Palauttakaa järki mun päähän!!!

[krääh!!!]

Oon onnellinen mieheni kanssa. Viihdytään toistemme seurassa ja rakastamme toisiamme. En halua ketään muuta eikä mieskään, jos häntä yhtään tunnen.
Kuitenkin joka s****nan päivä mietin, että ollaanko me onnellisia ja pitäiskö meiän tehä sitä, tätä ja tuota...
Tässä muutama esimerkki:
Pitäiskö keskustella enemmän,
Pitäiskö tehdä yhessä enemmän,
Pitäiskö olla enemmän seksiä,
että ollaan onnellisia.

Miks pitää miettä koko ajan ja luoda hirveitä paineita????? Jostain oon saanu päähäni parisuhteen "mallin" ja siihen yritän meitä tunkea. Oon muutenkin kova analysoimaan ja miettimään, mut tätä en haluais, ku oon kuitenkin varma, että haluan hänen kanssaan olla. Pelkkä ajatuskin siitä, että ei oltais yhessä, on karmea!

Sen tiedän, että mulla on aika huono itsetunto ja välillä vaikea luottaa ihmisiin...

Miten pääsen eroon tästä veivaamisesta?

 

["..."]

ihan vaan juttelet sen miehes kanssa jos joku vaivaa mieltä. mutta elä ala liikaa vatvomaan, ainakaan ääneen. joku lyhyt keskustelutuokio ystävättären kanssa? mutta juu ilmeisesti suhteessanne kaikki vaikuttais normaalilta ja ajatuksesi normi naisten kotkotuksilta=) sun mallit on vaan sun päässä ja ne eivät tarkoita olevan niitä ainoita ratkaisuja tai "oikeita" terapia on auttanut monia