Päiväkodin eskariopettaja katsoi pahasti kun vein mun 9kk tytön päiväkotiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="moi";26823523] Äiti voi olla hyvä ja omistautuva, vaikka lapsi menisikin päivähoitoon alle vuoden ikäisenä.[/QUOTE]

Sellainen äiti voi toki olla omistautuva, mutta ainoastaan muutaman tunnin päivässä.
 
Avaatko tota ajatusta vähän enemmän...?

Mä osaan jo avata tätä palstalogiikkaa: "On isä toki tärkeä ja vierasta hoitotätiä parempi"= Isä on juuri ja juuri naapurin Perttiä läheisempi lapselle. :xmas: Mitään välimuotoahan ei ole. Jos isä ei ole vauvalle yhtä tärkeä hoitaja vauva-aikana kuin äiti, ei isällä ole palstan mukaan mitään roolia vauvan elämässä.

Valaisiko? :D Joku tulkitsi tuon lauseesi toki niin, että isä on melkein yhtä suuri "paha" kuin vieras hoitotäti vaikka tarkoitit, ettei isä ole pienelle lapselle yleensä yhtä läheinen kuin äiti.
 
Mä osaan jo avata tätä palstalogiikkaa: "On isä toki tärkeä ja vierasta hoitotätiä parempi"= Isä on juuri ja juuri naapurin Perttiä läheisempi lapselle. :xmas: Mitään välimuotoahan ei ole. Jos isä ei ole vauvalle yhtä tärkeä hoitaja vauva-aikana kuin äiti, ei isällä ole palstan mukaan mitään roolia vauvan elämässä.

Valaisiko? :D Joku tulkitsi tuon lauseesi toki niin, että isä on melkein yhtä suuri "paha" kuin vieras hoitotäti vaikka tarkoitit, ettei isä ole pienelle lapselle yleensä yhtä läheinen kuin äiti.

Palsta. :heart:

Musta on naurettavaa sanoa, että isä on alusta asti yhtä läheinen vauvalle. EI OLE. Äidillä on 9kk etumatka.
 
Kyllä se vaan niin on, jos haluaa lapsilleen tarjota kodin suojaa, terveellista ravintoa ja huolettoman lapsuuden niin vanhempien on käytävä töissä. Suomi on sikakallis maa elää ja asua. Mä olin onnekas kun sain lapsen kanssa olla 3 vuotta kotona, mut ymmärrän täysin joku ei voi. Aina voi elää kaupungin vuokrakaksiossa ja sitkuttaa sosiaaliturvalla mutta kuka väittää et sekään on lapselle parasta? Vaikka kuinka on äidin syli 24 h tarjolla.

Me ollaan tavallinen työssäkäyvä perhe ja kyllä vaan pisti talouden kuralle autoremontti kun hain tänään pajalta ja 700e meni, tili tulee 15. pvä. Aatelkaa niitä, joille se on koko kuukauden budjetti....
 
[QUOTE="vieras";26823308]Onhan se selvä, ettei tuonikäinen kuulu päiväkotiin vaan äidin kanssa kotiin. Ei se ole mikään mielipide vaan fakta. Kyllä se varmaan ammatti-ihmistä surettaa, että ihmiset tekee lapsia eikä sitten kumminkaan yhtään välitä niistä.[/QUOTE]

Hyvä jeesustelija,

painutko muualle kiillottamaan sädekehääsi? Me vanhemmat, jotka emme lapsistamme "välitä" tiedämme kyllä "virheemme" koska sinun kaltaisesi empatiakyvyttömät hyväkkäät pitävät siitä huolen.

(Ei) Rakkaudella,
Lettuperkele
 
Jos ap olisi tosissaan niin ai vitsi mikä asenne sulla hei.

Kyllä mäkin katsoisin, en välttämättä pahasti mutta en nyt mitenkään riemullakaan, ei vauvojen paikka ole päivähoidossa.
 
