Paluu lapsettomuushoitoihin pikkukakkosta yrittämään, vol 2

Onnea Tigridia! Kyllä se nyt aika varmalta näyttää! =)

Mulla menee fiilikset laidasta laitaan, en oo uskaltanut testata vielä. Tänään siis kp30/29. Ekassa pieleenmenneessä passissa vuoto alkoi kp31, eli luget vissiin hidasteli vuodon alkamista. Lorahtelua on ollut jo pitkin päivää, juoksen hullun lailla vessassa, mutta väritöntä se vielä on. Miehen kanssa kun tossa päiväunien aikaan vähän sekstailtiin, jälkeenpäin tuli yksittäinen rusehtava tippa. (Ja kiviäkin kiinnostaa...) Mulla on yksi apteekin testitikku kaapissa, taidan käyttää sen huomenaamulla ja piinata itteeni vielä tän illan. Oon kyllä melko varma, että vuoto alkaa nyt, kun tästä tänne avauduin.

Voi Mizze :heart:
 
Tigridia: Ihana uutinen, onnea! Olehan raskaana oikein täysin rinnoin, kun kihelmöikin niin. Älä jätä meitä silti, minä ainakin haluan kuulla teidän plussanneidenkin kuulumisia ja sinulta on hyvin saanut vastauksia omiin mietteisiin.

Mizze: Hyvä,että pystyt katsomaan eteenpäin, vaikka tilanteesi voi vielä toisena päivänä vetääkin mielen matalaksi. Olisin niin toivonut, että olisit saanut nauttia raskaudestasi loppuun asti.

Turnip: Miten selvisit siitä, että ensiksi saat odottaa ja synnytyksen jälkeen vauva viedäänkin pois, aivan kauheaa:( Hyvä juttu, että olet jo tässä vaiheessa ja ajatukset valoisat.

Frangipani: Voi, ei!:(
Mua niin hymyilytti sun päiväinen postauksesi, kiitos siitä.
Voimia ja katse eteenpäin!

ON: Fiilikset on tässä vaiheessa vielä korkealla, on sitten mistä tulla alas! Päätin viime negan jälkeen, että yritän ajatella positiivisesti, jos silla oikeasti olisi ehes hippusen merkitystä. Kuulostelen hirveästi itseäni;) Nippailut/vihlaisut on nyt vähentyneet.

Ihanaa, että olette täällä!:)
Tuntuu paljon mukavammalta tämä touhu, kun sen saa jakaa teidän kanssanne!
 
Toki kohtukuolema kokemuksena on ollut elämäni vaikein, eikä siitä varmasti koskaan pääse yli :( elämä jatkuu, halusi tai ei, joten eteenpäin on mentävä. Ja tämä meneillään oleva projekti onkin juuri se hyvin tärkeä tuon eteenpäin menemisen kannalta. Tuntuuhan se toki kohtuuttomalta, että niskaan sysätään molemmat, lapsettomuus ja lapsen kuolema.

Kohtukuoleman kanssa elämisestä pidän myös blogia ( Pikkusisko sai siivet )

Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin meille piinailijoille että päästäisiin maaliin asti :)
 
Kiitokset kaikille onnitteluista! Kovin olen edelleen varovainen tämän raskauden kanssa, kun en millään tohdi uskoa, että siellä joku/jotkut kasvaa. Vointi on ollut vähän turhankin hyvä ja siksi odottelen kauhun sekaisin tuntein sitä ultraa.

Voi Mizze, toivottavasti pääset pian uusiin testeihin. Raskasta tuo kun ei teidä missä mennään. Olisin luullut, että labraan olisi päässyt nopeammin ettei turhaan tarvitsisi niitä lääkkeitä käyttää.

Frangipanille voimia nousta ojasta ylös. Olen tossa tilanteessa aina ollut kanssa valmis hyppäämään jokeen, mutta kummasti sieltä aina noustaan vaikka se koville ottaa. En muista enää, että jäikö teillä paljonkin vielä pakkaseen?

Onnea Tigridialle plussasta! Ihanaa kun joku jaksaa noita testejä tehdä, mä en ole tosiaan niitä juurikaan tehnyt tai rehellisesti sanottuna en ole uskaltanut.
 
Kävin aamulla verikokeessa, tulokset ehtii klinikalle vasta huomiseksi. Kai mä sitten kuitenkin jotenkin kokoan itseni taas seuraavaan kertaan. Pakkasessa on vielä kolme olkea, kussakin kaksi alkiota. Mitä järkeä on mennä samalla luomukaavalla, jos ei pienillä pakkasukoilla ole tarrasukkia? Mä en jaksa.

