Pakko kertoa teille, kun en oikein kellekään muullekaan voi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minä taas"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"minä taas"

Vieras
Kavereille en viitsi vielä puhua mitään, jos tää onkin vaan mun omaa hömppää. Ja muille asianosaisille vielä vähemmän, en todellakaan halua että ne huomaa mitään.

Mut muistatteko kun tässä kerran kerroin siitä yhdestä perhetuttava miehestä, joka pyysi mua seurakseen tupakalle ja se kestikin sitten koko illan. Se tarjos mulle ruuat ja pyyteli mökilleen, jonne en kuitenkaan lähtenyt. Ja tuon jälkeen törmäiltiin useampana päivänä vielä samassa paikassa, aina se jäi mun pöytään istumaan ja juttelemaan niitä näitä.
Ja tuossa kun olin lomareissulla, se oli soittanut mun kaverille ja kysynyt mun numeroa. Sen varjolla, että itsekin oli lomareissulla ja että jos oltais oltu samoilla suunnilla, niin oltais voitu kahvitella ja nähdä. Mut mun kaveri ei antanut numeroani, oli sanonut että pyytää multa suoraan jos semmoisen tahtoo.

Tuon jälkeen en ole mieheen törmännyt. Oikeastaan en ole iltaisin ollut muualla kuin kotona, joten ei ole ollut mahdollistakaan. Eilen tuo mies oli sitten mennyt sinne samaan paikkaan missä silloin törmättiin useampaan otteeseen.. oli nähnyt mun äitini siellä ja kysynyt tältä mahtaisinkohan mä (ja mun lapset) lähteä kanssaan mökille. Mun äiti soitti ja kysyi, mutta sitten siellä tuli joku häslinki ja äiti lupas soittaa takas. Ei soittanut. Enkä mäkään. Kyllä mä tänään kuulen.

Mutta äitini tuntien se on varmaan antanut mun numeron sille miehelle ja sanonut että sopikaa keskenänne. Ja vastasin siis, että en mä (eilen) lähde mutta tänään voisin vaikka lähteäkin. En sitten tiedä, miten se sopii sille miehelle. Toisaalta, tänään taitaa ukkostaa koko päivän, joten taitaa peruuntua se reissu.

Tää juttu hämmentää mua. Miks se kyselee mua kokoajan sinne mökille, tai kahville. Ja viimeksi kun nähtiin, mun armaat lapsukaiseni olivat niin kauheita, että mä aattelin että sen miehen mahdollinen kiinnostus lopahtaa kyllä tasan siihen paikkaan. Mut eipä näköjään.
Sillä on hirveästi muitakin kavereita ja tuttavia, ehkä mä oon vaan yks niitten joukossa kuitenkin. Ärsyttää tämmöiset jutut, kun sotkee mun perustylsän ja tasaisen elämän.
 
Jos olet sinkku ja tuo mies myös, niin anna palaa vaan!!
Ja miksikö kyselee sua? Miksi?? :D no mitäpä jos tuo mies on aivan silmittömästi rakastunu sinuun? :D
voi jösses, anna nainen palaa, kun sellainen tilaisuus on ja jos itseä vähääkään kiinnostaa!
 
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
[QUOTE="...";24249915]Jos olet sinkku ja tuo mies myös, niin anna palaa vaan!!
Ja miksikö kyselee sua? Miksi?? :D no mitäpä jos tuo mies on aivan silmittömästi rakastunu sinuun? :D
voi jösses, anna nainen palaa, kun sellainen tilaisuus on ja jos itseä vähääkään kiinnostaa![/QUOTE]

Juuri näin!!!
 
Ääh. En mä tiedä. Tuskin se nyt rakastunut on. Mut kaipa mä varovasti kattelen tätä juttua eteenpäin, ainakaan vielä en halua kuvitella mitään sen kummempaa. Jospa se jossain kohtaa sais mun numeron, niin voi sitten ihan henkkoht mua pyydellä kahville sun muuta.
Mut ehkä mä kuitenkin asennoidun tähän vaan kaveruustasolla, sitten jos se yrittää lähennellä, mä voin muuttaa ajatusmallia.
 
Mä ottaisin itse yhteyttä ja ehdottaisin et tapaatte, tutustutte paremmin ja juttelette ensin muuten kuin jossain korvessa mökillä. Jos siel kaukana mökillä ei oikein tunnu kivalta, niin on tosi inhottavaa ja aika mahdotontakin hoitaa ja selvittää jotain tunne tai suhdejuttua, varsinkin jos lapset on siinä kuulolla.
Hoida nyt toi juttu ihan ihmisten ilmoilla ja ilman niitä lapsia ja katso jatkot sitten.
Mies on kysellyt sinua joten ota reippaasti yhteyttä ja kysy mitä asiaa.
 
