Päiväuneni häiritsee miestä

["Mussu"]

Olen 2- v pojan kanssa kotona aamusta iltaan kaksin, mies on töissä 12h/pvä, eli ei kauheesti kotona näy. Teen kaikki kotityöt, enkä edes odota että mies niitä tekisi työmääränsä takia, mutta kun poika käy päikkäreille käperryn sohvalle katsomaan tv.tä ja otan itsekin torkut. Tämä tuntuu häiritsevän miestäni, sanoo vaan että mä makaan laakereillani sillä väliin kun se raataa.

Tiedän kyllä ettei mies ole samaa mieltä kanssani kotona olemisesta pojan kanssa, vaan sen mielestä mun pitäis mennä töihin ja poika tarhaan... Onkohan vaan kateutta kun itse tekee niin pitkää päivää eikä näe poikaa juuri koskaan???

 

[kielletty]

Voithan sanoa ettet sinäkään tule hänen työpaikalleen neuvomaan miten hänen työnsä kuuluu tehdä. Elämä on valintoja täynnä.

 

[Sanna80]

[QUOTE="Mussu";27106882]

Tiedän kyllä ettei mies ole samaa mieltä kanssani kotona olemisesta pojan kanssa, vaan sen mielestä mun pitäis mennä töihin ja poika tarhaan... Onkohan vaan kateutta kun itse tekee niin pitkää päivää eikä näe poikaa juuri koskaan???[/QUOTE]

Tässä on ehkä teidän suhteen suurin ongelma: minusta tällaiset hoitoasiat pitäisi päättää YHDESSÄ ja molempien mielipiteitä kuunnellen ja saada jonkinlainen kompromissi aikaiseksi ja mielellään jo ENNEN kun lasta edes aloitetaan yrittää.

Kyllä mä toisaalta ymmärrän miestäkin, jos tekee pitkää päivää ja elättää koko poppoon ja varmasti hänellekin pikku torkut tulisi ihan tarpeeseen.

 

["Mussu"]

Olen työtön ilman mitään koulutusta. Kun jäin työttömäksi päätimme tehdä lapsen, olen toki etsinyt töitä äitiyslomasta asti mutta kun ei ole apuja pojan hoitoon, niin työn pitäisi olla 9-16 työtä. Eikä sellaista ole vielä löytynyt... Keskustelimme raskauden alussa että olisin kotona ensimmäiset 3v, mutta nyt on toisen ääni kellossa... :/

 

[Ken guru]

Joo, ei toimisi meillä että toinen sanelee mitä toinen tekee. Kumpikaan kun ei ole toisensa palkollinen. Ahdistuisin jos joku alkaisi kotonani määräämään milloin saan istua ja milloin en.

 

[Blue]

Alkuperäinen kirjoittaja "Mussu"

Tiedän kyllä ettei mies ole samaa mieltä kanssani kotona olemisesta pojan kanssa, vaan sen mielestä mun pitäis mennä töihin ja poika tarhaan... Onkohan vaan kateutta kun itse tekee niin pitkää päivää eikä näe poikaa juuri koskaan???
Tässä on ehkä teidän suhteen suurin ongelma: minusta tällaiset hoitoasiat pitäisi päättää YHDESSÄ ja molempien mielipiteitä kuunnellen ja saada jonkinlainen kompromissi aikaiseksi ja mielellään jo ENNEN kun lasta edes aloitetaan yrittää.

Kyllä mä toisaalta ymmärrän miestäkin, jos tekee pitkää päivää ja elättää koko poppoon ja varmasti hänellekin pikku torkut tulisi ihan tarpeeseen.


Ennenmmin tai myöhemmin tuosta saattaa tulla jopa ihan erokysymys teille. Nuo päätökset tehdään yhdessä.

Mä olisin halunnut jäädä vielä kotiin lasten kanssa, mutta sekä mies että ihan taloudellinen tilanne sanoivat että se on mahdotonta, ja mitään oikeutta ei mulla ole yksin päättää näistä asioista ja sälyttää taloudellista vastuuta siten pelkästään miehen kontolle. No tehtiin sitten kompromissipäätös että alan tekemään töitä kotona jotta voin vielä lapsenikin hoitaa eskari-ikäisiksi kotona. Molemmat ovat tyytyväisiä ja ei tarvitse riidellä tai kuittailla puolin eikä toisin.

