Toggle sidebar

Päiväkodin eskariopettaja katsoi pahasti kun vein mun 9kk tytön päiväkotiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="vieras";26828197]Tuo nyt oli vaan kuittaus niille, jotka pitävät työssäkäyviä äitejä rahanahneina maallisen mammonan perässä juoksijoina... Että kyllä siitä koulutuksesta ja kunnon työpaikasta jotain hyvää sille lapsellekin on, vaikka se tarkoittaakin sitä, että menee pari vuotta aikaisemmin tarhaan. Eikä se lapsi niitä vuosia tule aikuisena edes muistamaan, joten mitä tuota siitä tappelemaan :)[/QUOTE]

"Eikä se lapsi niitä vuosia tule aikuisena edes muistamaan". Tämä on aika tietämätön kommentti. Varhaislapsuus vaikuttaa aivojen kehitykseen hyvinkin merkittävällä tavalla. Sen pohjalta rakentuu ne palikat, joilla lähdetään rakentamaan elämää ja ihmissuhteita. Varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat tunne-elämän kehittymiseen, itsetunnon rakentumiseen, tulevien ihmissuhteiden muodostamiseen, aivojen kehitykseen laa-alaisesti jne. Se jättää tiedostamattomia muistijälkiä. Ei ole mitään syytä vähätellä varhaisvuosien tärkeyttä sillä perusteella, ettei lapsi muista myöhemmin siitä paljoakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
"Eikä se lapsi niitä vuosia tule aikuisena edes muistamaan". Tämä on aika tietämätön kommentti. Varhaislapsuus vaikuttaa aivojen kehitykseen hyvinkin merkittävällä tavalla. Sen pohjalta rakentuu ne palikat, joilla lähdetään rakentamaan elämää ja ihmissuhteita. Varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat tunne-elämän kehittymiseen, itsetunnon rakentumiseen, tulevien ihmissuhteiden muodostamiseen, aivojen kehitykseen laa-alaisesti jne. Se jättää tiedostamattomia muistijälkiä. Ei ole mitään syytä vähätellä varhaisvuosien tärkeyttä sillä perusteella, ettei lapsi muista myöhemmin siitä paljoakaan.
Click to expand...

Puhun niistä lapsista, joilla on perhe ja perusasiat kunnossa. Heillä tuo varhain hoitoon vienti ei tule elämään vaikuttamaan, se on ihan varma asia. Jos taas lapsella perusturvallisuus on järkkynyt alusta asti ja perhe retuperällä, niin ihan varmasti myös varhainen hoitoon vienti kaiken päälle tulee näkymään tulevaisuudessa jotenkin. En siis vähätellyt varhaisvuosia, mutta ihan turha tulla selvittämään että ainoastaan varhainen hoitoonvienti mitään pysyviä vaurioita lapseen tekee.
 
[QUOTE="vieras";26828484]Puhun niistä lapsista, joilla on perhe ja perusasiat kunnossa. Heillä tuo varhain hoitoon vienti ei tule elämään vaikuttamaan, se on ihan varma asia. Jos taas lapsella perusturvallisuus on järkkynyt alusta asti ja perhe retuperällä, niin ihan varmasti myös varhainen hoitoon vienti kaiken päälle tulee näkymään tulevaisuudessa jotenkin. En siis vähätellyt varhaisvuosia, mutta ihan turha tulla selvittämään että ainoastaan varhainen hoitoonvienti mitään pysyviä vaurioita lapseen tekee.[/QUOTE]

Niillä lapsillahan on juuri parempi hoidossa, joilla ei kotona ole perusasiat kunnossa.
 
Minun mielestä jos ihmisen tarvitsee puolustella/selitellä valitsemaansa tietä mitä kulkee niin ihminen itse ei ole varma onko ratkaisu oikein. On kyse sitten hoitoon viemisestä, abortista, pettämisestä tms. jos asiaa ruvetaan selittelemään ja puolustelemaan minun mielestä ihminen itse ajattelee asiaa pahana tai vaikeana.. Esim. Jos viät lapsesi hoitoon 9kk niin se on sinun päätöksesi ja itse asian kannat, en silloin ymmärrä jos tullaan selittelemään mutta kun meijän maijamatti pärjää jo hoidossa niin hyvin eikä ikävöi yhtään tms... No miksi sitten koet syyllistäviä katseita tai selittelet asiaa.. Kyllähän asiaa voi selitellä itselleen muutenkin kun muiden kautta.. Kyllähän syyt voi kertoa jos joku kysyy mutta en itsekkään ole puolustellut/selitellyt valintojani jos ne mielestäni ovat oikeita. Syyt kerron miksi toimin näin jos joku haluaa välttämättä tietää :D

