S
Sentu
Vieras
Hei.olen ollut avomieheni kans 4 vuotta yhdessä.puol vuotta sitten oli puolenvuoden ero johtuen miehen pettämisestä.hän petti minut naisena, ystävänä ,ihmisenä että kumppanina, eli kaikin tavoin miten toisen ihmisen luottamuksen voi viedä. Ennen tapahtunutta rakastin häntä silmittömästi,(ehkä siksi onnistui jymäyttään niin totaalisesti) ja sänkyelämämme oli loistavaa,koska hän sai minut tuntemaan oloni niin specialiksi. Vaati todella jotain ponnisteluja itseltä että huoli takas kaiken petturuuden jälkeen. Mutta olen huomannut,että jotain itsestä kuollut. En näe rakastavani häntä enää. Sängyssä mieleen tulee, että ihan sama tollekki äijälle mitä tai kenen rakoa jyystää. Ukko saa tehdä mitä tahansa temppuja,niin ei saa mua kiihottuun,vaikka on taidoiltansa paras mitä on ollut. Muutenki arki tuntuu et kämppiksen ka elelen. Suuret tunteet pois. Humalas jaksan aina palata hänen petturireissuihin ja toisen luokan ämmiin joita selän takana nai ja deittaili. En tiä näenkö toivoa yhteiselämälle enää..kommentteja?