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
[QUOTE="minä taas";24250219]No niinpä taas. Ihan normaali se on, tavallista huomaavaisempi ja hyväsydämisempi vain. Ei se nyt ihan tuntematonkaan ole.[/QUOTE]

Yleensä ne murhaajat löytyykin tuttavapiiristä :)
 
Tämä on niin tätä. Ensin yksinhuoltajat valittavat, että kun kukaan ei ole kiinnostunut ja ei löydy ketään ja sitten kun jollekin voisi olla jopa oikein kiva mies tarjolla, jos vaan tutustuisi ensin, niin se on ihan kamalaa ja todennäköinen murhaajakin vielä. Huoh vaan.
 
Ja kannattaa yleensäkin hoitaa ensitapaamiset neutraalilla maaperällä ilman että toisella on kotipaikkaetu. Varsinkin kun vaikutat toisi varovaiselta ja epävarmalta tilanteen suhteen. Ehdota sellainen paikka, jossa tunnet itsesi rentoutuneeksi eikä tarvitse huolehtia lapsista ja selusta on turvattu, jos alkaa ahdistamaan tilanteen edetessä.
 
[QUOTE="vieras";24250625]Tämä on niin tätä. Ensin yksinhuoltajat valittavat, että kun kukaan ei ole kiinnostunut ja ei löydy ketään ja sitten kun jollekin voisi olla jopa oikein kiva mies tarjolla, jos vaan tutustuisi ensin, niin se on ihan kamalaa ja todennäköinen murhaajakin vielä. Huoh vaan.[/QUOTE]

Sä itse takerrut nyt niihin epäoleellisiin asioihin ketjussa. Eiköhän kysymys ole tapaamisen onnistumisesta ja mukavuudentunteesta tapaamistilanteessa noin yleensä, eikä murhaajan pelkäämisestä.
 
Siis mä olen tuntenut tuon miehen jo ainakin puoli vuotta, mun perheeni vieläkin kauemmin. Ja me asutaan suht pienellä paikkakunnalla, tuo mies alunperinkin täältä kotoisin, niin mä todellakin tietäisin jos se ois joku kriminaali tai murhaaja. Lopettakaa tuo nyt jo.

Me ollaan juteltu vaikka kuinka paljon ja lapsetkin nähneet tuon miehen ihan siksi, kun se tosiaan on perhetuttava. Vai pitäiskö mun piilotella mun lapsia ihan jokaikiseltä miespuoliselta? Mä oon luullut, että riittää ettei mitään "miesystäviä" niitten eteen tuo.

Tuo mies on vasta viimeaikoina alkanut kyselemään mun kuulumisia ja numeroa mun perheeltä, sen jälkeen kun oltiin muutama ilta istuttu yhdessä aurinkoterassilla ja juteltu kaikenlaisia juttuja.
 
Kyseessä on perhetuttava kuitenkin.. Mutta ap vaikuttaa vähäsen hysteerikolta, että kannattaa aloittaa varovaisesti. Jos kuitenkin kaikki on niin vakavaa ja ei osaa heittäytyä yhtään, niin monesti suhteet kuivuvat kokoon. Onko jotakin syytä miksi aikuinen ihminen ei uskaltaisi katsoa miten asiat ovat eikä pelätä olemattomia?
 
Ja kannattaa yleensäkin hoitaa ensitapaamiset neutraalilla maaperällä ilman että toisella on kotipaikkaetu. Varsinkin kun vaikutat toisi varovaiselta ja epävarmalta tilanteen suhteen. Ehdota sellainen paikka, jossa tunnet itsesi rentoutuneeksi eikä tarvitse huolehtia lapsista ja selusta on turvattu, jos alkaa ahdistamaan tilanteen edetessä.

Anteeks tyhmyyteni, mutta ei tuo mahdollinen mökille meneminen ole mun mielestä millään mittapuulla meidän ensitapaaminen?
 
[QUOTE="vieras";24250650]Kyseessä on perhetuttava kuitenkin.. Mutta ap vaikuttaa vähäsen hysteerikolta, että kannattaa aloittaa varovaisesti. Jos kuitenkin kaikki on niin vakavaa ja ei osaa heittäytyä yhtään, niin monesti suhteet kuivuvat kokoon. Onko jotakin syytä miksi aikuinen ihminen ei uskaltaisi katsoa miten asiat ovat eikä pelätä olemattomia?[/QUOTE]

Mun hysteriaani on se syy, että oon saanut liian monta kertaa siipeeni. En ihan kevytmielisesti uskalla enää nykyään "heittäytyä" yhtään mihinkään, koska en jaksa ottaa sitä riskiä että petyn taas kunnolla. Siksi etenen mieluummin varovasti.
 
[QUOTE="minä taas";24250653]Anteeks tyhmyyteni, mutta ei tuo mahdollinen mökille meneminen ole mun mielestä millään mittapuulla meidän ensitapaaminen?[/QUOTE]

Neiti näsä, mutta kuitenkin epävarma. Tee ihan miten teet, ei oikeesti niin kauheesti kiinnosta.
 

Yhteistyössä