Pakko kertoa edes teille. Mä oon ihanstunut.

["Sissi"]

Vitsit. Mä oon jostain kumman syystä mennyt ihastumaan yhteen mieheen. En saa sitä mielestäni. Ihana, ystävällinan mies. Nään sitä töissä joka päivä. Ei tosin olla työkavereita, mutta se on siinä vieressä töissä. Ei yhtään helpota tätä hölmöä ihastusta kun nähdään jatkuvasti. Tekisi mieli mennä juttelemaan, päästä koskettamaan, kuulla hänen äänensä. Toisaalta tuntuu pitkästä aikaa ihanalta tämä ihanstuminen mutta...

Mutta mulla on vielä ihanampi mies kotona. En oo yhtään aikeissa tehdä mitään tuolle ihastukselleni mutta miksi se yksi ihminen jäi niin mun mielee?

Miten joku ihminen voi tehdä niin lähtemättömän vaikutuksen niin pienellä teolla? Miksi hän jäi mun mieleen näin? :headwall:

Nyt mä mietin vaan koko ajan sitä yhtä miestä, enkä voi siitä kenellekkään kertoa. Toivottavasti tää menee pian ohi... Mutta nä niin haluaisin vaan päästä

 

[yrytyr]

Niitä tulee ja menee. Onneksi moni osaa pitää järjen äänen kuuluvilla ja osaa katsoa vähän kauemmas kuin tähän hetkeen. Laskemointi se on mikä kannattaa. Ihastuksesta voi nauttia, mutta sitä ei tule lietsoa vaan ennemmin alkaa toppuutella.

 

["vieras"]

Heh... mäkin oon ihanstunut!
Onneks se mies on vapaa niinkun minäkin...
tänään kun se ajo mun ohi niin se tööttäs!

Oli vaan pakko kertoo...

Mut hei, älä sä ala hömöilee mitään!

 

[Kirraava Kuuppa]

Juuh.. onnea vaan. Se menee ohi ajan kanssa.

Mulla on kaks näkökulmaa asiaan.
Eka on se, että kaks varattua kiimailee töissä. Se on kaikille (paitsi näille kahelle osapuolelle) kaameeta seurattavaa. Ja kiusallista. Että jos tänne saakka päädytte, niin tehkää se pliis jossain nurkan takana kaksin. Ei niin että koko työyhteisö tietää. Se on noloa.

Toka on se, että ihastus ei ikinä etene minnekään. Se vaan on ja pysyy. Se on kamalaa omalla tavallaan, mut mitä fiksumpi (varattu) osapuoli on, sen nopeempaa sen saa menemään ohitte.

Noh.. tsemppiä kuitenkin.

 

["vieras"]

Sama vika täälläkin. En tosin aio tehdä asialle mitään. Annan olla vaan. Se menee ohi kyllä. Edellinen hullutus johti pikapanoon asti (ja vielä lapsen opettajan kanssa), mutta se jäi ja opin jotain. Helvetti sitä voi ihminen olla tyhmä.

 

["Sissi"]

Äh. Mä oikseestaan tavallaan toivon että tämä ihastuskin olisi varattu. Mä voisin haluta ehkä silleen viattomasti kaverina vaan kahville. En muuta. En todellakaan muuta. Mutta haluaisin tutustua.

Siis kaikkein hulluinta tässä on että oon ollut tuon miehen kanssa saman katon alla töissä vuoden. Ei siis samassa firmassa edes töissä. Nähty joka päivä ohimennen. Mutta yhtenä päivänä hän teki jotain joka jäi mun mieleen. Ja nyt se mies on mun mielessä.

Kai tää menee ajan kansssa ohi...

 

["Sissi"]

Siis mä olen ihastunut ihmiseen jonka kanssa olen kerran jutellut. Kerran.

 

[oih]

[QUOTE="vieras";24692443]Heh... mäkin oon ihanstunut!
Onneks se mies on vapaa niinkun minäkin...
tänään kun se ajo mun ohi niin se tööttäs!

Oli vaan pakko kertoo...

Mut hei, älä sä ala hömöilee mitään![/QUOTE]

ihanaa! toivottavasti juttu etenee