Päiväkodin aloitus

["Huolestunut"]

Tää on niiiiiin kamalaa! Esikoinen, poika 2v., aloitti päiväkodin maanantaina. Tutustumassa käytiin ensin pari kertaa ja tällä viikolla ollut hoidossa joka päivä viisi tuntia kerrallaan. No aamulla kun lähdettiin kotoa, alkoi poika heti huutamaan, että ei tarhaan, ei tarhaan. Kannustavien puheiden avulla päästiin kotiovesta kuitenkin ulos ilman sen suurempaa draamaa. Kun päästiin tarhalle, alkoi itku ja huuto välittömästi. Annoin halit ja pusut ja toivotin hyvät päivänjatkot ja lähdin itkua pidellen pois. Fillaria hakiessa kurkkasin vielä tarhan ikkunasta sisään ja siellä se mun pieni rassukkaa seiso nurkassa ihan yksin kauhistunut ilme kasvoillaan. Itkien poljin sit töihin ja nyt mulla on niin paha mieli, ettei sanat riitä kuvailemaan. Jahka pääsen tästä tauolle, soitan sinne tarhaan ja kysyn miten menee.

Onko muilla tarhan aloitukset menneet itkun ja harmituksen merkeissä? Nyt päässä pyörii ajatukset käytiinkö liian vähän tutustumassa, olisiko pitänyt olla vaikka tää eka viikko pojan kanssa siellä yhdessä? Onko tää tarha-aloitus nyt mennyt ihan perseelleen?

 

["vieras"]

Meillä meni monta kuukautta ensin tarhassa tosi hyvin, jonka jälkeen joka ikinen päivä nykyisin lapsi jää sinne itkemään että ei tahdo jäädä. Tätä on jatkunut jo kuukausia. Mutta pakko sinne on mennä

 

[Hertta Pesonen]

Olisithan toki voinut ekan viikon tehdä niin että olisit ollut tarhassa pojan kanssa mukana, eka aamulla pari tuntia, sit hieman pidempään....toivottavasti homma alkaa sujua kuitenkin.

 

[Suzyanne]

:'( Nyyhkis, meillä pk:n aloitus ensi maanantaina, tosin totutellaan kaksi viikkoa pienissä erissä. Mutta ihan saletisti ainakin minä itken kun jätän lapsen sinne ekaa kertaa. Mulla poika 2 v. 3 kk.

 

[itkusilmän äiti]

Huonolla lykyllä tuollaista voi olla kuukausien ajan, kuten meillä oli, kunnes lapsi sopeutui tai alistui kohtaloonsa olla hoidossa. Ei siinä kuitenkaan auta muu, kuin äidin on nieltävä kyyneleet ja toivotettava lyhyesti ja iloisesti hyvät hoitopäivät. Ja puhut lapselle AINA hoidosta vaan positiivisia asioita eli siellä on paljon leikkikavereita, ai kun niiden kanssa on kiva leikkiä ja siellä askarrellaan, lauletaan, leikitään jne.
Voimia matkaan!

 

[Saraldo]

Kyllä se siitä. Mutta älä mene enää kurkkimaan ikkunasta sisään. Jonain kertana lapsi huomaa sen ja huuto senkun yltyy. Ja sen jälkeen odottaa aina näkevänsä sut siellä.

Itkusilmän äiti sanoi hyvin, että hoidosta pitää puhua vain positiiviseen sävyyn ja pitää padota omat tunteet niin kauan kun olet lapsen näköpiirissä. Kulman takana voi itkeskellä niin paljon kuin haluaa.

 

[Myötätuntoinen]

Voi mä tiedän, toi on tosi kamalaa. Meillä oli vuosi sitten ihan hirveetä hoidon aloitus... poika oli silloin myös 2 v. Ja ikävä sanoa mutta sitä huutoa kesti kyllä useampi kuukausi, sitten helpotti ja nykyään menee ihan mielellään päiväkotiin jo. Koita kestää ja antaa läheisyyttä ja rakkautta vielä normaaliakin enemmän lapselle tässä vaikeassa vaiheessa, kyllä se siitä helpottaa varmasti!! Ja kysele rohkeasti päiväkodin henkilökunnalta että miten on mennyt ym.