 

[no mutta]

Joo, ei toimisi meillä että toinen sanelee mitä toinen tekee. Kumpikaan kun ei ole toisensa palkollinen. Ahdistuisin jos joku alkaisi kotonani määräämään milloin saan istua ja milloin en.

No ahdistaa sekin että toinen sanelee että toisen on tehtävä paljon töitä niin ettei ehdi lastansa nähdä.

Jos ap osallistuisi itsekin perheensä elatukseen, ehkä iskäkin ehtisi joskus nähdä poikaansa...

Taitaa vain usein olla niin, että nainen ei tajua määräävänsä miestä päättämällä jäädä itse kotiin.

 

[Sanna80]

No ahdistaa sekin että toinen sanelee että toisen on tehtävä paljon töitä niin ettei ehdi lastansa nähdä.

Jos ap osallistuisi itsekin perheensä elatukseen, ehkä iskäkin ehtisi joskus nähdä poikaansa...

Taitaa vain usein olla niin, että nainen ei tajua määräävänsä miestä päättämällä jäädä itse kotiin.

Näinpä...

 

[Ken guru]

No ahdistaa sekin että toinen sanelee että toisen on tehtävä paljon töitä niin ettei ehdi lastansa nähdä.

Jos ap osallistuisi itsekin perheensä elatukseen, ehkä iskäkin ehtisi joskus nähdä poikaansa...

Taitaa vain usein olla niin, että nainen ei tajua määräävänsä miestä päättämällä jäädä itse kotiin.

Niin, ne kyllä kannattaa etukäteen sopia että miten toimitaan kun lapsi on pieni, ja sitten on kummallakin tyytyminen siihen yhteiseen päätökseen.

 

[mjöö]

Listaa paperilla kaikki asiat, mitä päivän aikana teet, ja näytä se sitten miehellesi ja kysy, etkö oikeasti ansaitse pientä torkahdusta päivän aikana.

 

["mä vaan"]

Onko miehen pakko tehdä niin pitkää päivää? Onko valinnut itse sen tien? Millaista työtä tekee? Jos on taloudellisista syistä tehtävä niin pitkää, niin voisiko taloutta järjestellä (lähinnä ajattelen lainoja) niin, ettei lasta tarvisi viedä hoitoon ja mies vois lyhentää päiviä?

 

["Mussu"]

Miehellä on oma yritys ja on töissä just niin paljon kun se itse päättää, ja ne 12h on se mitä se on ilmeisesti päättänyt... Lisäksi yritys tuottaa hyvin, joten taloudellisesti voisin olla kotona, mutta olen toki itsekin ajattellut palaavani työelämään sitten kun vain töitä löytyisi... Mutta kun ei löydy!

 

[Ken guru]

[QUOTE="Mussu";27107010]Miehellä on oma yritys ja on töissä just niin paljon kun se itse päättää, ja ne 12h on se mitä se on ilmeisesti päättänyt... Lisäksi yritys tuottaa hyvin, joten taloudellisesti voisin olla kotona, mutta olen toki itsekin ajattellut palaavani työelämään sitten kun vain töitä löytyisi... Mutta kun ei löydy![/QUOTE]

Turhaan siis valittaa. Pitää vaan sinuakin palkollisenaan.

 

[Sanna80]

Onko siinä miehen firmanssa mitään asioita joita sä voisit tehdä niin että miehen työtaakka helpottuisi ja sä voisit vielä olla lapsen kanssa kotona?

Laskutusta, kirjanpitoa, tavaroiden tilauksia?

 

["..."]

Samoja mietin kuin edellinen, "mä vaan" ??

Mutta toisaalta - jos mun mies alkais kuittailemaan mun päiväunistani niin en todellakaan tykkäis hyvää. Eikä se kyllä kuittailekkaan ; Esikoisen kanssa mun mies oli kotosalla 3kk hoitovapaalla kun mä olin töissä, ja vaikka mies tykkäskin olla lapsen kanssa niin sanoi, ettei enää ikinä. Koki sen raskaammaksi kun "oikeat" työt.

