Paljonko on paljon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mrs H
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mrs H

Vieras
Olen ollut mieheni kanssa neljä vuotta ja suurin kivi kengässä on miehen alkoholin käyttö. Mies ei mielestäni ole alkoholisti, mutta käyttää reippaasti. Tämä nyt ei ole Suomessa yllätys, keskiarvohan on korkea. Mutta minä en tiedä miten suhtautua ""oikein"" hänen käyttöönsä.

Suurin juttu on kai se, että olen saanut mallin omasta lapsuudenkodistani. Isä otti yhden saunaoluen viikossa, juhlissa pari enemmän, äiti ei sitäkään. Nyt kun oma mies juo reippaasti enemmän niin huolestun niin peilaan tätä lapsuudenkotiini. Miehen lapsuudenkodissa alkoholia käytettiin reippaasti.

Suurkulutuksen raja miehillä kai 24 annosta viikossa ja mies kyllä usein ylittääkin tän. Tämä kuitenkin jakaantuu useammalle päivälle ja mies ei tunnu useinkaan humalaiselta (korkeitaan joskus pienessä nousussa). Tiedän että kestää kyllä keskivertoa paremmin viinaa joten ehkä muutama olut ei näykään missään?

Parisuhde voi muuten hyvin, ei väkivaltaa (ei henkistä eikä fyysistä, töihin menee aina. Senpä takia en tiedäkään pitäisikö olla huolissaan?? Paljonko on paljon?

Mies ei itse pidä juomistaan minään, vain sellaista illalla telkun ääressä juomista. Tosin myöntää, että juhlissa ei ikinä oteta paria, vaan aina menee aamuyöhön. Ja jos on mitään stressiä, niin rentoutusta haetaan aina pullosta (jos ei nyt ämpärikaupalla niin muutamalla oluella, paukulla kuitenkin).

Miten teillä juodaan, paljonko on paljon? Milloin pitää olla oikeasti huolissaan?
 
Kyllä munkin mies juo korin pari olutta viikossa, muttei koskaan ole ns. lärveissä, vaan käyttäytyy asiallisesti ja mukavasti.. menee töihin, hoitaa hommansa jne. Ei haittaa mua, koska siitä ei ole mitään haittaa..
Jos se jättäisi alkoholin takia tekemättä jonkin sovitun asian tai ei olis ajokunnossa, tai ei jaksaisi nousta aamulla ylös kun pitäisi olla niin sitten se haittaisi.

Tosin kyllä minäkin saatan iltaisin työpäivän jälkeen juoda lasin pari viiniä ja viikonloppuna enemmänkin..

Jonkun mielestä ehkä paljon.. olen joskus miettinyt itsekin että voisi vähentää.. mutta en ole saanut aikaiseksi.. koska se on niin rentouttavaa..
 
""Suurkulutuksen raja miehillä kai 24 annosta viikossa ja mies kyllä usein ylittääkin tän.""

Kuinka vaikaa tätä on ymmärtää? Miehesi on suurkuluttaja ja on siis syytä olla huolissaan.
 
Meillä mies käy muutaman kerran viikossa ""parilla"" suoraan töistä, jolloin näkee kavereitaan. Viikonloppuna usein jompikumpi ilta pitää vetää kunnon känni päälle.
Työt hoitaa ja on mukava ja kunnollinen. Välillä olen huolissani välillä en. Selitän että se on hänen tapansa rentoutua ja toisaalta tykkää olla ihmisten ilmoilla ja aikuiset harvoin näkevät jossain leikkikentällä ystäviään tai arkena toisten kotona eli aikuisten tapaamispaikka on usein baari, jossa käydään ottamassa muutamat ja vaihdetaan kuulumiset.
Huolestuttavinta on se, että huomaan itsestäni, että olen alkanut myös juomaan enemmän verrattuna aikaan ennen miestä.
Mielestäni alkoholisti on vasta sitten kun työt ja ihmissuhteet kärsivät ja otetaan joka päivä ja aamuisin korjaussarjaa. Ja siinä vaiheessa kun läheiset huomauttavat asiasta ja itseään vituttaa oma viinankäyttö.
Ja jos lainataan rahaa että pääsee juomaan.
 
