pakko tunnustaa, että oon ollut pikkumainen ja huono ystävä. :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pööh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pööh

Vieras
Mä jätin vastaamatta kaverin kyläilykutsuun ja kun laittoi uudestaan viestiä, vastasin niukkasanaisesti että on ollut kiireitä, nähdään myöhemmin.

Mutta mä oon oikeasti niin vi-hai-nen, että. Pyysin auttamaan meidän muutossa, mutta sille lähinnä naureskeltiin, että eijei, meillä on omat remontit menossa. Mä oon kuitenkin auttanut huomattavasti (ainakin omasta mielestäni) hänen omissa muutoissaan ja antanut pakettiautoa lainaan jne. eli on oikeasti säästänyt rahaakin sillä, että on saanut meiltä lainaan milloin mitäkin.

Niin, nyt mä sitten en halua vähään aikaan nähdä koko ihmistä. tai oikeastaan hänen miestään, joka lupasi tulla muuttamaan, muttei sit ikinä ilmaantunut paikalle.

Miksi se vastavuoroisuus on niin vaikeaa????
 
Mikäs siinä jos tuo on vaan yks kerta kun noin käy. Mulla meni just välit poikki ns ystävään, kun oli vähäsanainen pitkän aikaa, siis pari-kolme vuotta, ja piikitteli vaan kun joskus itsestään ilmoitteli.
 
Kohta sä voit vaan hoilata itekkes se vaan, et "so lonely".

<iframe class="youtube-player" type="text/html" width="480" height="385" src="http://www.youtube.com/embed/fQ1sTL_TYUM" frameborder="0"></iframe>
 
Ehkä sä voisit kertoa tän sille ystävälle.
Jos se ei tajunnu.
Kaikki ei tajuu, varsinkin jos arjessa on kova kiire... =)

tietenkin tämäkin on käynyt mielessä, että pitäisi kai sit sanoa oikea syy sille, miksi ei ehditä näkemään.

Kyllä mullakin on arjessa kova kiire, mutta oon aina halunnut järjestää asiani niin, että kavereille on aikaa. mun tarvii alkaa enempi itsekkääksi sit, ettei tule hyväksikäytetty olo.
 
[QUOTE="lonely";22011154]Mikäs siinä jos tuo on vaan yks kerta kun noin käy. Mulla meni just välit poikki ns ystävään, kun oli vähäsanainen pitkän aikaa, siis pari-kolme vuotta, ja piikitteli vaan kun joskus itsestään ilmoitteli.[/QUOTE]

ei meillä ole mitään piikittelyä ollut ja aina kun nähdään, viihdytään hyvin toistemme seurassa. Mutta minusta tuntuu että sanonta "hädässä ystävä tunnetaan" ei oikein toimi meillä.

Jokainen taistelkoot taistelunsa yksin..
 
Niin viestisi ei sitten sisältänytkään pikkumaisuutta vaan ihan järkeenkäyvän syyn. Eihän sinun ole pakko kertoa ystävällesi olevasi loukkaantunut, mutta silloin ystävyytenne todennäköisesti ei jatku kovin kauaa. Mieti minkä arvoinen ystävyytenne oikein on.
 
[QUOTE="vieras";22011220]Kohta sä voit vaan hoilata itekkes se vaan, et "so lonely".

<iframe class="youtube-player" type="text/html" width="480" height="385" src="http://www.youtube.com/embed/fQ1sTL_TYUM" frameborder="0"></iframe>[/QUOTE]

kiitos sympatiasta. Onneksi olen avoin ja iloinen ihminen, joten kyllä mulla kavereita riittää. Tässä tapauksessa luulin, että olisin voinut saada vähän apuakin, mutta ei.

Melkein tekis mieli laittaa lasku perässä viime kertaisesta pakettiauton lainasta. Grr. Kun ei se ilmaiseksi meilläkään tuossa pihalla seiso.
 
et ole pikkumainen. törkeä kaveri. muutossa todella tarvitaan apua. ja jos olet itse auttanut niin olisi pitänyt heidän auttaa.
eri asia on nämä jotka hyväksikäyttävät jatkuvasti. (jatkuvasti pyytävät remontti tai talkooapua mutta toisinpäin ei mitään, tai hyväksikäyttävät toisen ammattitaitoa mutta ei miitään takaisin) mutta muutossa tarvitaan oikeasti apua. raskasta ja varsinki perheelliselle.
 