 

["Mussu"]

Teen itseasiassa jo nyt firman asioita, maksan laskut samalla kun maksan omammekin ja teen kirjanpidon. Mutta eihän ne ole mitään... Pitäis varmaan mennä toimistoille tekemään ne ja laittaa muksu tarhaan sen takia?

 

[luann]

No tehtiin sitten kompromissipäätös että alan tekemään töitä kotona jotta voin vielä lapsenikin hoitaa eskari-ikäisiksi kotona. Molemmat ovat tyytyväisiä ja ei tarvitse riidellä tai kuittailla puolin eikä toisin.

Anteeksi uteliaisuus, mutta mitä työtä voi tehdä kotona? Sellaiselle olisi monella tilausta...

 

["vieras"]

Älä kerro, että nukut päikkäreitä. Yksi riita vähemmän

 

[no mutta]

No jotenkin nyt mies taitaa olla stressaantunut kyllä sitten. Repiiköhän itseään liikaa sen firman kanssa... Loma voisi tehdä hänelle hyvää. Jos kerran kaikki kotityötkin teet... Saako mies nukkua pojan kanssa päiväunet viikonloppuna?

 

[lissukka.]

Pitääkö sun mies ruokataukoa töissä? Käykö hän yksin vessassa? Okei, ehkä huonoja vertauksia, mutta kai sinullakin saa yksi hiljainen hetki olla päivässä. Mulla ei ole sitäkään kun vanhin ei nuku päikkäreitä.

 

["vieras"]

[QUOTE="Mussu";27107010]Miehellä on oma yritys ja on töissä just niin paljon kun se itse päättää, ja ne 12h on se mitä se on ilmeisesti päättänyt... Lisäksi yritys tuottaa hyvin, joten taloudellisesti voisin olla kotona, mutta olen toki itsekin ajattellut palaavani työelämään sitten kun vain töitä löytyisi... Mutta kun ei löydy![/QUOTE]
Ala sitten opiskelemaan, niin saat koulutuksen ja pääset joskus töihinkin. Opiskelijan päivät ei oo kovin pitkiä, joten lapsi ei tarvitse pitkiä hoitopäiviä ja taloudellinen tilannekin sallii opiskelun. Kyllä muakin ärsyttäisi, jos itse painaisin pitkää päivää ja toinen vaan nukkuisi kotona. Ei niitä kotitöitä niin paljoa ole, että ne joka päivä työllistäisi, ja 2 v:n hoitaminen on aika helppoa.

 

["Mussu"]

Mies itse nukkuu klo 10-11 aamuisin, lähtee töihin ja tulee illalla klo 24 aikaan kotiin. Toki itseänikin ärsyttää kun se ei voi elää normiaikataulua, viettää aamulla aikaa poikansa kanssa, tai tulla illalla aikaisemmin kotiin. Emme siis vietä aikaa juuri koskaan yhdessä, vapaapäivä sillä on kerran kuussa, lomia ei ollenkaan. Omasta halustaan.

 

[jooo o]

Noh, minä oon sitä mieltä et jos sinä aikuinen ihminen otat torkut omassa kodissas niin siihen ei ole kellään nokan koputtamista.

 

[lissukka.]

Minäkin kannatan opiskelun aloitusta!

 

[lissukka.]

[QUOTE="Mussu";27107153]Mies itse nukkuu klo 10-11 aamuisin, lähtee töihin ja tulee illalla klo 24 aikaan kotiin. Toki itseänikin ärsyttää kun se ei voi elää normiaikataulua, viettää aamulla aikaa poikansa kanssa, tai tulla illalla aikaisemmin kotiin. Emme siis vietä aikaa juuri koskaan yhdessä, vapaapäivä sillä on kerran kuussa, lomia ei ollenkaan. Omasta halustaan.[/QUOTE]

Jos mies on itse valinnut aikataulunsa niin turha inistä. Taitaa olla jotain muita ongelmia miehellä, kuin se mistä riitelee. Sano sille, että vähentää työntekoa ja viettää aikaa poikansa kanssa, ennen kuin on liian myöhäistä.