Ja kyllä keskimmäinen lapseni meni hoitoon 10kk ja ensimmäinen 3½v.. Ja kolmas, no katotaan nyt :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
No ensin kysyi ystävällisesti: "Kukas se sinä olet?"
Kerroin mun tytön nimen. Sitten tytön
omahoitaja sanoi "***** alottaa meillä ens viikolla ja tuli nyt tutustumaan".
Tää eskariope katsoi ihmeissään ja kysyi tytön ikää. Vastasin että "just täytti 9kk" ja hymyilin. Eskariope katsoi pahasti ja lähti pois. Vilkuili vielä mennessään.
Click to expand...

Niin ajattelematonta, niin asenteellista mutta NIIN tosielämää. Meitä on moneen junaan. Jos se olisi kaikille taloudellisesti ja henkisesti mahdollista olla lasten kanssa 3 vuotta tai jopa enemmänkin kotona niin moni töihin menevä varmaan jäisikin kotiin. Mutta tosiasia on se että kaikilla ei riitä rahat ja toisilla ei vaan yksinkertaisesti pää kestä pakollista pidempään sitä kotona hengailua joten ompa oikeasti tosi hyvä että lapset saa mennä hoitoon jo pienenä.
Päiväkoti ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka, pienempi ryhmä olisi sopivampi, mutta kyllä se siitä sujuu.
Jätä tuon leipiintyneen ihmisraunion katseet ja kommentit omaan arvoonsa, hän kun ei tiedä koko totuutta teidän elämäntilanteestanne :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mamilu:
Minun mielestä jos ihmisen tarvitsee puolustella/selitellä valitsemaansa tietä mitä kulkee niin ihminen itse ei ole varma onko ratkaisu oikein. On kyse sitten hoitoon viemisestä, abortista, pettämisestä tms. jos asiaa ruvetaan selittelemään ja puolustelemaan minun mielestä ihminen itse ajattelee asiaa pahana tai vaikeana..
Click to expand...

Kyllä minun ainakin joskus tarvitsee selitellä ja puolustella, kun vastustus on niin päällekäyvää ja näkyvää. Ja sitäpaitsi harvapa meistä on niin täydellinen että tekee vain ja ainoastaan oikeita ratkaisuja joiden takana voi aina seisoa pystypäin. Toisinaan joutuu tekemään niin vaikeita valintoja ettei todellakaan voi tietää oliko ratkaisu loppupeleissä sittenkään oikea.
 
[QUOTE="vieras";26828197]Eikä se lapsi niitä vuosia tule aikuisena edes muistamaan, joten mitä tuota siitä tappelemaan :)[/QUOTE]

Tuolla logiikalla millään varhaislapsuuden kokemuksilla ei ole mitään väliä. Pidetään lapset ketjun päässä kaatosateessa 8 h päivässä ja otetaan illan tullen sisälle perheen pariin, jos kerran muistijälkiä ei jää eikä mikään vaikuta perusturvallisuuden tunteeseen tai itsetuntoon.
 
[QUOTE="vieras";26828850]Lopeta jo, kun et kuitenkaan halua ymmärtää. Eikä sun kommentit oikeasti edes kiinnosta, sori nyt vaan.[/QUOTE]

Sinäkään et ymmärrä, ettei kaikilla ole tarvetta suhtautua kaikkeen ihan hälläväliä-asenteella vain siksi, ettei se aiheuta pysyviä traumoja.
 
Tässä olen juuri katsellut paria 9-10 kk. ikäistä päiväkodissamme, ja kyllä se vähän sydäntä raastaa.

Molempien silmät olivat puolitangossa puoli 11 ja päät nuokkuivat, ja vielä pitää jaksaa sinne puoli 12 asti ennen kuin lämmin ruoka saapuu ja pääsee nukkumaan. Itku on herkässä molemmilla ja kun kumpikaan ei osaa kävellä niin aika jaloissa ne siellä isojen joukossa ovat. Iltapäivällä neljän jälkeen molemmat näyttävät taas väsyneiltä ja hierovat silmiään. Koko henkilökunta pyrkii heitä sitten pitämään sylissä lähestulkoon koko ajan ja tekemään minkä voi, mutta kyllä se aika surkealta tuntuu.

