Paniikkihäiriöstä!

Kohtalotovereita? Kärsin pahasta paniikkihäiriöstä, haluisin tietää mitä töitä teette, te kenellä on paniikkihäiriö? Koska itseäni se on estänyt aika lailla kouluttautumasta tiettyihin ammatteihin..

 

!

 

Moi! Mulla on paniikkihäiriö, joka on hallinnassa pienellä ssri-lääkityksellä. Vuosi sitten paniikki äityi niin hirveäksi, että olin aivan koko ajan ahdistunut, siis todella aivan uskomattoman ahdistunut. Mulla oli vatkuva paniikkikohtaus päällä. Mitään ei voinut tehdä, ei syödä, ei juoda, ei mennä minnekään. Lopulta päädyin sairaalaan tiputukseen, koska en ollut syönyt tai juonut muutamaan viikkon lähestulkoon mitään ja olin laihtunutkin alipainon puolelle.

Mä oon terveydenhoitoalalla ja olen saanut monta kertaa paniikkikohtauksia töissä. Oon todella herkkä, jos näen, kuule tai haistan jotain epämiellyttävää. Usein jo pelkkä ajatus tai mielikuva laukaisee paniikin. Mutta tämän vuoden olen ollut melko paniikiton lääkityksen ansiosta.

 

[QUOTE="Paniikki";29174032]Moi! Mulla on paniikkihäiriö, joka on hallinnassa pienellä ssri-lääkityksellä. Vuosi sitten paniikki äityi niin hirveäksi, että olin aivan koko ajan ahdistunut, siis todella aivan uskomattoman ahdistunut. Mulla oli vatkuva paniikkikohtaus päällä. Mitään ei voinut tehdä, ei syödä, ei juoda, ei mennä minnekään. Lopulta päädyin sairaalaan tiputukseen, koska en ollut syönyt tai juonut muutamaan viikkon lähestulkoon mitään ja olin laihtunutkin alipainon puolelle.

Mä oon terveydenhoitoalalla ja olen saanut monta kertaa paniikkikohtauksia töissä. Oon todella herkkä, jos näen, kuule tai haistan jotain epämiellyttävää. Usein jo pelkkä ajatus tai mielikuva laukaisee paniikin. Mutta tämän vuoden olen ollut melko paniikiton lääkityksen ansiosta.[/QUOTE]

Voi luoja! Olet väärällä alalla. Pelottavaa.

 

Vastasit kirjoittajan olevan väärällä alalla?? Mikä olisi oikea?

 

Niin olenkin väärällä alalla. En oo kuitenkaan hoitotyössä, siitä nyt ei tulis mitään. Mutta hyvin olen itseni ylittänyt.

 

Vastauksestasi "paniikki" , omana haaveenani on aina ollut lukea itseni lääkäriksi mutta tämä sairaus on estänyt sen ja monta muutakin vaihtoehtoista ammattia :/ . Lääkkeitäkin olen syönyt mutta ei niistä paljoa apua ole ollut. Eniten rauhoittavista mutta ei niitäkään voi kokoajan syödä.

 

Minulla auttoi terapia. Reilut kolme vuotta olen käynyt ja elämänlaatu parantunut huimasti. Ensimmäiset paniikkikohtaukset olen saanut kuusi vuotiaana. Toki olen ollut oireeton myös vuosia. Lääkkeet auttoivat toimintakykyisemmäksi, mutta terapia kohtauksettomaksi.

 

Ap, onko sullakin nimenomaan se, että näyt, hajut, äänet jne. Tekee pahaa? Mä oon töissä kuntoutuksen puolella ja sielläkin vielä sellaisella erityisalalla, että mitään heikottavaa en yleensä joudu kohtaamaan. Työ on sellaista siistiä sisätyötä, asiakkaiden ohjausta.

Harmi, jos sulla ei lääkityksestä ole apua :/ Mulla ihan pieni annostus erästä ssri-lääkettä pitää paniikit pääosin poissa. Muutaman kerran tänä vuonna paniikki on meinannut puhjeta joissain tilanteissa. Mulla on myös aina lompakossa varmuuden vuoksi rauhoittava mukana. Joskus otan neljäsosan tabletista, jos tilanne on sellainen, että tarvitsee pika-apua. Mutta rauhoittavia mun ei tartte ottaa kuin max. kerran kuussa.

 

Jäin joitakin vuosia sitten työttömäksi ja tuskinpa töitä tulee koska alan panikoimaan jo haastattelutilanteissa. Juuri ja juuri sain aikoinaan ammatin koska aloin viime kuukausina saada kohtauksia tunneilla ja jouduin poistumaan kesken tunnin. Itse en pysty kulkemaan myöskään julkisilla kulkuneuvoilla. Annettiin aikoinaan noita ssri-lääkettä mutta oli pakko lopettaa koska pelkäsin tappavani kohta jonkun. Nythän noista löytyi se mahdollinen haitta ja heti muistin miten itselläni oli. Muutenkin kortisoliarvoni on siellä korkealla joten tähän yhdistettynä oli varmaan vaarallinen yhdistlmä minulle. Lääkityksestä ei siis apua vaan ne tekis minusta jonkun psykopaatin.