Paniikki!!!

[Paniikkihäiriöstä]

Olisko paikalla ketään jolla olis ollut imetysaikana käytössä lääkitys paniikkihäiriöön? Mikä lääke oli kyseessä ja millä annoksella? Itselläni oli lääkitys jonka raskausaikana lopetin ja ajattelin olla ilman myös imetysaikana, mutta nyt on paniikki taas niin pahana että lääkitys olisi tarpeen, koska olen pienen 4kk pojan äiti ja minun on jaksettava hoitaa hänet. Ja kun paniikkioireita on päivittäin niin se hankaloittaa jo elämääni Soitin psykiatrianlääkärille ja kysyin voinko alkaa taas käyttämään zoloftia ja hän sanoi että on tehty tutkimus jossa oli mukana imettäviä äitejä ja äidin maitoon erittyi kyllä pieni määrä tuota lääkettä, mutta ei ollu havaittu miten se olis vaikuttanut lapsiin. Ja eihän nuita lääkkeitä ikinä suositella, mutta pakko on pakko. Tietty voisin lopettaa imetyksen, mutta olisiko siinäkään järkeä? :/ Lääkäri antoi siis luvan aloittaa tuo 5omg zoloft ja käski vain seurata itse vaikuttaako lapseen :/ ELI MITÄ TEEN :ashamed: :ashamed:

 

[taustalla]

Kärsin myös paniikkihäiriöstä. Raskauden aikana lääkkeitä ei tarvittu ja imetyskin kesti 2kk. Puoli vuotta meni hyvin, kunnes taas jouduin turvautumaan lääkkeisiin.
Nyt olen taas raskaana rv9. Lopetin Seromex lääkkeen siihen paikkaan kun plussasin ja olo on jopa parempi kuin lääkkeiden kanssa.

Jos olisin sinä lopettaisin imetyksen, koska lääkkeistä ei voi koskaan olla varma mitä ne aiheuttavat vauvalle. Kärsisin ainakin itse huonosta omastatunnosta, jos käyttäisin lääkkeitä imetyksen aikana.

Jokainen tekee toki omat päätöksensä, mutta miksi myrkyttää lapsi samalla, kun imetyksen lopettamisesta ei kuitenkaan mitään haittaa ole.
Monet ystäväni ovat imettäneet todella lyhyitä aikoja, silti lapset ovat terveitä ja hyvinvoivia.

Tsemppiä kuitenkin Sinulle päätöksenteossa ja paniikkihäiriön hoidossa.
Mitä tahansa päätätkin se on varmastin Teille oikea ratkaisu =) .

 

[taustalla]

Käytin koko raskausajan sekä imetysajan lääkettä Zoloft. Raskausaikana määrä oli n. 25 mg. Imetysaikana lääkkeen määrä oli n. 50 mg. Lapsi on terve ja reipas pienimies.

 

[paniikkihäiriöstä]

\

Käytin koko raskausajan sekä imetysajan lääkettä Zoloft. Raskausaikana määrä oli n. 25 mg. Imetysaikana lääkkeen määrä oli n. 50 mg. Lapsi on terve ja reipas pienimies.

Eli et siis huomannut että lääke olis vaikuttanut poikasi vointiin jotenkin?

 

[Panikoiva]

Liittyykö teillä oloon hyperventilaatio kohtaukset?
Musta tuntuu et mulla jonkin sortin panikkihäiriö,vaikka mulla kohtauksia vain kerran vuodessa.
Mä imetin poikaa vaikka söin masennukseen seronil 40 mg/enkä huomannut pojan voinnissa mitään muutosta.

 

[taustalla]

Minä kirjoitin tuosta lääkkeen syönnistä raskauden ja imetyksen ajan. Lapsella ei todellakaan ollut mitään oireita (enkä tiedä mitä edes pitäis olla ) imetyksen ajan. Otin asiasta yhteyttä heti raskauden alussa teratologiseen tietokeskukseen (?) ja sain luvan käyttää lääkettä. Raskautta suunniteltaessa aikaisempi lääke vaihdettiin tuohon Zoloftiin sen vähäisten vaikutusten vuoksi.

Syntymän jälkeen lapsi säpsähteli hieman, joka saattoi mahdollisesti johtua lääkkeistä. Pidin päivittäisen lääkeannoksen mahdollisimman pienenä, jotta lapselle ei mitään tule. Ilman lääkkeitä en olisi voinut ajatellakaan olevani. Minulla puhkesi paha sosiaalisten tilanteiden pelko tuossa kolmenkympin kriisissäni ja tähän vaivaan lääkkeitä syön.