Olen myös kantanut sylissäni neljä kuukautta lähes koko ajan suunnilleen 8 h päivässä itkevää vauvaa, joka tuli suoraan äitiysloman jälkeen. Hoitajan syli ei tuntunut lohduttavan yhtään, oli varmaan niin kova vierastuskausi menossa mutta minkäs teet. Siinä oli tippa linssissä monesti minulla, äidillä ja isällä. Onneksi sitten helpotti ja lapsi lopulta viihtyi päiväkodissa todella hyvin, mutta se alku oli järkyttävä.

Jos suinkin mahdollista, älkää tuoko päiväkotiin niitä 9 kk. lapsia! Paras paikka kotona, sitten perhepäivähoidossa, ja jos ei MITÄÄN vaihtoehtoa ole niin päiväkotiin.
 
Älä välitä

"oi kaikki tietävät itserakkaat lastenhoitajat ja -opettajat"

Päiväkodiss kahvihuone on oikee luola. Kovin hoitajat ym. Ovat arvostelemaan muts tuskin se oma perhe ihan täydellisyys oo.

Ite oon joutunu arvostelun kohteeks kun vein 1.2,v tytyn hoitoon. He ovat siellä TÖISDÄ ei arvostelemassa. Kerran tyttö oli tullu kipeeks ja mä tulin vast 1.5h pääst ja siitä vast arvosteltiinki! JOS työmatka kestää 50min ja piti oottaa tuuraaja. Voi jumalauta sano minäSanoin sitte tästä ihanalle johtajalle sanoi hoitajille siitä. Se jatkui joten vaadin pääsyä toiseen pvkotin ja pääsinkin. Sielä on ihania hoitajia :)
 
Olen esikoinen onnellisesta perheestä. Minut laitettiin päiväkotiin 9-kuisena.

Seuraukset:
Olen sosiaalisesti tampio. En osaa vieläkään sosiaalisia pelejä tai edes selviytymistä, sillä isossa ryhmässä vetäydyin, yritin olla kuin en olisikaan. Joudun kysymään mieheltäni (kotihoidossa varhaislapsuutensa) kuinka ohjata lapsiamme leikkipuistoselkkauksissa.
Tulin kiusatuksi ja olin sen tähden yökastelija 5-vuotiaaksi asti. En pystynyt koti-ikävältäni menemään yökylään minnekään ilman vanhempia ennen murrosikää.
En pysty vieläkään nukkumaan päiväunia tarhatraumojeni tähden.
Suhtaudun kaikkeen uuteen negatiivisesti, sillä se on lähtökohtaisesti uhka ja huononnus asioiden (kehnoonkin) tilaan.
Olen suorittaja. Minulla ei ole itseisarvoa, vaan arvoni ihmisenä määräytyy sen mukaan mitä/miten hyvin hommani hoidan.
Itsetuntoni on tavattoman hauras. En usko että kukaan oikeasti pitäisi minusta tällaisenaan.

Syytän paljosta hyljätyksitulemisen kokemusta varhaislapsuudessa. Mietin usein, miten erilainen ihminen voisin olla jos olisin saanut kasvaa rauhassa äidin helmoissa. Mene tiedä, olisinko onnellisempi/ tasapainoisempi, mutta omia lapsiani en tasan laita päiväkotiin ennen kolmen vuoden ikää. En halua heille tätä taakkaa koko elämän ajaksi.
 
Ymmärrän, että joissakin tilanteissa lapsi on pakko laittaa hoitoon ja varhain. Ihmettelen ainoastaan sitä, miksi päiväkotiin eikä perhepäivähoitoon? Sen valinnan voi tehdä. Siellä olisi yksi hoitaja ja pienempi ryhmä?
 
Mun kuopus on "jo" 1,5v ja nyt aloittamassa päivähoidossa koska talous vaatii lisää rahaa ja kipeästi, ja rahaa ei tule ellen käy töissä. : /

KAKSI hoitajaa on ihan suoraan kauhistellut kuinka pienenä joutuu aloittamaan hoidon ja ihan päiväkodinjohtaja suoraan kysyi onko pakko noin pieni hoitoon laittaa ja sen jälkeen tuskaili kuinka vaikeaa hoitopaikan löytäminen tulee olemaan noin pienelle! :O

Itse en hoitoon laittaisi jos ei tosiaan "pakko tilanne" olisi ja poden tosi huonoa omaa tuntoa siitä että joudun pikkuiseni muiden hoitoon lykkäämään, KUITENKIN ihmettelen tuota syyllistämistä ja arvostelua päivähoidon puolesta!

