parisuhde takkua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahdistavaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ahdistavaa

Vieras
En uskalla puhua asioista mitkä mua vaivaa meidän parisuhteessa miehen kanssa. Olen aina ollu arka ja ujo ihminen. Purskahdan helposti itkuun jos mies sanoo jotain mikä tuntuu minusta siltä että on loukkaavaa tai että minussa on jotain vikaa. Joskus olen ottanut asioita puheeksi kirjoittamalla paperille asiat mitä haluan sanoa tai tekstarilla. Sitten taas saanu kamalaa huutoa mieheltä koska asioita eihänen mukaansa selvitetä kirjoittamalla. Viimeaikoina on kasaantunut niin paljon asioita mitä pitäis selvittää että kohta uhkaa ero. Tai minä olen se joka olen saanut tarpeekseni..
 
[QUOTE="a.p";25375830]perheneuvolaan en voi mennä. tämä on pieni paikka kaikki tuntee toisensa jollainlailla jne...[/QUOTE]

perheneuvolassa on vaitiolovelvollisuus.
 
[QUOTE="...";25375888]perheneuvolassa on vaitiolovelvollisuus.[/QUOTE]

Mutta en silti perheneuvolassa halua jutella ihmisille jotka jo valmiiksi tuntee minut(miehen sukulainen).
 
[QUOTE="a.p";25375830]perheneuvolaan en voi mennä. tämä on pieni paikka kaikki tuntee toisensa jollainlailla jne...[/QUOTE]

Ei ne huutele sun asioita ympäriinsä. Mä asun pikkuruisessa tuppukylässä jossa kaikki tuntuvat olevan sukua toisilleen tai tuntevat muuten toisensa. Neuvolan th on miehelleni sukua ja kun menin hänen kanssaan keskustelemaan ja sain ajan terapiaan, terapeutti kysyi heti sukunimen perusteella, olenko jotain sukua X:lle... :D Olenhan minä.

Ihmiset juoruilee täällä hirveästi, mutta MIKÄÄN asia josta olen puhunut terveyskeskuksessa tai jossain muualla töissä olevan ihmisen kanssa, ei ole levinnyt ulkopuolisille, niin kuin ei pidäkään. Tietysti voi olla isompi kynnys mennä puhumaan sellaiselle ihmiselle, joka on jollakin tavalla tuttu, mutta hän on ammattilainen ja suhtautuu sinuun kuten muihinkin asiakkaisiin.

Mene ihmeessä sinne perheneuvolaan, älä jätä apua hakematta!
 
Miehesi ei ehkä ole asiallinen - mutta jossain mielessä oikeassa. Parisuhteessa on opittava puhumaan, ihan kasvotustenkin. Kukaan ei ole ajatusten lukija.

Ja ehkä puhuminen ammattilaisen kanssa auttaisi - luultavasti arkuutesi toistuisi uudessakin suhteessa jos sellaiseen joudut joskus, ja samat ongelmat odottaa. Parisuhteessa on opittaava kuulemaan niitä negatiivisiakin juttuja, ei elämä ole pelkkiä kehuja ja "miellyttämistä". Kuulostaa että sulla tosiaan on heikko itsetunto eikä miehesi kommentit toki auta - mutta hän saattaa myös olla turhautunut radiohiljaisuuteen.
 
heikosta itsetunnosta en tiedä. Mutta kai se itsetunto heikoksi tulee jos koko elämän joku muistuttaa sua siitä miten paska, epäkelpo, tyhmä ja riittämätön ihminen olet. ensin omat vanhemmat, sitten koulukiusaajat ja nyt oma mies jatkaa sitä samaa rataa. Kehuja en tiedä olenko ikinä mistään saanut.

Ei tätä ongelmaa ole ollut muissa suhteissani. Mutta muissa suhteissa en ole tuntenut niin syvästi niitä kohtaan kuin nykyistä miestäni kohtaan. Eli periaatteessa niille on ollut helppo sanoa kaikki mitä mielessä on ja on ollut helpompi ottaa vastaa palautettakin koska se on ollut aika samantekevää mitä ovat sanoneet koska tunteita ei ole ollut niin pelissä.
 
eikä mieskään voi syyttää mua puhumattomuudesta sillä hän ei kertaakaan koko suhteemme aikana ole tehnyt aloitetta yhteenkään vakavaan keskusteluun. Minä olen sentään yrittänyt vaikka se onkin ollut kirje muodossa.
 

Yhteistyössä