää asiaa pureskeltu ja tänään oli pakko ottaa yhteyttä kriisikeskukseen, että saa jonkun ulkopuolisen näkökulmaa asioihin.Huomiseksi onneksi sai jo ajan. Sunnuntaista asti olen itse elänyt täydessä tyhjyydessä ja en enää tänään pystynyt töihinkään menemään. Tiedän sen että voin antaa tämän hairahduksen hänelle anteeksi, koska rakastan häntä ja hänen 6-vuotiasta tytärtään todella paljon. Lisäksi oma asuntoni on tällä hetkellä myynnissä ja oli suunnitelmissa ostaa yhteinen asunto ennenkuin tämä pettäminen tapahtui.

Haluaisinkin nyt neuvoja siitä että miten terapiassa/kriisikeskuksessa suhtaudutaan tälläiseen? Mitä minun pitää sanoa kun huomenna sinne yhdessä astelemme? Kyselläänkö siellä vai pitääkö meidän itse kertoa jotain?

Mitä mieltä olette taas minun tilanteesta? Olenko itsetunnoton luuseri kun pystyn antamaan tälläisen vielä anteeksi vai mikä olen? Olen kuitenkin vasta 26 vuotias mies, mutta pettämisen myötä hävisi kyllä kaikki pohja elämältä. Menetän perheeni sekä kotini ja entiseen myynnissä olevaan asuntooni en pysty mitenkään enää palaamaan.

 

[keskustele siellä]

Sinä olet menossa parisuhdeterapeutille. Keskustele siellä. He voivat kysyä ja vastata. Täällä pitää arvailla, millainen sinä olet ja millainen kumppanisi on. Mitä sinä odotat tulevaisuudelta ja mitä kumppanisi odottaa.

Sinä olet valmis antamaan anteeksi. Hienoa. Mutta mitä annat anteeksi?

Sinulla on muitakin vaihtoehtoja. Oma asunto esimerkiksi. Ei ehkä se, missä viimeksi olit, mutta joku kumminkin. Se, että ei ole paikkaa, mihin mennä, ei ole syy jatkaa parisuhteessa. Se on vain tekosyy tai hidaste.

Onko kumppanillasi tapana useinkin vetää lärvit? Onko hän siinä suhteessa ihannenaisesi? Onko hänellä aina siinä tilanteessa tapana eksyä vieraaseen petiin tai eksän petiin?

Ei kenenkään ihmisen elämä voi olla toisesta riippuvainen. Jos sinulla on vain tyhjää kumppanisi petettyä, niin ei sinulla ollut mitään tähänkään asti.

Kriisikeskukseen olet varannut ajan. Tottakai sinun on kerrottava, miksi sen ajan varasit. Miksi on niin hirveää, että kumppanisi petti sinua? Miksi tunnet olevasi tyhjän päällä. Ensimmäisellä tapaamisella pääsette alkuun. Riittääkö asian selvittämiseen kolme tai viisi tapaamista vai vaatiiko asia pidemmän selvittelyn, se ratkeaa tapaamisten myötä.

Terapia ei ole sitä, että sinulle ja kumppanillesi sanotaan, mitä tehdä. Se on sitä, että te etsitte ratkaisuja tilanteeseen. Terapeutti auttaa keskustelussa.

Hyvä, että olet varannut ajan, koska olet ottanut tilanteen niin raskaasti, ettet pysty edes työhön.

 

[mies26vevee]

Kyllä minulla on paikka minne mennä. Vanhempieni luokse tai sitten sinne omistusasuntooni mikä on myynnissä ja tyhjillään. Mutta jos sinne menen ahdistus vain paisuu entisestään.
Kumppanillani ei ole usein tapana vetää perskännejä, mutta kieltämättä joskus kun hän on lähtenyt ystäviensä kanssa baariin olen miettinyt miten siellä menee ja tuleehan hän kotiin. Niiden luulisi olevan suhteellisen normaaleja tunteita vielä, eikä välttämättä kerro kovinkaan suuresta luottamuspulasta. Itse vedän useammin kovan humalan, alkoholi ei sovi minulle ja olenkin vähentänyt sen käyttöä.

Ei minulla siis tyhjää ole ollut. On minulla harrastuksia ja kavereita, mutta harrastukseni ovat kovin kesäpainotteisia, kuten moottoripyöräily ja veneily jne... Kovinkaan monella kaverilla vaan ei ole kokemuksia tälläisistä tilanteista eikä myöskään minun tee mieli heitä vaivata murheillani, koska eivät hekään juuri minulle puhu ongelmistaan. Ehkä sekin sitten johtuu siitä, ettei heillä olekaan juuri ongelmia...

No huomenna menemme sinne keskustelemaan asioista, jotain kuitenkin pelkään, mutta en tiedä mitä. Toivon vain että saamme vielä parisuhteemme kasaan, on niin paljon hyviä hetkiä.