Ihmisten elämäntilanteet on niin erilaisia ja kaikkeen ei vaan pysty varautumaan edeltä käsin kun raskautta ja lasta alkaa suunnittelemaan! Minusta olisi aivan ihanaa saada hoitaa itse lapseni kotona kunnes kuopuskin täyttää 3v, mutta taloudellisesti tuo ei vaan ole enää mahdollista, juurikin muuttuneen elämäntilanteen vuoksi!
 
Mun kuopus on "jo" 1,5v ja nyt aloittamassa päivähoidossa koska talous vaatii lisää rahaa ja kipeästi, ja rahaa ei tule ellen käy töissä. : /

-Mihin ihmeeseen teillä rahaa niin paljon kuluu? Asuntolainaan? Oliko sitten ihan pakko ottaa sitä lainaa niin vitusti, ettei lapsia voi kotona hoitaa muutamaa vuotta? Jos lapsi saisi päättää, valitsisiko hän vähän pienemmän ja huonomman asunnon ja äidin hoitamaan vai sen ison lainan kanssa tuskailevat vanhemmat ja ylitäyteen tungetun päiväkodin, missä hoitajien huomion saa vain huutamalla, jos sittenkään?

KAKSI hoitajaa on ihan suoraan kauhistellut kuinka pienenä joutuu aloittamaan hoidon ja ihan päiväkodinjohtaja suoraan kysyi onko pakko noin pieni hoitoon laittaa ja sen jälkeen tuskaili kuinka vaikeaa hoitopaikan löytäminen tulee olemaan noin pienelle! :O

-Niin, totuus ei ole aina kivaa. Ja LAPSELLE sopivan hoitopaikan löytäminen ON hankalaa tuon ikäiselle. Jos ei sopivaa pph:aa löydy, lapsi joutuu epäsopivaan paikkaan- päiväkodin jättiryhmään. Hoitajan kuuluu AINA olla lapsen puolella, silloinkin kun vanhemmat eivät sitä tajua.

Itse en hoitoon laittaisi jos ei tosiaan "pakko tilanne" olisi ja poden tosi huonoa omaa tuntoa siitä että joudun pikkuiseni muiden hoitoon lykkäämään, KUITENKIN ihmettelen tuota syyllistämistä ja arvostelua päivähoidon puolesta!

-Joskus syyllistäminen ja syyllisyyden tunteet ovat hyödyksi, ne pakottavat vanhemmat pohtimaan valintojaan lapsen kannalta.

Ihmisten elämäntilanteet on niin erilaisia ja kaikkeen ei vaan pysty varautumaan edeltä käsin kun raskautta ja lasta alkaa suunnittelemaan! Minusta olisi aivan ihanaa saada hoitaa itse lapseni kotona kunnes kuopuskin täyttää 3v, mutta taloudellisesti tuo ei vaan ole enää mahdollista, juurikin muuttuneen elämäntilanteen vuoksi!

-Yleensä asiat pystyy hoitamaan lapsen edun parhaaksi jos tahtoa ja uskallusta riittää. Ja jos se lapsi on oikeasti tärkeämpi kuin se iso ok-talo, kesämökki, lomamatkat ja farmariautot.
 
[QUOTE="vieras";26823568]Ja minä olisin sanonut, että lasten paikka on kaikkea muuta kuin polyamorisisissa kiekuroissa, mutta eipä tuo minulle kuulu.

Todella surullista, että 9kk-ikäinen pitää viedä hoitoon, mutta joskus vaan ei ole muuta mahdollisuutta. Itse vein 1v2kk-ikäisen lapsen hoitoon (3pv/vko) ja sekin tuntui siltä, että sydämestä jäi pieni pala sinne joka päivä :) Onneksi saa edelleen olla osa-aikaisena, ikää kohta 2v ja hyvin menee. :)[/QUOTE]

Justiin näin! Aina ei ole kauheasti mahdollisuuksia valita. Itse jouduin viemään vuoden vanhan joka vielä konttasi aikanaan hoitoon. Kyllä se suretti, mutta ei ollut miestä joka olisi elättänyt meitä, kun tämä oli päättänyt lähteä lätkimään. Enkä minä halunnut jäädä sosiaalitukien varaan. Oli pakko yrittää elättää pieni perheemme!
 