Se on silkka fakta, ettei vastansyntyneen silmissä äidillä ja isällä ole samaa roolia. Kyse ei ole "vain" imetyksestä. Imetys ilmentää sitä äidin ja lapsen symbioosia, joka on luonnollinen jatkumo raskausajalle. Vauva ei ymmärrä vanhempien feministisiä pyrkimyksiä. Äiti on äiti ja isä on isä. Miten ihmeessä isä voisi olla vauvalle yhtä läheinen kuin äiti, jos isä on vähintään viitenä päivänä viikossa töissä?

Mutta vuoden ikäinen lapsi ei enää ole "vastasyntynyt". Toki isä ei siinä vuodessa lapselle tule läheiseksi, jos lähtee töihin ennen lapsen heräämistä ja palaa harrastusten kautta kotiin lapsen mentyä nukkumaan, pitää isyyslomaa sen pakolliset kaksi viikkoa jne. Mutta tuo äidin "biologisen etumatkan" jauhaminen johtaa vain siihen, että isät eivät senkään vertaa motivoidu pitämään isäkuukautta, järjestelemään mahdollisuuksien mukaan työaikojaan ja vähentämällä muita menemisiään saadakseen olla lapsensa kanssa, "koska eihän mulla vielä vauvan kanssa mitään virkaa ole kun äidillä on ne tissit ja vauva tuntee äidin sydänäänet". Siitä on sitten paha joskus kolmen vuoden päästä alkaa viedä lasta sinne lätkämatseihin, kun hänet vihdoin "saisi" äidistään erottaa, kun ei sitä pohjaa ole luotu.

Itsekin olen ajatellut, että mm. imetyksen takia haluan hoitaa lapsia ainakin ekan vuoden, mutta jo kiinteisiin hyvin tottunut kyllä pärjää äidin työpäivän ajan isänsä kanssa, JOS sitä suhdetta tosiaan on alusta asti luotu. Mikä taas ei mitenkään ole uhka imetykselle tms. schaibaa.
 
No eikös se ole niin, että ph:n ammattilaiset eivät itse vie lapsiaan alle 3v:nä päiväkotiin,kun tietää mitä se pahimmillaan on, silloin kun hoitajia on sairaana, mutta lapsia ei ja sijaisia ei saada.

Päikäkotihoito ei ole mitään yksilöllistä, vaan ryhmähoitoa ja kumpaahan 9kuinen tarvitsee, syliä ja hoivaa vai leikkikavereita? Tuon ikäiset tarvitsevat yleensä yhden hoitajan kokoaikaisen huomion, paitsi nukkuessaan ja yleensä päivärytmikin on erilainen kuin isommilla lapsilla eli nukkuu kun toiset ovat hereillä ja kukkuu kun toiset nukkuu.

Juu, ei tulisi mieleenkään laittaa lapsiani päiväkotiin!
 
[QUOTE="jep";26827367]Mutta vuoden ikäinen lapsi ei enää ole "vastasyntynyt". Toki isä ei siinä vuodessa lapselle tule läheiseksi, jos lähtee töihin ennen lapsen heräämistä ja palaa harrastusten kautta kotiin lapsen mentyä nukkumaan, pitää isyyslomaa sen pakolliset kaksi viikkoa jne. Mutta tuo äidin "biologisen etumatkan" jauhaminen johtaa vain siihen, että isät eivät senkään vertaa motivoidu pitämään isäkuukautta, järjestelemään mahdollisuuksien mukaan työaikojaan ja vähentämällä muita menemisiään saadakseen olla lapsensa kanssa, "koska eihän mulla vielä vauvan kanssa mitään virkaa ole kun äidillä on ne tissit ja vauva tuntee äidin sydänäänet". Siitä on sitten paha joskus kolmen vuoden päästä alkaa viedä lasta sinne lätkämatseihin, kun hänet vihdoin "saisi" äidistään erottaa, kun ei sitä pohjaa ole luotu.