En enään ihmettele suomalaisten juomamääriä kun näitäkin sivustoja lukee. Jatkuvaa baarijuttua ja alko-ongelmaisten perhesekoiluja. Järkyttäviä juomamääriä ja sitten ihmetellään kun suhteet menee päin helvettiä.
Jotenkin ihmiset on alkaneet pitää ""normaalina"" runsasta ryyppäämistä, kummaa sakkia.
Kaverithan omasta tahdosta tuohon viereen otamme, pystymme ne myös heivaamaan pois melko helpolla.
Ja nyt saatte haukkua mielipidettäni......antaa tulla :)
 
Eiköhän se ole aika yksilöllistä, että kuinka paljon kukin sitä alkoholia kestää. Joillekin muutama annoskin saattaa olla pahasta ja toinen voi taas juoda reippaasti yli 24 annosta viikosta sen näkymättä missään.

Jos mies hoitaa työnsä ja muunkin elämänsä kunnolla, niin tuskinpa hän ainakaan alkoholisti on? Jos homma alkaa luisumaan käsistä ja työt jäävät tekemättä, niin silloin on ehkä syytä huolestua. Tai jos viinaa kiskotaan kaksin käsin viikonloppuna siten, ettei seuraavana aamuna muisteta, mitä eilen tulikaan tehtyä...
 
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta kun suhde on hyvä niin en poiskaan potkisi. Kuten joku tuossa aikaisemmin sanoikin, että mitä ihmettelen kun mies selkeästi on suurkuluttaja. Tiedän, että kuluttaa paljon. Haluan vain kuulla miten muissa perheisessä kulutetaan, kun oma lapsuudenkotini oli lähes alkoholiton. Itse juon viikossa 2-5 annosta. No, vertailu on ehkä turhaa, mikä haittaa yhtä ei haittaa toista.

No, ehkä se hyöty tästä miehelle puhumisesta on ollut, että nyt on alkanut miettimään omia määriä. Tähän mennessä ei ole varmasti ajatellut asiaa yhtään.

 
Yksi liikakäytön kriteeri on tuo, että haittaako muuta elämää. Lähimmäistenkään mielestä. Terveydellinen haitta tosin ei tule esille vielä kymmenessäkään vuodessa. Kallistakin se on ja vähitellen ulkonäössä alkaa juominen näkyä. Pieniä haittoja nuo, jos rahat riittää.

Toinen, ehkä tärkeämpi kriteeri on se, kuinka riippuvainen miehesi on alkoholista. Käykö koskaan niin, että juominen jonakin iltana tai viikonloppuna ""unohtuu"" muiden hommien vuoksi. Tulisiko katastrofi, jos esim. mökkiviikonlopuksi hankittu patteristo unohtuisi kotiin?

Jos juomatta oleminen ei onnistu tai vastaus on ""voisin olla ilmankin, jos haluan, mutta en halua"", niin ehkä olisi syytä huoleen.

Myönnän, että minulla ei ole kokemusta alkoholin ylenmääräisestä käytöstä, vaan kirjoittelin ""musta tuntuu"" -pohjalta.
 
Mäkin kyllä ihmettelen noita määriä, mitä ihmiset kaataa alkoholia kurkusta alas ja olen samaa mieltä ""miehen"" kanssa. Omat vanhempani ovat absolutisteja, samoin mieheni. Itse otan hyvin harvoin tietyssä ystäväseurassa lasillisen pari.