[QUOTE="jenni";26829410]Tuolla logiikalla millään varhaislapsuuden kokemuksilla ei ole mitään väliä. Pidetään lapset ketjun päässä kaatosateessa 8 h päivässä ja otetaan illan tullen sisälle perheen pariin, jos kerran muistijälkiä ei jää eikä mikään vaikuta perusturvallisuuden tunteeseen tai itsetuntoon.[/QUOTE]

Sehän onkin sama asia teistä kotimammoista, kuin jos lapsi menee päivähoitoon :laugh: Koettakaapa nyt pysyä asiassa, vai joko teillä oikeat argumentit loppui kun pitää takertua muihin seikkoihin ;)
 
En ole tuon aikaisemman kommentin kirjoittaja, mutta vastaan silti, kun niin typerä palaute tämä on.

[QUOTE="vieras";26830270]
-Mihin ihmeeseen teillä rahaa niin paljon kuluu? Asuntolainaan? Oliko sitten ihan pakko ottaa sitä lainaa niin vitusti, ettei lapsia voi kotona hoitaa muutamaa vuotta? Jos lapsi saisi päättää, valitsisiko hän vähän pienemmän ja huonomman asunnon ja äidin hoitamaan vai sen ison lainan kanssa tuskailevat vanhemmat ja ylitäyteen tungetun päiväkodin, missä hoitajien huomion saa vain huutamalla, jos sittenkään?[/QUOTE]

Aika moni meistä hankkii koulutuksen, vakkarityön, asunnon, autot, elämänkokemusta, viisautta jne., ennen kuin hankkii lapsen. Itse tein 33-vuotiaana ensimmäisen lapseni, olisiko pitänyt siihen asti elää kusi sukassa jokaisen pennin säästäen kytyisessä vuokrakaksiossa sitä mahdollista jälkikasvua varten? Varsinki kun ei ollut edes varma, haluanko ikinä lasta. Ihan hullu kommentti tämä siis, ei suurin osa meistä elä elämäänsä noin suunnitellusti, enkä minä ainakaan olis pitänyt elämääni käymistilassa sitä ihanaa nuoruutta vain sen takia, jos joskus sattuukin lapsen saamaan. Enkä todellakaan olis sitä lasta ilman minkäännäköistä taloudellista turvaa/omaa kattoa pään päällä edes tehnyt. Ja tähän lisään vielä, että itse olisin voinut olla kotona lapsen 3-vuotispäivään asti, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä kun itsellä levisi pää ja lapsikaan ei näytä tuosta osa-aikaisesta hoidosta kärsivän.

[QUOTE="vieras";26830270]
-Niin, totuus ei ole aina kivaa. Ja LAPSELLE sopivan hoitopaikan löytäminen ON hankalaa tuon ikäiselle. Jos ei sopivaa pph:aa löydy, lapsi joutuu epäsopivaan paikkaan- päiväkodin jättiryhmään. Hoitajan kuuluu AINA olla lapsen puolella, silloinkin kun vanhemmat eivät sitä tajua.[/QUOTE]

Siltikin, ammattihenkilökunnan syyllistävä asenne kielii pelkästään epäammatillisuudesta, enkä tuollaiseen paikkaan olisi lastani edes laittanut (lapsella siis ikää 1v2kk mennessään hoitoon). Hoitaja ei saavuta tuollaisella käytöksellä muuta kuin idiootin leiman otsaansa.

[QUOTE="vieras";26830270]
-Joskus syyllistäminen ja syyllisyyden tunteet ovat hyödyksi, ne pakottavat vanhemmat pohtimaan valintojaan lapsen kannalta.[/QUOTE]

Kts. edellinen kommentti, kenelläkään toisella ei ole oikeutta syyllistää toista ihmistä, jos toinen ihminen ei ole mitään rikollista tässä maassa tehnyt. Ja jokainen pienen hoitoon laittanut ihan varmasti on asiaa pohtinut ilman teidänlaistenne kommentteja.

