Päivän paras hetki?

[normaalia]

Onko kuinka yleistä, että tämä hetki on se päivän paras hetki? Lapset ovat siis päiväunilla ja olen "yksin" kotona.

Saan käydä rauhassa vessassa, tehdä tarpeeni kiirehtimättä ja ovi kiinni.
Saan lukea lehden loppuun saakka ilman keskeytyksiä, eikä kukaan ruttaa lehteä tai konttaa sen päälle.
Ehdin netistä lukea blogeista tai nettilehdistä koko jutun, ei vain otsikkoa.
Saan surffata koko tietokoneen ruudulla, ilman, että puolet näytöstä olisi vallattu lasten ohjelmalle.
Saan juoda kahvin kuumana ja kupista, ilman että se on jonkun sylissä.
Saan nauttia välipalani itse, ilman että kukaan kitisee "anna minullekin".
Saan syödä keksejä tai karkkia.
Kukaan ei roiku lahkeessa.
Talossa on hiljaista.

 

[todellakin]

TODELLAKIN normaalia!

 

[dddd]

Varmaan ihan "normaalia" mutta jotenkin toivoisin, että lapset olisivat jotain niin ihanaa, että niitä parhaita hetkiä löytyisi heidänkin kanssaan vietetystä ajasta.

 

["Jenis"]

Tuo on päivän toiseksi paras hetki. Paras on se, kun saa lapset yöunille

 

["Jenis"]

Varmaan ihan "normaalia" mutta jotenkin toivoisin, että lapset olisivat jotain niin ihanaa, että niitä parhaita hetkiä löytyisi heidänkin kanssaan vietetystä ajasta.

Minä taas toivoisin, että myös äidillä saisi olla huumorintajua vaikka lapsia on maailmaan synnyttänytkin.

 

[dddd]

[QUOTE="Jenis";29027425]Minä taas toivoisin, että myös äidillä saisi olla huumorintajua vaikka lapsia on maailmaan synnyttänytkin.[/QUOTE]

Miksei saisi olla?

 

["vieras"]

Hyväähän se lepohetki tekee, naati ny

 

[Juuh]

Minustakin päivaunihetki on ainakin yksi parhaista jos ei aina se paras hetksi päivästä. Toinen mukava hetki on päivällisen jälkeen, kaikki ovat tyytyväisiä (kylläsiä eivätkä vielä väsyneitä), lapsi katsoo pikku kakkosta ja minä saan rauhassa laittaa tiskit ja siistiä keittiön.

Parhaita hetkiä ovat myös sellaiset kirpeät syysaamut niinkuin tänään, kun ulos mennessä tuntee piristyvänsä ja heittäytyy lapsen kanssa lehtikasaan tms. Tai se kun kolean ja sateisen päivän päätteeksi mennään koko perhe sohvalle viltin alle ja katsotaan yhdessä (lasten) elokuvaa, tai laitetaan orkesteri pystyyn, kuunnellaan musiikkia ja tanssitaan..

Mutta joo, kyllä tämä päiväuniaika on aika pop.

 

["aloittaja"]

yöunille saaminen ei ole minulle sama asia, kun kuopus heräilee hetkikohta uudestaan. Päiväunilta ei.

Kyllä se kolmen vuoden kotona olon jälkeen vaan on niin että ainakin minulla alkaa olla mitta täynnä kotona olemista ja lasten ehdoilla tanssimista. Kaipaan töihin todella paljon!

 

["Jenis"]

Miksei saisi olla?

Siltä tuo kommenttisi vaikutti. Tuskin tässä nyt ap on vakavissaan sitä mieltä, että parasta lapsissa on se kun he nukkuvat.

 

[dddd]

[QUOTE="Jenis";29027440]Siltä tuo kommenttisi vaikutti. Tuskin tässä nyt ap on vakavissaan sitä mieltä, että parasta lapsissa on se kun he nukkuvat.[/QUOTE]
No minäkin ihan puhtaasti uskon, että ap:n elämässä on muitakin ihania ja parhaita hetkiä - myös lasten kanssa.