Itsekin olen ajatellut, että mm. imetyksen takia haluan hoitaa lapsia ainakin ekan vuoden, mutta jo kiinteisiin hyvin tottunut kyllä pärjää äidin työpäivän ajan isänsä kanssa, JOS sitä suhdetta tosiaan on alusta asti luotu. Mikä taas ei mitenkään ole uhka imetykselle tms. schaibaa.[/QUOTE]

Hienosti sanottu ja olen täysin samaa mieltä. Tuntuu, että tämä äitiyden korostaminen (isyyden kustannuksella) on enemmänkin yksinhuoltajaäitien, kouluttamattomien miestensä kustannuksella elävien tai psyykkisesti tasapainottomien äitien juttu. Normaalit äidit osaa arvostaa isää lapsen hoidossa ja antaa isälle tilaa tehdä sitä alusta asti.
 
[QUOTE="jenni";26825926]Jos mulla olisi noin hyvä palkka, ajattelisin, että ihanaa kun voin olla kotona kauan, koska heti töihin palattuani rahahuolet häviäisivät lähes samantien. Jollain parin tonnin palkalla kestää paljon kauemmin saada tilin saldo taas näyttämään töihinpaluun jälkeen hyvältä. Ja mitä työintoon tulee, niin lapsen hyväksi voisin kyllä pistää omat intressini odottamaan muutamaksi vuodeksi, kuten olen tehnytkin.

Nää on näitä valintoja, arvostaako enemmän lapsensa leppoisia ensimmäisiä vuosia vai mammonaa ja omia mielihalujaan.[/QUOTE]

Voisi kysyä lapselta sitten lukion jälkeen, että arvostiko sitä että äiskä lojui kotona ekat 6 vuotta vai arvostaako nyt, kun on varaa hoitaa lapselle oma asunto opiskeluja varten... ;)
 
Musta toi on liian ilkeästi sanottu, ettei vanhempi rakasta lastaan tai välitä hänestä, jos vie pienen lapsen päiväkotiin. En usko, että näin on kuin ääritapauksissa. Siinä asiassa ei toki välttämättä toimi lapsen hyvinvoinnin kannalta ideaalilla tavalla. Mä olen aloittanut pienenä päiväkodissa, samoin veljeni ja meillä on todella onnellinen lapsuus ja rakastavat vanhemmat, jotka tekevät nykyäänkin kaikkensa meidän eteemme.
 
Tulipas paha mieli kun luin näitä vastauksia. :(

Mulla on 2 syytä miksi joudun palaamaan työhön. Me ei pärjätä taloudellisesti jos jään kotiin ja mun alalla on lottovoitto että edes on työpaikka. Ei ole varaa sitä menettää.

Kyllä mun tekee pahaa laittaa lapsi päiväkotiin ja tästä on käyty kymmenet väännöt miehen kanssa. Mä ymmärrän kyllä etten voi pudottaa perheen tuloja 2 tonnilla, enkä myöskään voi itse pudota uraputkesta. Mulla ei ole iso palkka, mutta kuitenkin sensuuruinen ettei ole varaa sitä menettää.

Jos joku teistä nyt välttämättä haluaa kustantaa mun hoitovapaan, niin voin antaa tilinumeron. :) Tai jos joku teistä haluaa tulla meille lasta hoitamaan, niin tervetuloa! Voin maksaakin.
 
[QUOTE="vieras";26827518]Hienosti sanottu ja olen täysin samaa mieltä. Tuntuu, että tämä äitiyden korostaminen (isyyden kustannuksella) on enemmänkin yksinhuoltajaäitien, kouluttamattomien miestensä kustannuksella elävien tai psyykkisesti tasapainottomien äitien juttu. Normaalit äidit osaa arvostaa isää lapsen hoidossa ja antaa isälle tilaa tehdä sitä alusta asti.[/QUOTE]

Unohdit meidät lapsettomat! :attn: :D Tulkitset tosin taas, miten itseäsi sattuu huvittamaan.
 
[QUOTE="vieras";26827543]Voisi kysyä lapselta sitten lukion jälkeen, että arvostiko sitä että äiskä lojui kotona ekat 6 vuotta vai arvostaako nyt, kun on varaa hoitaa lapselle oma asunto opiskeluja varten... ;)[/QUOTE]

Myönnän olevani siinä mielessä itsekäs, että se on nimenomaan minä, joka haluaa olla lapsensa kanssa silloin, kun lapsi on pieni. Ei siinä lapselta kysytä haluaisiko hän hoitoon vaiko ei.