Miksi olen niin typerä, että annan itselleni luvan toivoa ja kuuntelen kroppaani liiaksi - raskausoireita, hah. Vai voinko sanoa olleeni raskaana nyt marraskuusta lähtien kolmesti, mutta joka kerta ihan liian lyhyen aikaa? Lääketieteellisesti ja teknisesti en ehkä niin voi sanoa. Mutta ainakin olen kantanut kolmea ihmisentainta mukanani hetken...:'(
Ja ihan übertyperää oli ajatella, että näistä yhdeksästä alusta olisi ollut aineksia jopa kolmanteen. :headwall:

Lueskelin blogiasi vähän sieltä täältä, Turnip, ja tuntuu vielä typerämmältä mesota omasta tilanteesta, kun en ole käynyt lähellekään kokemustasi. Kiitos silti, olet kovin urhea :heart:. Veljeni menetti kaksospoikansa rv24, synnytys käynnistyi ja toinenkin poika menehtyi kehittymättömyyttään. Tästä on nyt reilu kolme vuotta aikaa, ja perheenjäsenenä minulla on aavistus siitä, minkälaisia asioita käyt läpi. Voimia :heart: Sait musta varmasti vakilukijan, kirjoitat tunteistasi niinkuin ne on. Erityisesti jäin miettimään yhtä kommenttiasi: ..."on vaikea tietää onko kiitollinen siitä [mahdollisuudesta] että melkein sai vai olisiko parempi vaan olla kokonaan ilman...Vaikea tietää kun valintaa ei voi jälkikäteen vaihtaa."

Yritän jotenkin sinnitellä täällä töissä, mutta kaikkein mieluiten menisin kotiin leikkimään legoilla ihanan esikoiseni kanssa. Hän ei vielä ymmärrä, miksi äiti itkee ja saa toisaalta minut nauramaan kyynelten läpi. :heart:
 
Turnip Kovia olet kokenut, huh! :hug:

Frangipani kovasti voimia! Olisin niin mielelläni pistänyt sinutkin plussa junan kyytiin :hug:

Nyt on verikokeessa käyty ja toivotaan et saan vastauksen jo tänään ja saan lopettaa lääkkeet. Hoitaja sanoi, että pari kiertoa pitäis olla välissä, ennen ku pääsee uudestaan yrittämään... Mitä vi***a?? Uutta yritystä vaan heti perään, sitä mieltä minä oon! Ei tässä nyt oo aikaa alkaa odottelee, kohta on taas kesätaukokin edessä!! :kieh:
 
Kiitokset Frangipani ja Mizze. Mutta ei tänne sääliä tultu kalastelemaan vaan vertaistukea tuleviin koitoksiin ;) Vaikka sinä Frangipani olet "saanut" läheltä jo tätä tietä seurata :(

Niin, ja Frangipani, kyllä "pitääkin" omaa tilannetta voivotella ihan rauhassa. Kyllä me taidetaan kaikki tietää miltä se nega tuntuu... Itsekin noin kahdeksan negaa testanneena... Nyt vaan legoilla leikkimään ja katse eteenpäin. ( helppohan se sanoa, tiedän)

Mä yritän itse olla koko tilannetta pahemmin ajattelematta ja liikaa nyt tuntemuksia kuullostelematta. Tuntuu, että liian paljon on kiinni nyt tässä niin turha miettiä etukäteen, kumpaakaan vaihtoehtoa. Vuoto on kokonaan loppunut. Oli varmasti vaan punktiosta, kuten siis arvelinkin, mutta jotenkin ihmetytti kun en ikinä ennen ole vuotanut yhtään. Voiko paikat olla vielä jotenkin " herkemmällä" kun synnytyksestä on vasta viisikuukautta? Vai oliko vähän kovimmista otteista pitävä lekuri punkteeraamassa. Mene ja tiedä... Ja ihana spekuloida näitä lima- asiota, mutta mistä se lima erite sieltä oikein tulee...? Tuleeko se kohdun suulta vai kaulalta vai mistä hitosta. Eihän sieltä nyt mitkään limakalvot ole ulos valuneet. Että eihän se rakas kultakimpale ihan oikeasti tullut ulos saman tien kun istutettiin... Ei hajuakaan näistä asioista ;)

Tsemppiä kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa.

Muoks. Hiton auto correction...
 
Viimeksi muokattu:
Turnip: Kävin lukemassa blogiasi vähän näin aluksi ja itkuksihan se meni. Tulen varmasti jatkossakin lukemaan blogiasi, vaikka se ei helppoa olekaan. Hirmuisesti voimia ja jaksamista hoidoissa eteenpäin!

Mizze:Toivottavasti sinun ei tarvitse kahta välikiertoa odottaa!