Ehkä on kuitenkaan turha alkaa moralisoimaan, kun kyllähän se niinkin on että vakka kantensa valitsee. Ja jos kerran ongelmia ei ole, vaikka alkoholin kulutustaso ylittää yleisen alkkisrajan, niin ei ole ongelmia. Mitäpä siitä jos viinan läträys ei elämäänne (ap) tai kenenkään muidenkaan elämää kerran häiritse... Itse en kykenisi tuollaiseen suhteeseen/elämään, mutta sehän onkin minun valintani.
 
Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että kannattaa huolestua ENNEN kuin alkoholinkäyttö rupeaa haittaamaan elämää, työtä ym.

Kirjoituksesi oli kuin suoraan minun elämästäni. Ainoana erotuksena se, että mieheni tunnusti olevansa alkoholisti.

Oletko ajatellut kauanko tuollaista alkoholin käyttöä voi jatkua? Entä jos se salakavalasti lisääntyy vuosien mittaa? Oletteko ajatelleet hankkia lapsia joskus? Haluatko, että lapsesi saavat ko. mallin kotoa? Minä en. Olen itsekin kasvanut raittiissa perheessä, enkä halua lapsieni kasvavan perheessä, jossa alkoholi kuuluu elämään noin voimakkaasti.
 
Tällä hetkellä ei sinänsä haittaa elämää, työtä jne. mutta olen miettinyt juuri tuota, että jos se siitä lisääntyy tai saamme lapsia. En halua antaa tuota mallia - johan se siirtyi mieheni isältä miehelle. Sen takia miehen on ehkä vaikea ymmärtää pointtiniani, koska onhan hänen lapsuudenkotinsa koossa.

Olen myös huolissani terveysvaikutuksista. Ehkä saan miehen käymään työterkkarilla otattamassa labrakokeet maksa-arvoista yms.

 
Varmaan saan niuhottajan leiman otsaani, mutta minusta sinäkin ap olet jo alkoholisti. Jos alkoholin ottaminen on jokaviikkoista (olipa sitten kysymys yhdestä tai kymmenestä oluesta) niin se on jo tapa, ja alkoholismi jos mikä on tapa.

Itse juon 1-2 siideriä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, nyt on viimeisimmästä siideristä mennyt varmaan 4 kuukautta. Ehkä kerran, korkeintaan pari ollaan juhlistamassa ulkona, jolloin saatan ihan irrotella ja ottaa peräti 3 siideriä :)))
Isäntä juo silloin tällöin saunaoluen, ehkä pari kuukaudessa, jos sitäkään.

En ylipäätään jaksa ymmärtää miksi joka viikko tai peräti joka ilta pitää saada juoda olutta tai muuta alkoholipitoista. Maito on mainio ruokajuoma ja vesi sopii janoon.
 
Oletpa sitten niuhottaja tai et, niin oman määritelmäsi mukaan olet itsekin alkoholisti jos et voi olla ottamatta joka kuukausi tai joka toinen. pullollista siideriä. Tapahan se on sekin! Voitko tehdä päätöksen: ""Ei pisaraakaan koskaan enää!"" Jos et, niin rapa-alkkishan se siinä moralisoi
 
<<Tiedän että kestää kyllä keskivertoa paremmin viinaa joten ehkä muutama olut ei näykään missään?

Tuo on ihan tyypillistä suurkuluttajille. 6 tuopista olutta ei tule vielä miksikään.

Mä kyllä kans pelkäisin. Että se riistäytyy käsistä - olen parin hyvin läheisen ihmisen ""joutunut"" seuraamaan suurkuluttajasta alkoholistiksi. Jumalattoman rankkaa läheisellekin. Ja se raja hallitsemattomuuteeen on veteen piirretty viiva. Yleensä sen huomaa vasta noin 2-3 vuotta jälkikäteen. Vasta. Sitten on jo myöhäistä.

Juoppo itse saattaa - huom saattaa - myöntää sen sitten joskus korkeintaan 5 vuoden päästä siitä hetkestä kun se riistäytyi käsistä.

Sehän se ongelma on. :-((

Jaksamista sulle.
 