Lapsi sitä tuskin osaa arvostaa, ainakaan ennen kuin saa omia lapsia, jos vaakakupissa tosiaan olisi tuo oma asunto opiskelujen alkaessa. Mielestäni niitä asioita ei kuitenkaan voi verrata.

Yritän siis sanoa, että kotiäitiys on samalla tavalla loppupeleissä itsekäs valinta, vaikka sitä perusteltaisiinkin lapsen parhaalla.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten jo totesin ensimmäisellä sivulla, ei se lapsi tule olemaan paljoakaan talvella hoidossa kun taudit jyllää.

Meillä poika meni vasta lähempänä 3 vuotta pk:tiin pienten ryhmään seuraavat neljä kk:tta hän oli jatkuvasti kipeä, joka kk. Sairastelut loppuivat vasta kun hän pääsi isompien ryhmään.
 
Musta toi on liian ilkeästi sanottu, ettei vanhempi rakasta lastaan tai välitä hänestä, jos vie pienen lapsen päiväkotiin. En usko, että näin on kuin ääritapauksissa. Siinä asiassa ei toki välttämättä toimi lapsen hyvinvoinnin kannalta ideaalilla tavalla. Mä olen aloittanut pienenä päiväkodissa, samoin veljeni ja meillä on todella onnellinen lapsuus ja rakastavat vanhemmat, jotka tekevät nykyäänkin kaikkensa meidän eteemme.

Myös ne ovat ääritapauksia, joissa lapsen paras on nimenomaan se päiväkotiin meneminen.

Ja kun oikeasti, lopulta oman lapsensa parhaan määrittelee jokainen vanhempi itse. Tutkimuksia ja "tutkimuksia" löytyy niin laidasta laitaan, että niihin vedoten voi jokainen uskoa siihen faktaan, jonka kokee itselleen hyväksi ja jolla voi perustella omat valintansa.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";26827656]Ei, vaan lapsettomien kommentit jätän ihan vaan huomioimatta. Tulkitsit minua siis väärin. Kuten aina :)[/QUOTE]

Sä tulkitset muiden tekstejä väärin. :)
 
[QUOTE="vieras";26827543]Voisi kysyä lapselta sitten lukion jälkeen, että arvostiko sitä että äiskä lojui kotona ekat 6 vuotta vai arvostaako nyt, kun on varaa hoitaa lapselle oma asunto opiskeluja varten... ;)[/QUOTE]

Täytyy kysyä, vastaushan voi olla kumpi tahansa.

En vielä tiedä, haluanko ostella lapsilleni asuntoja vuosien päästä, kun se ei oikein istu maailmankuvaani. Sen kuitenkin tiedän, että jos haluan, niin se ei jää siitä kiinni, että olen ollut muutaman vuoden kotona. Taas ihme palstalogiikkaa, että muutama vuosi alhaisella tuloasolla olisi joku perheen finanssipolitiikan pysyvästi rampauttava katastrofi.
 
[QUOTE="jep";26827367]Mutta vuoden ikäinen lapsi ei enää ole "vastasyntynyt". [/QUOTE]

Väittikö joku niin? Onko kukaan KOSKAAN väittänyt niin...? :stick:

[QUOTE="jep";26827367]Toki isä ei siinä vuodessa lapselle tule läheiseksi, jos lähtee töihin ennen lapsen heräämistä ja palaa harrastusten kautta kotiin lapsen mentyä nukkumaan, pitää isyyslomaa sen pakolliset kaksi viikkoa jne. [/QUOTE]

Ja toi on yleinenki käytäntö...? Missä? :O

[QUOTE="jep";26827367]Mutta tuo äidin "biologisen etumatkan" jauhaminen johtaa vain siihen, että isät eivät senkään vertaa motivoidu pitämään isäkuukautta, järjestelemään mahdollisuuksien mukaan työaikojaan ja vähentämällä muita menemisiään saadakseen olla lapsensa kanssa, "koska eihän mulla vielä vauvan kanssa mitään virkaa ole kun äidillä on ne tissit ja vauva tuntee äidin sydänäänet". [/QUOTE]