[QUOTE="Halikatti";22011620]Niin viestisi ei sitten sisältänytkään pikkumaisuutta vaan ihan järkeenkäyvän syyn. Eihän sinun ole pakko kertoa ystävällesi olevasi loukkaantunut, mutta silloin ystävyytenne todennäköisesti ei jatku kovin kauaa. Mieti minkä arvoinen ystävyytenne oikein on.[/QUOTE]

Mutta kun mua itseäni nolottaa se, että mä näin lasken miten oon auttanut jne. En näköjään kovin pyyteetön ole ollut, vaan ihan laskenut sen varaan, että joskus saan apua takaisin.

se minusta on pikkumaista. En haluaisi ajatella noin, mutta silti niin teen.

Ehkä mä pidän pienen tauon tässä ja otan yhteyttä sitten kun elämä taas tasoittuu. Mä itse ainakin loukkaantuisin, jos joku tulisi mulle sanomaan, että ootpa ikävä, kun et auta.
 
En mä tiedä edelleenkään oletko ollut pikkumainen ja huono ystävä, aika normaalia se on että jos ei puntit mee yhtään tasan niin se kenkuttaa! Mutta siinäköhän se ystävyys sitten oikein punnitaankin että miten hoitaa oman ärsytyksensä ettei jumiuttaisi suhdetta, mutta ei kerää lisää katkeruuttakaan. Ymmärrän tuskasi, ei olisi helppoa minullekaan.
 
et ole pikkumainen. törkeä kaveri. muutossa todella tarvitaan apua. ja jos olet itse auttanut niin olisi pitänyt heidän auttaa.
eri asia on nämä jotka hyväksikäyttävät jatkuvasti. (jatkuvasti pyytävät remontti tai talkooapua mutta toisinpäin ei mitään, tai hyväksikäyttävät toisen ammattitaitoa mutta ei miitään takaisin) mutta muutossa tarvitaan oikeasti apua. raskasta ja varsinki perheelliselle.

Heilläkin on lapsia ja sen ymmärrän, ettei koko viikonloppua voi olla mukana. Mutta olin jo sopinut hänen miehensä kanssa, että tulee kantamaan oman mieheni avuksi raskaimpia. Aikoi tulla, mutta ei ikinä sit tullutkaan. Ehkä tässä on jokin väärinkäsitys. En tunne kaverini miestä kovin hyvin, joten voi olla, että onkin hänen tyylistään sitten. eikä kaverini välttämättä edes tiedä koko asiasta mitään. (asiasta sovittiin, kun mies palautti pakettiautoa).
 
[QUOTE="Halikatti";22011686]En mä tiedä edelleenkään oletko ollut pikkumainen ja huono ystävä, aika normaalia se on että jos ei puntit mee yhtään tasan niin se kenkuttaa! Mutta siinäköhän se ystävyys sitten oikein punnitaankin että miten hoitaa oman ärsytyksensä ettei jumiuttaisi suhdetta, mutta ei kerää lisää katkeruuttakaan. Ymmärrän tuskasi, ei olisi helppoa minullekaan.[/QUOTE]

Kaveri on ollut mulle kaveri jo parikymmentä vuotta, joten tuskin jää matkasta. Mutta tälläiset tilanteet ovat aina yhteydenpidossa tauon paikka.
 
[QUOTE="Halikatti";22011722]Niin ja pyynnöllesi naureskeltiin..? Kuka naureskeli? Ystäväsikö vai hänen miehensä? Mitä ihmettä he oikein ajattelivat?[/QUOTE]

meillä tietenkin on ollut muuttopäivä jo pitempään selvillä. eka kerran kun otin pariskunnan kanssa auttamisen puheeksi, niin se meni silleen, että totesivat että riittää omassa rempassa puuhaa. Kun heillä myös sellainen oli. Jotenkin ottivat minun pyyntöni ilmeisesti vitsinä, koska naureskelivat. taidan olla aika huvittava tyyppi..?

Ja sitten tosiaan kun saivat rempan tehtyä ja lainasivat pakettiautoa sen jälkeen, niin kysyin hänen mieheltään että kerkeäisikö auttamaan seuraavana viikonloppuna. silloin sain (tietenkin) myöntävän vastauksen. kuka nyt kehtaisi sanoa, että en jaksa tulla, vaikka juuri lainasin teidän autoa...
 

Yhteistyössä