 

[Meei]

Meillä lapset 3.5v ja 2v. Hoito alkoi viime maanantaina, ja siis molemmat ensi kertalaisina. Ensimmäiset 2 päivää käytiin yhdessä ja tiistaina kuitenkin jäivät pariksi tunniksi leikkimään ja haettiin kotiin ennen päiväuni aikaa. Keskiviikkona joutuivat jäämään jo aamusella yksin hoitoon ja olivat 3 saakka. tuon keskiviikon jälkeen tilanne muuttui, siihen saakka molemmat olivat menossa hyvillä mielin. Sen jälkeen molemmat jäivät itkemään aamulla. Pe ja ma pidettiin vapaata. ja taas tiistaina isompi jäi itkemään ja pienempi oli varsin hyvän tuulisesti jäämässä. Ja samaa rataa jatkuu. isompi ei nuku myöskään hoidossa vaikka kotona on tähän saakka aina nukkunut päiväunet.
Pienempi on kuulemma todella reipas , mut on se jotenkin vaikeaa katsoa omaa esikoista 3.5v kun jää rimpuileen ja lohduttomasti itkemään hoitajan syliin. Ja tosiaan jo kotona illalla ja aamulla tää vanhempi sanoo et ei halua hoitoon.-.

 

["vieras"]

Olen kanssa miettinyt samaa että miten menee kun lapsi aloittaa hoidossa. On reilu 4v kun aloittaisi (näillä näkymin) hoidossa. Mahtaako auttaa kun sisaruskin mahdollisesti samassa hoidossa?

ja toinen mikä mietityttää kun on todella tempperamenttinen, että miten menee päivät. Nyttenkin kun ollaan käyty kerhoissa ym, niin helposti kinaa kerho-ohjaajien kanssa ym. mites sitten päiväkodissa raivoaa hoitajille ym..

 

[nyyh]

Kamalintahan tuo on lapselle Ei ole selvästikään valmis päiväkotiin. Mun luonto ei vois hylätä lasta sinne jos on noin hankalaa

 

["Huolestunut"]

Kamalintahan tuo on lapselle Ei ole selvästikään valmis päiväkotiin. Mun luonto ei vois hylätä lasta sinne jos on noin hankalaa

Vaihtoehdot on aika vähissä. Ja en mä nyt sentään lastani sinne hylännyt.

 

["vieras"]

Onko kukaan lopettanut päivähoitoa tai siirtänyt päivähoidon aloitusta, jos ei ala sujumaan? Kamalalta kuulostaa, jos kuukaudesta toiseen yhtä vaikeaa.

 

[Meei]

Kamalintahan tuo on lapselle Ei ole selvästikään valmis päiväkotiin. Mun luonto ei vois hylätä lasta sinne jos on noin hankalaa

Anteeksi mut tää oli varmaan vähän turha kommentti, tokihaan äiti ei lastaan ole minnekkään hylännyt, vaan on turvallisessa hoitopaikassa että vanhempi voi käydä töissä tienaamassa rahaa päivittäis tarpeisiin/elämiseen.

 

[itkusilmän äiti]

[QUOTE="vieras";24373817]Onko kukaan lopettanut päivähoitoa tai siirtänyt päivähoidon aloitusta, jos ei ala sujumaan? Kamalalta kuulostaa, jos kuukaudesta toiseen yhtä vaikeaa.[/QUOTE]

Mä luulen, ainakin omalta kohdaltani, että siirto ei olisi helpottanut tilannetta ollenkaan. Vaan iän karttuessa olisi voinut olla vieläkin vaikeampaa...

 

[Suzyanne]

Kamalintahan tuo on lapselle Ei ole selvästikään valmis päiväkotiin. Mun luonto ei vois hylätä lasta sinne jos on noin hankalaa

Mitäs sitten pitäisi sinun mielestäsi tehdä, ottaa lopputili? Meiltä töistä ei ainakaan voi jäädä hoitovapaalle kuin kaksi kertaa. Eli vaikkei lapsi sopeutuisikaan hoitoon, niin ei voi ottaa enempää hoitovapaata.

Moni varmaan olisi pidempään hoitovapaalla jos se olisi rahallisesti mahdollista. Mutta kaikilla ei ole sitä hyvin tienaavaa miestä joka maksaa kaikki laskut hoitovapaan aikana.