Minunkin lapsuudenkodissa viinaa käytettiin todella vähän, lähinnä ruoan kanssa olutta tai viiniä. Kännissä en vanhempiani ole nähnyt koskaan.

Ehkä siitä syystä minuakin ärsyttää miehen alkoholin käyttö. Joka ikinen perjantai pitää hakea mäyräkoira olutta. Viikonloppu ei ole viikonloppu, ellei se ala ""pienellä rentoutuksella"". Minua tällainen tapa ärsyttää. Ihan kuin ei olisi muita tapoja rentoutua kuin oluen juonti. Usein alkoholin käyttö jatkuu myös lauantaina.

Itekin kuulen välillä kuinka kalkkis olen. Muuten meillä on hyvä suhde, mutta oikeasti välillä risoo tuo kaljan juonti. Ikää on mulla 25 ja miehellä 30. Kiva tietysti lukea, etten ole ainoa, jota miehen juominen harmittaa.
 
Työ aika stressaava. Nytkin valvon. Saan nukkua onneksi kasiin.

4 pientä saunakalja -pulloa, ja nyt tein ""kapeat"" paukut.

On vain pakko! Jotenkin tämä elämän härdeli on sekoittanut kaiken.

Nainen 45.
 
Niin, se on paha siinä vaiheessa kun se rupeaa olemaan se ""pakko"". Sitten häntä vie koiraa. :-((

Ja kuten sanoin, on hyvin hyvin rankkaa seurata vierestä kun itselle läheinen ihminen tuhoaa itsensä viinalla. Ja mitään ei voi tehdä (kokemuksen syvä rintaääni yrityksien jälkeen). Muuta kuin yrittää pelastaa itsensä, edes.
 
Kyllä nyt on niin, että miehesi alkoholinkäyttö ei varmasti tule itsestään vähenemään, päinvastoin. Yleensä se vain lisääntyy vuosien mittaa.

Jos asia mietityttää sinua jo nyt, niin kehoitan toimimaan. Siinä on vain sellainen ikävä puoli, että itse et saa miestäsi lopettamaan. Hänen on haluttava sitä itse. Tuot esille, että et halua jatkossa (esim. lasten kanssa) elää tuollaista elämää. Jospa mies hoksaisi...

Tsemppiä! Samassa veneessä ollaan!
 
Huh huh mitä vastauksia! Mistä nää kaikki nipot on löytäny tänne?

hitto mitä porukkaa, nyt on kysyjän äijä alkkis ja kysyjä myös......
eli ei muuta kuin hipsikäähän aa-kerhoon alkavan kesän kunniaks..

 
no jos ei 2 koria olutta viikossa piisaa... niin kyllä syytä huoleen on.


Koska 5 vuoden kuluttua voi olla että 4 koria ei piisaa.

Sen on vähän sama kuin toisessa ketjussa joku kysyi, että onko miehellä oikeus vaatia laihduttamaan, kun on lihonut 5 kg. Aika moni taisi vastata, että se on nyt helpompi ruveta kontrolloimaan painoa, ettei edes lisää tule. Sitten kun on 40 kg ylipainoa, se on jo aika paljon vaikeampaa.
 
No meitä on moneen junaan ja osa jää asemalle.

Meillä on kaappi täynnä erilaisia viinaksia, joita sitten nautitaan kun mieli tekee. Eli otamme ehkä drinkin yhtenä iltana viikossa ta jonain viikkona kolmena iltana kaksi drinkkiä. Tai olemme ottamatta mitään pariin kuukauteen. Joskus harvoin juhlissa tulee maisteltua enemmän. No problem.

Itse en pidä ollenkaan ns. huomalahakuisesta käytöksestä, enkä sellaista halua miehessänikään nähdä. Eli tämä on minulle ollut ihan kynnyskysymys. Kivakaan mies ei säväytä, jos tiedän, että käyttää alkoa humalahakuisesti. Vertaan usein meistäni juhlissa kaverieni miehiin jotka ovat vetäneet pe..eet olalla ja kiitän miestäni siitä, ettei hän ole sellainen.