Frangipani: Aurinkoa päiviisi leikkivän lapsesi kanssa:)

ON: Jännää nippailua/vihlontaa vatsassa työpäivänkin aikana, vaikka luulin, että en ehtisi itseäni kuulostella niin paljon kuin kotona;) Rinnatkin tuntuu nyt erilaisilta kuin aiemmin. Yhtäkkiä voisi ajatella, että jotain on tapahtunut, mutta kaikki tämä varmaan onkin ihan normaalia ja vuoto alkaa. No, ainakin nyt olen toiveikas ennen kuin toisin todistetaan.
 
Vihdoinkin saan lopettaa lääkkeet oli hcg enään 38 viikko sitten 401. Vielä parin viikon päästä uudestaan labraan ja sit vaan odotellaan soittoa ja lisäohjeistusta tulevasta. Ei ollu hoitaja vielä kuunnellu lääkärin sanelua, ni ei osannu sanoa miten kohdallani toimitaan, kun ei mulla tota omaa kiertoa ole ollenkaan...

Nyt sit vaan vuodetaan ja vuodetaan.... Hoitaja sano, et vuoto varmaan kiihtyy nyt kun lopetat lääkkeet! Mä lorotan nyt jo pirusti, et taitaa olla pakko kohta lainaa tytön vaippoja, ettei läpi tuu :D
 
Voi Frangipani :hug: mä olisin niin toivonut sulle plussaa...

Mizze hyvä, että sait vihdoin selvyyden, vaikka toki toivoin, että vuodot olisivat olleet harmittomia :( luulisi, että yksi välikierto riittäisi ja seuraavasta voisi jo yrittää uudelleen?

Turnip kävin myös lukemassa blogiasi, itkin kuin vesiputous... Toivottavasti pikkukolmonen tuo pian iloa perheeseenne.

Kukka ja Tiihkis, mitkä fiilikset? Koska uä?

Pikkumyy koska testaat? Mä testasin siksi aikaisin, että olisi vielä mahdollista, että tulos muuttuu plussaksi, jos nega. En ollut tarpeeksi rohkea ottamasn kerralla tulosts vastaan...

Kiitos kaikille onnitteluista. Tänään pp12 ja vahvat viivat. Pe tai ma soittelen tuloksen klinikalle, jos kaikki vielä silloin ok. Raskausoireet on päällä jo nyt, joten suht rauhallisin mielin etappi kerrallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tigridia: Millaisia oireita sulla on?
Ajattelin käyttää ihan samaa taktiikkaa;)

Kukka ja Tiihkis: Minä olisin kans kiinnostunut tietämään, koska teillä on ultra?

ON: Kotona odottaa yksi testi ja just tilasin netistä lisää:) Jos vuoto ei alkaa, kuten Tigridia olet veikannut, niin testaan lauantaina ekan kerran, jos uskallan. Olin illalla lenkillä ja alkumatkasta alavatsa tuntui turvonneelta ja pistelevältä. Pientä nipistelyä on ollut nyt illallakin. Voi, kun nämä tietäisivät hyvää eikä pahaa.
 
Pikkumyy: rintsikat pienet ja sit mulla on ihme tuntemuksia, vähän samanlainen kuin maidon heruminen imetyksen aikana? Hajut käy nenään ja ruokahalu täysin kateissa ja ällötystä aamusta iltapäivään. Vatsa sekaisin ja naaman kuivuus pahentunut ihan hirveäksi.

Hurja jännä odottaa sun tulosta
 
Viimeksi muokattu:
Kurkistelen ja myötäelän täällä taustalla kaikkien teidän kuvioita. Mulla ultra 22.2. eli ei enää niin kauaa. Kituviikot... Hieman tuli jo aika seesteiseen oloon eilen takapakkia kun tunsin että kirkasta verta holahti yhtäkkiä ihan reilusti taas. Tänään ei taas mitään. Parasta toivotaan ja pahinta pelätään täällä edelleen siis.
 
Tigridia: Kiitos peukusta!:) Sulla hyvät oireet!

Kukka: On se kumma, kun koko ajan pitää olla varpaillaan. Toivottavasti saat ultran jälkeen laskeutua rauhalliseen odotukseen;)

Turnip: Mitenkäs sinun piinailut sujuu?

Mitä muille kuuluu?

On: Kasassa olisi nyt kahdeksas päivä punktion jälkeen. Uutena oireena nännien vihlonta, minkähän oireen saan huomenna aikaan, heh!
 
Pienen hengähdystauon jälkeen taas 'asiaan', kun ei tämä lapsettomuus tunnu odottamalla kaikkoavan..onpas täällä sattunut ja tapahtunut taas!

Mizze halauksia. Hyvä hurttihuumori tuntuu jo saavan vähän sijaa epätoivon seassa? Oletko ihan kehnossa kunnossa jos kerran vuotaa paljon?