 

[nyyh]

Anteeksi mut tää oli varmaan vähän turha kommentti, tokihaan äiti ei lastaan ole minnekkään hylännyt, vaan on turvallisessa hoitopaikassa että vanhempi voi käydä töissä tienaamassa rahaa päivittäis tarpeisiin/elämiseen.

Niin, aikuisen näkökulmasta ei ole hyljännyt mutta kuka ajattelee lapsen näkökulmaa? Lapselle se on ihan niin yksinkertaista: äiti hylkää minut tänne jossa en halua olla!

 

[pktäti2]

Tarkoitus ei ole syyllistää mutta kirjoitan tämän kuitenkin, jotta ehkä muut lukijat miettisivät asiaa omalle kohdalle sattuessa. Eli hyvät ihmiset tutustukaa kunnolla sinne päiväkotiin! Olkaa siellä ensimmäiset päivät (mielellään useampi) lapsen kanssa, olkaa ensin lyhyt aika ja sitten pidentäkää pikku hiljaa. Mielestäni tutustumiseen on hyvä käyttää pari viikkoa, ja suurimmassa osassa tapauksia tämä on järjestettävissä kun näkee vähän vaivaa. Ani harvoin vanhemmat käyttävät sitä aikaa tutustumiseen mitä me päiväkodin puolesta toivomme, ja hyvällä tutustumisella/aloituksella helpottaa tilannetta todella paljon. Helposti aikuiset tuntuvat järkeilevän sen omilla aivoillaan (mitä siinä nyt on, turvallinen paikka) eivätkä osaa ajatella lapsen näkökulmasta; uutta on kaikki, yksin vieraaseen paikkaan jääminen, uudet aikuiset, uudet lapset, uusi ympäristö jne.

Ap, et kuitenkaan ole lopullisesti mitään pilannut äläkä syytä itseäsi! Teit varmaan niin hyvin kuin niillä tiedoilla osasit. Keskustele hoitajien kanssa miten pikkuihmisen päivää voisi helpottaa... Saisiko vaikka pitää jotain tuttua unilelua koko ajan mukana, voisiko sinun paitasi tms. jättää päiväkotiin mitä voisi käydä halailemassa, valokuva äidistä, mahdollisimman lyhyet hoitopäivät ja sen jälkeen sinä voisit jäädä hetkeksi hänen kanssa sinne leikkimään ja auttaa lasta tutustumaan päiväkotiin, keskustele hänen kanssaan illalla päiväkodista ja käykää vaikka pihalla leikkimässä yhdessä jne. Ammattitaitoinen hoitaja on valmis miettimään näitä kanssasi ja yrittää kaikin keinoin auttaa lasta sopeutumaan.

Useimmat lapset sopeutuvat suhteellisen nopeasti päiväkotiin. Tsemppiä!

 

["Huolestunut"]

Niin, aikuisen näkökulmasta ei ole hyljännyt mutta kuka ajattelee lapsen näkökulmaa? Lapselle se on ihan niin yksinkertaista: äiti hylkää minut tänne jossa en halua olla!

Raadollisesti ajatellen kai se noin menee. Ei vaan tässä elämäntilanteessa ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lapsi hoitoon. Hieno juttu, jos sinä voit omien lapsiesi kanssa jäädä kotiin.

 

[Oisku]

Mitä kavereilta on kuullut ja tarhassa nähnyt niin tuo kahden vuoden ikä on aika paha laittaa hoitoon. Yhdenkin tutun 2v huusi kaksi viikkoa siellä joka ainoa aamu hoitajan sylissä. Tämä lapsi vietiin ennen aamupalaa ja mä vein omani siinä 9 jälkeen. Vanhemmilla ja nuoremmilla on mun suppean otoksen mukaan yleisesti sopeutuminen ollut nopeampaa.

Ei siinä muu auta kuin olla itse positiivisena ja iloisena hoidon suhteen. Eikä palata takaisin kurkkimaan ja ihmettelemään. Onhan toki uuteen aina sopeutumista ja totuttelemista, varsinkin ellei ole ollut missään kerhoissa tai muissa isoissa lapsiryhmissä. Pian ne kuitenkin löytävät siellä paikkansa ja oppivat rutiinit. Kun kavereitakin saa niin onkin jo hommaa saada lähtemään kotiin kun tää leikki on vielä kesken ja sitten tää täytyy kans tehdä vielä ja ja ja... Kesälomallakin kysellään koska pääsee taas tarhaan.