Koska isät, tai siis miehet, on aivottomia lampaita, jotka seisoo nurkassa odottamassa käskyjä ja joiden seurassa pitää varoja sanojaan enemmän, ku afgaanin jenkkilentsikassa, ettei vaan tuu paha mieli. Niinkö? :xmas:

[QUOTE="jep";26827367]Siitä on sitten paha joskus kolmen vuoden päästä alkaa viedä lasta sinne lätkämatseihin, kun hänet vihdoin "saisi" äidistään erottaa, kun ei sitä pohjaa ole luotu.[/QUOTE]

Noh, jos tarkkoja ollaan, voi sen lapsen viedä sinne lätkämatsiin noinki, mutta edellleen mietin, että missä näitä lapsistaan täysin vieraantuneita isejä lymyää? En oo sattunu näkemään... Niin ja hetkinen, missä toi äidistään erottamisen ikäraja on määritelty? Taas oon missanu jotain vissiin...

[QUOTE="jep";26827367]Itsekin olen ajatellut, että mm. imetyksen takia haluan hoitaa lapsia ainakin ekan vuoden, mutta jo kiinteisiin hyvin tottunut kyllä pärjää äidin työpäivän ajan isänsä kanssa, JOS sitä suhdetta tosiaan on alusta asti luotu. Mikä taas ei mitenkään ole uhka imetykselle tms. schaibaa.[/QUOTE]

Ja taas: onko joku muuta sanonukaan? :confused:
 
[QUOTE="jenni";26827989]Täytyy kysyä, vastaushan voi olla kumpi tahansa.

En vielä tiedä, haluanko ostella lapsilleni asuntoja vuosien päästä, kun se ei oikein istu maailmankuvaani. Sen kuitenkin tiedän, että jos haluan, niin se ei jää siitä kiinni, että olen ollut muutaman vuoden kotona. Taas ihme palstalogiikkaa, että muutama vuosi alhaisella tuloasolla olisi joku perheen finanssipolitiikan pysyvästi rampauttava katastrofi.[/QUOTE]

Tuo nyt oli vaan kuittaus niille, jotka pitävät työssäkäyviä äitejä rahanahneina maallisen mammonan perässä juoksijoina... Että kyllä siitä koulutuksesta ja kunnon työpaikasta jotain hyvää sille lapsellekin on, vaikka se tarkoittaakin sitä, että menee pari vuotta aikaisemmin tarhaan. Eikä se lapsi niitä vuosia tule aikuisena edes muistamaan, joten mitä tuota siitä tappelemaan :)
 
Väittikö joku niin? Onko kukaan KOSKAAN väittänyt niin...? :stick:



Ja toi on yleinenki käytäntö...? Missä? :O



Koska isät, tai siis miehet, on aivottomia lampaita, jotka seisoo nurkassa odottamassa käskyjä ja joiden seurassa pitää varoja sanojaan enemmän, ku afgaanin jenkkilentsikassa, ettei vaan tuu paha mieli. Niinkö? :xmas:



Noh, jos tarkkoja ollaan, voi sen lapsen viedä sinne lätkämatsiin noinki, mutta edellleen mietin, että missä näitä lapsistaan täysin vieraantuneita isejä lymyää? En oo sattunu näkemään... Niin ja hetkinen, missä toi äidistään erottamisen ikäraja on määritelty? Taas oon missanu jotain vissiin...



Ja taas: onko joku muuta sanonukaan? :confused:

Onko sulla pitäviä mielipiteitä oikeasti edes olemassa? Kun hyppelee taas aika paljon toi sun ajatuksen juoksu, koetahan hieman rauhoittua ja rupea harrastamaan jotain, vaikka meditointia.
 
[QUOTE="vieras";26828226]Onko sulla pitäviä mielipiteitä oikeasti edes olemassa? Kun hyppelee taas aika paljon toi sun ajatuksen juoksu, koetahan hieman rauhoittua ja rupea harrastamaan jotain, vaikka meditointia.[/QUOTE]

Harmittaako, kun en väännä ratakiskoa? Onhan se toki varmasti tylsää, jos ei vaan tajuu. :hug:
 

Yhteistyössä