Frangipani :hug: harmituksen harmitus. Kun ei voi tietää niin toivoo, kai se ihmismieli niin toimii ja toisaalta hyvä, vaikka onkin välillä niin '#* rankkaa. Laitoin juuri kalenteriin isot möykyt sinne pp12 tienoille, että osaan hommata itseni pois ihmisten ilmoilta negoimman negan ajaksi.

Tigridia onnea!! Ilahduttavaa tuo plussa, ja oireetkin jotenkin niin sitä itseään. Oih, mulle kans..

Pikkumyy hyvältä kuulostaa, sekä valoisa asenteesi että oireet, vielä pari päivää siis?

Turnip ekstratsempit sinulle!!! Vähän luin kirjoituksiasi, ja tosiaan, eteenpäin on jatkaman, niiden kokemusten ja surujen kanssa mitä meillä on. Kiva että tulit tänne kirjoittelemaan. Ei kai ne limakalvot irti lähde vaikka limaa erittävät, voisiko olla, että ovat vielä synnytyksen jäjiltä mehevämmät ja siksi tulee limaakin enemmän? Tarrasukkiin vaan lisää pitoa ;)

Kukka todella hermoja raastavaa, toivottavasti, ja uskoisin todella, että kaikki on niin kuin pitääkin :)

Täällä PAS käynnistynyt, taas kerran. Päätettiin lääkärin kanssa, että voisi siirtää kaksi näitä meidän hitaita 2-soluisia, jos selviävät, kun mahdollisuudet on niin pienet. Toisesta oljesta molemmat kuitenkin tuupertuivat sulatuksessa joten sulatettiin toinen, josta alkiot taas olivatkin jakautuneet 3- ja 4-soluisiksi, ja nämä nyt siis matkassa. Kuulemma pakastettaessa oljet olivat olleet ihan tasalaatuisia, eli tiedä noista nyt sitten. Vähän enemmän on toivoa nyt mielen sopukoissa, mutta jotenkin pelottaa kun on ollut alavatsakipua eilen siirron jälkeen ja tänään, vaikka oli kuulemma helppo toimenpide. Tukehtuuko ne pienet alut nyt siellä johonkin verenvuotoon?
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Paijulle kahdesta kyytiläisestä!

Kukka: Sulla on tuskainen viikko vielä edessä odotella, uskotaan että kaikki kuitenkin hyvin ja saat rauhassa nauttia olotilasta.

Onkos Pikkumyy seuraava jolla on testipäivä ihan kohta?

Jokos Mizzellä on vuodot yhtään helpottaneet? Aika hurjalta toi sun vuoto kuulostaa.

Mulla on ultra 28.2 joten vielä pitäisi jaksaa kaksi piiiitkäää viikkoa odotella.
 
Tiihkis jännää :) Toivottavasti uskallat odotella luottavaisilla mielin!

Tigridia samana päivänä sulatettiin, eli ilmeisesti olivat jakaantuneet viime hetkellä ennen pakastusta. Voi kun voisi tehdä jotain niitten pienten alkujen hyväksi. Ajattelin yrittää kuunnella omia olojani, olla hyvällä mielellä ja ravinnossa, niin ehkä se jollain lailla niitäkin auttaa, itseä ainakin :).
 
Paijulle liimaisia tarrasukkia ja paljon plussatuulta :D

Täällä vuodot on nyt jo sitä luokkaa, et luulin vuotaneeni aiemmin paljon... Ehei, nyt mä tosiaan vuodan!! Yöside täys hetkessä ja vessassa käydessä pönttö hyytymiä täys.. Luulis, et pelkästä hipasusta ei noin paljon ois ulos tultavaa!? No en kuitenkaan usko, et tää loputtomiin kestää ;) Ilmeisesti on ollu niin paksut limakalvot, et on tavaraa mitä vuodattaa :D

Yritän nyt olla positiivisella tuulella ja olla ajattelematta tätä asiaa, mut silti pakko käydä välillä lueskelemaassa km juttuja. Harmillista, et näemmä PCOlaisena on vielä suurempi km riski :(
Mitens te muut, onko teillä suurempi pelko epäonnistumisesta uusintakiekalla? Jotenki itestä ainakin tuntuu siltä, et en esikoista odottaessa jännänny näin paljon kokoajan mahdollista epäonnistumista.. Tai sit sen vaan on unohtanu jo..
Oon alkanu myös pelkäämään mahdollista uutta synnytystä, kun joka paikassa aina toitotetaan, et toinen tulee puolet nopeammin ku eka! Kerkiikö sitä sit ollenkaan kotoa ees lähtemään laitokselle, esikoinen kun päätti tulla alle kahessa tunnissa! :O

No ehkä noitakaan ei kannata pohtia ennen kun on uusi nyytti turvallisesti saatu aluille ja pysymään matkassa. :)
 

Yhteistyössä