 

["aloittaja"]

Tosiaan, ei kait kukaan tänne tosissaan kirjoita

Itse kaipaan niin paljon hetken omaa rauhaa, että tämä on paras hetki. Kuten mäkin kassalla töissä ollessa se kahvitauko, kun sai istua alas ja juoda kahvin.

Ei tämä tarkoita, etten nauttisi lasteni kanssa olosta. Nautin myös muistakin asioista kuin pelkistä lapsista. Pidän työstäni ja minulla on sinne ikävä (ei siis ole se mäkin kassa), kuten pidän aikuisten seurasta niin paljon, että vien välillä lapset mummolaan hoitoon, että päästään miehen kanssa aikuisten seuraan ja saadaan keskustella rauhassa.

 

[..]

se kun kaikki kolme lasta ottaa viereen hs

 

["vieras"]

[QUOTE="Jenis";29027422]Tuo on päivän toiseksi paras hetki. Paras on se, kun saa lapset yöunille [/QUOTE]

Juuri näin!

 

[..]

karkas. eli kun menee lasten kans unille. ja kuopus, 2kk herää syömään ja jatkaa sitten uniaan.

 

[30 min päikkärit]

Mulla 21-00, kun vauva 4kk on saatu yöunille. Päiväunilla ei kerkee kun pieraseen, ni jo se herää.

 

["Jenis"]

[QUOTE="aloittaja";29027452]Tosiaan, ei kait kukaan tänne tosissaan kirjoita

Itse kaipaan niin paljon hetken omaa rauhaa, että tämä on paras hetki. Kuten mäkin kassalla töissä ollessa se kahvitauko, kun sai istua alas ja juoda kahvin.

Ei tämä tarkoita, etten nauttisi lasteni kanssa olosta. Nautin myös muistakin asioista kuin pelkistä lapsista. Pidän työstäni ja minulla on sinne ikävä (ei siis ole se mäkin kassa), kuten pidän aikuisten seurasta niin paljon, että vien välillä lapset mummolaan hoitoon, että päästään miehen kanssa aikuisten seuraan ja saadaan keskustella rauhassa.[/QUOTE]

Amen. Mulle oli just vaikeinta kotona olemisessa se, ettei ikinä ollut hetken rauhaa (nykyään siis jo on, lapset on sen verran isompia). Ja edelleenkin kotona kaikuu useimmiten äitiiiii eikä suinkaan isiiii silloin kun tilanne on päällä Mutta tällä palstallahan perhe menee aina kaiken edelle, ja äiti ei tarvitse muuta kuin äiti-aikaa, koska lapset ovat tärkeintä elämässä. Äidille, siis, ei siitä isästä niin väliä!

(ovathan ne minullekin tärkeintä elämässä, ja silti vien ne välillä mummulaan just siksi, että päästään miehen kanssa aikuiseen seuraan juttelemaan aikuisten asioista rauhassa)

 

[booa]

Varmaan ihan "normaalia" mutta jotenkin toivoisin, että lapset olisivat jotain niin ihanaa, että niitä parhaita hetkiä löytyisi heidänkin kanssaan vietetystä ajasta.

Yksikään lapsi ei ole niin ihana, etteikö vanhemmat olisi tyytyväisiä saadessaan lapsen nukkumaan!

 

[Rosabella]

Rakastan lapsiani ja heidän kanssaan on ihanaa olla, mutta silti joka ilta kun lapset nukahtaa yöunille niin huokaisen syvään ja mietin "ihanaa" ja juoksen innoissaan tekemään "omia juttuja" joihin ei päivän aikaan ole aikaa.

Meillä vajaa 3-vuotias ei enää nuku päiväunia ja vauvan päiväunet ovat niin lyhyitä että siksi odotan aina sitä kun nukahtavat yöunille