Joku tässä kirjoitti: "Ihmisellä on luontainen taipumus mukauttaa elintasonsa tulojensa mukaiseksi. Tämän vuoksi esimerkiksi palkankorotuksen tuoma "extra" jää lyhytaikaiseksi." Erittäin hyvin sanottu. Itsekin huomaan, että kun köyhän yksinhuoltajan 1000e kuukausitulot ovat tuplaantuneet, en enää kauheasti mieti mitä ruokaa kaupasta ostan (ennen tein tarkkaan lasketun listan, ja joku jacky makupala lapsille kaatoi talouden, nyt ostan lisäksi itselleni suklaalevyn iloisesti joka päivä) , käyn kirppareilla paljon useammin kuin ennen, ja kas, ihan samoin olen pa viikkoa ennen palkkapäivää kuin ennenkin, ja se vika viikko vedetään 5e/ päivä budjetilla. Yhtä köyhä olen sen vikan viikon kuin ennenkin, enkä olisi, jos eläisin samoin kuin köyhänä!
Itse pidän 2000e kk tuloja ruhtinaallisina 3 hengen perheellemme, ja tosiaan olen selvinnyt vuosiakausia myös 1000e kuussa tuloilla. Siksi laittaa myös vituttamaan tollaset 9000e kuussa ei riitä mihkään, meillä jää vuodessa säästöön vaan 14 000e ja lapset voi harrastaa mitä huvittaa-sössöttäjät. Mutta tottahan tuo, että tulojen kasvaessa ihminen kasvattaa menojaan samassa suhteessa, ja siksi mikä tahansa, ihan mikä tahansa summa tuntuu lopulta pieneltä. Ihminen on loputtoman ahne ja sokea.