 

[taustalla]

Niin muuten, imetin poikaani 1v ja 4 kk eli ei ihan lyhyestä ajasta ollut kyse.

 

[sari]

minkälaisia oireita sulla/teillä on ku kärsitte paniikkihäiriöistä?
joskus oon vaa miettinyt että kärsinköhän itekki jonkun asteisista paniikkihäiriöistä?

 

[panikoiva]

Mulla on kaupassa monesti ahdistava olo.Saati sit että pitäis ostaa jotain.Kassalla hikoiluttaa ja sydän lyö nopeesti.Tuntuu et henki loppuu.Kotonakin ahdistaa enkä kyl enää tiedä onko tämä paniikkihäiriötä.

 

[taustalla]

Minulla siis sosiaalisten tilanteiden pelko ilmenee juuri kahvipöytäjutuissa (kahvikuppineuroosi), ruokailutilanteissa ja esim. kaupassa käynnissä. Paniikkikohtauksen olen saanut kerran juuri ruokailutilanteessa, joka laukaisi sitten pelon uudesta kohtauksesta ja kierre oli sitten valmis. Aloin pelkäämään juuri näitä sosiaalisia tilanteita ja kohtauksen saamista (tärinä, vapina, sydämmenhakkaaminen jne.). Menin heti tuon ensimmäisen ja ainoan kohtauksen jälkeen lääkäriin ja pyysin lääkityksen. Aluksi sain probralia, mutta se ei auttanut tarpeeksi. Sitten sain masennuslääkkeet ja rauhoittavat. Aluksi tilanne oli minulla niin heikko, että tuskin edes ulos uskalsin ilman rauhoittavia. Päivääkään en ole ollut pois töistä. Kaikki ihmiset pelotti, heikotti ja tuntui epävarmalta oma olo.

Pikkuhiljaa aloin tietoisesti itseäni harjoittamaan näitä sosiaalisia tilanteita varten. Kävin kaupassa katselemassa, ostin jotain pientä jne. Aluksi tein kaikki lääkkeiden varassa. Nyt tilanne on usean vuoden jälkeen se, että käytän masennuslääkitystä mutten karta esim. kauppareissuja.

Hullunkurisinta kaikessa on, että olen työssä jossa olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa (ylempitasoisten) ja joudun olemaan mm. kokouksissa jne. Olen aina ollut reipas ja hyvin käyttäytyvä. Psykologi olikin sitä mieltä, että juuri tämä "tauti" onkin oikein tunnollisten ihmisten ongelma. Pitäisi olla täydellinen... Lapsen saannin myötä tilanne on parantunut ja pelkoja ei juuri enää tule kuin hyvin harvoin vastaan. Aika näyttää tässäkin tilannetta parantavan.


Pikaisesti sekavaa sepostusta tästä minun tilanteestani...

 

[Hempukka]

Mulla raskausaikana alotettiin 20mg sepram, masennuksen, pakkoajatusten ja paniikkikohtausten hoitoon..nyt menossa sama lääke 30mg..imetän.Tämä lääke on kaikkein turvallisin kuulemma raskaus ja imetysaikana.

 

[paniikkihäiriöstä]

Jooo...eli soitin just sinne teratologiseen neuvontaan ja sain luvan käyttää zoloftia....tai siis mulla on sen rinnakkaislääke eli sertralin Hexal 50mg. Ihanaa kun alkaa sit olo helpottaan ja jaksaa taas täysillä.

Mulla paniikkihäiriöön ei oo koskaan kuulunut tuota sosiaalisten tilanteiden pelkoa, mutta mun isällä paniikki on kuulemma just sellasta. Mulla itellä oireet alkaa heti kun on vähänkin vastoinkäymistä ja stressiä...johtuu kai siitä että elämässä ollu paljon stressiä ja surua ja niitä ei taho enää kestää. Mulle tulee just sitä hyperventilatiota ja paniikki vaan pahenee kun en saa happea....ihan kamalaa, eikä voi mennä illalla nukkumaan kun pelottaa et tukehtuu
:/

 

[Vieras taas]

Kiva juttu, että tuo sun asia selvis. Tuolta teratologisesta tietokeskuksesta tuli muuten minulle kysely jokin aika raskauden jälkeen. Tarkkaan tiedustelivat synnytyksen etenemistä ja lapsen terveyttä. Hyvä kun tuommoinen paikka on olemassa. Eka kerran kun soitin silloin raskauden alussa, eivät osanneet tuohon lääkekysymykseeni vastata. Selvittivät asiaa ja soittivat jopa takaisinkin.