Yhdyn siis nipojen kuoroon. En haluaisi katsella jatkuvaa tissuttelua. Ja ei se todellakaan ole terveellistäkään.

Ja minun vanhempani ovat alkoholisteja, eli olen totaalisen tympiintynyt ihmisiin, joilla alkoholin suhteen mopo karkaa käsistä.
 
Niin... alkoholinkäytöllä on taipumus vain kasvaa; elimistö tottuu saamaansa alkoholiin ja saman vaikutuksen aikaansaamiseen tarvitaan suurempi annos.

Meillä alkoholinkäyttö on sellainen kesto-riidanaihe. Mies ottaa ehkä keskimäärin 10 alkoholiannosta viikossa ja mun mielestä sekin on jo liikaa silloin kun se on säännöllistä. Mun mielestä pitää olla silloin tällöin myös selviä viikonloppuja ja jopa viikkoja, siis ettei ota yhtään. Viina ei saa olla itsetarkoitus eli esim. illanistujaisissa ei koskaan voi olla selvinpäin tai että jos joutuu olemaan esim. kuskina niin sitten ollaan turpa rullalla koko ilta.

Itse olen etsinyt netistä paljonkin tietoa alkoholismista ja löysin myös asiantuntijoiden laatimat kohtuullisen alkoholinkäytön ohjeet. Laitoin ne miehelleni sähköpostilla ja esitin toiveen, että voitaisko meillä pyrkiä tähän. Mies otti asian ihan positiivisesti ehkä siksikin, että ne ohjeet ei ollu mun sanelemat. Olen myös paasannut siksi, että meillä on pieni poika, enkä tosiaan halua hänelle sellaista mallia, että rentoutumiseen tarvitaan aina alkoholia.

En tiedä päästäänkö meillä tässä asiassa yhteisymmärrykseen, mutta lapsen takia aion olla ""tiukkapipo"" vastedeskin. Välillä mies sanoo olevansa samaa mieltä kanssani, mutta sitten taas selviää, että hän on juonut multa salaa tms. No toivon parasta, että hän itse ymmärtää oman ja lapsensa parhaan.
 
Hyvin kirjoitit, just kun mun tekstiäni.
Mulla sama juttu, kaapeissa viinaa jos jonkin sorttista, otetaan joskus yks viikossa, joskus yks kahdessa kuukaudessa.
Tarjoan kyllä jos sensortin tilaisuutta on että sopii kuvioon.
Mulla aivan sama, kynnyskysymys kaverien suhteen, saavat kyllä ryypätä yksinään tai porukassa just niin paljon kun haluavat,.......ilma minua.
 
olen täysin samaa mieltä. Ikäänkuin olisi normaalia juoda kauheet kännit joka viikonloppu molempina päivinä ja viikolla ""muutama"" (sixpack) saunakalja; minun mieheni. Olen sanonut lähteväni evakkoon viikonloppuisin lapsemme kanssa koska alkoholi määrää elämämme kulkua. Mies ei KOSKAAN viikonloppusin ole ajokunnossa, emmekä voi mennä kyläilemään kuin muutamaan paikkaan missä tämä hyväksytään. Kotiin jäisin mielelläni viikonloppuisin, mutta kalja painaa mieheni jalkojen alla eikä jaksa olla kotona. Vietä tässä nyt sitten perhe-elämää! Olen todella kateellinen naisille joiden miehet pystyvät elämään selvinpäin ja olemaan kotona viikonloppuisin. On ikävää odottaa miestä kotiin baarireissuilta! Tähän joku sanoo, et eroo! Mutta ei ole helppo erota koska kuitenkin rakastan miestäni kaikesta huolimatta. En kuitenkaan väitä etteikö tämä ole koskaan käynyt mielessäni!
 

Yhteistyössä