[QUOTE="vieras";26830270]
-Yleensä asiat pystyy hoitamaan lapsen edun parhaaksi jos tahtoa ja uskallusta riittää. Ja jos se lapsi on oikeasti tärkeämpi kuin se iso ok-talo, kesämökki, lomamatkat ja farmariautot.[/QUOTE]

Mun mielestä taas lapsen edun parasta on myös vanhempien mielenterveys. Ja taloudellinen turva on tärkeää ja ihanaa on asua ok-talossa ja matkustaa, nehän on kaikki lapselle turvaa ja oikeastaan tänä päivänä varmaan pientä luksustakin. Miksi en sellaista haluaisi lapselleni tarjota, jos kerran siihen kykenen? Ja matkustelu, luuletko todellakin ettei lapsi arvosta sitä, että saa nähdä eri paikkoja ja kokea eri asioita? Voi kuule, kysyppäs hieman vanhemmilta lapsilta onko taas tylsää kun vanhemmat vie ulkomaille.... :laugh: Eikä edelleenkään nuo asiat ole olleet niitä syitä, miksi lapseni meni hoitoon 1v2kk ikäisenä, mutta onhan se kiva, että kaikkensa voi lapselleen tarjota ja nuo nyt vaan vaativat rahaa, jos sitä ei ole kovinkaan paljoa jemmannut. Ja itsellänikin olis kotihoidontuella oleminen tarkoittanut 3000-4000 euron kuukausittaista tulojenmenetystä. Eri asia, jos kyseessä olis ollut kytynen viissatanen, mutta sitähän pienipalkkaiset ei ymmärrä.
 
Meille taas sanottiin ettei koskaan voida saada lasta ja että se pitää hyväksyä. Alettiin sitten elää "omaa elämää". Olin 28v kun tulin yllättäen raskaaksi, 29v kun lapsi syntyi. Mies oli 30v kun lapsi syntyi.
 
[QUOTE="vieras";26825363]Vai olisiko se, että älykkäämmät ihmiset kaipaa nopeammin töihin kuin ne, joiden aivoille riittää kotityöt ja lastenhoito? Tai se, että älykkäämmät ihmiset uskoo tutkimuksiin, eikä tee faktoja asioista, jotka ei ole faktaa nähnytkään? Ja onhan se totta, että isopalkkaisilla näkyy töistä poissaolo enemmän kuin minimipalkoilla toimeen tulevat, eikä ne isommat lainamäärät lyhene itsekseen, kyllä siinä saa töitä paiskia. Vai pitäisikö myydä se puolen millin kämppä ja muuttaa väliaikaisesti vuodeksi kaksioon? Sen takia, että te olisitte tyytyväisiä? Just...[/QUOTE]

Älykkyyttäkin on menenlaista!
 
[QUOTE="Susu";26831032]Suomeen(kin) pitäisi tulla laki, että alle 2-3-vuotiaita ei sais viedä hoitoon. Ekat vuodet on tärkeimmät lapsen kehityksen kannalta.[/QUOTE]

Luulisinpa, että jos se olisi lapselle oikeasti vaarallista, niin sellainen laki olisi jo. Suomessahan on sitä paitsi asiat hyvin, että saa 9kk:ta olla kotona, joissain maissa lapset viedään jo parin kuukauden iässä hoitoon, joissain heti synnytyksen jälkeen. Että jotain perspektiiviä hei.
 
[QUOTE="Susu";26831032]Suomeen(kin) pitäisi tulla laki, että alle 2-3-vuotiaita ei sais viedä hoitoon. Ekat vuodet on tärkeimmät lapsen kehityksen kannalta.[/QUOTE]

Ei tainnut ideasi olla loppuun asti mietitty.

Missähän maassa sellainen laki on?
 
Kyllä alle 1v on kovin pieni päivähoitoon, kuten myös alle 3v. Itse hoidan nämä pienet suurella rakkaudella, olemmehan me päiväkodin aikuiset heille todella tärkeitä. Vietämme lasten kanssa suurimman osan siitä ajasta, kun he ovat hereillä. Aivan ihania nuo pienet ovat, ja olen nähnyt monen lapsen ensiaskeleet ja kuullut ensimmäiset sanat. Minun tehtäväni ei ole arvostella vanhempia, vaikkakin erinäisiä ajatuksia mielessäni joskus liikkuukin. Äitini olisin itse surullinen, mikäli en näitä asioita itse olisi näkemässä omien lasteni kohdalla, mutta nämä ovat jokaisen omia valintoja. Usein puhutaan vain vanhempien oikeudesta päivähoitopaikkaan, mutta unohdetaan pienen lapsen oikeudet. Lähinnä subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta.

Monella lapsella on todellakin paremmat oltavat hoidossa kuin kotona, se jos mikä on huolestuttava asia tässä yhteiskunnassa :(
 

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
2
Luettu
4K
Aihe vapaa
Tiedän mitä onni on
Tiedän mitä onni on

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa