painajaisia omasta lapsesta?

Näkeekö kukaan painajaisia omasta lapsesta? Minä olen nähnyt silloin alkuaikoina kun olin synnyttänyt,mutta nyt yhtäkkiä (vauva 10,5kk) taas viime yönä näin sellaista että kun aamulla lapseni heräsi omassa huoneessaan niin mieheni kävi hakemassa hänet meidän sänkyyn ja yhtäkkiä lapsi meni aivan tajuttomaksi ja veltoksi. Eikä hengittänyt. Siihen sitten heräsin. Toinen uni oli että lapseni nousee syöttötuolista eteenpäin ja pääsee kippaamaan itsensä yli laidan ja lyö naaman suoraan laatta lattiaan.
Onkohan nää vain näitä äidinvaisto juttuja vai mitä ? Tuntu vaan niin kamalalta että piti pitää silmällä (herkeemättä) lasta ihan koko päivä. Sitä vaan pelkää niin paljon oman pienokaisen vuoksi. Tuntuu vaan että mikään maailmassa ei ole niin tärkeä kuin tuo ihana pikku ihminen.

 

Mie uskon, että nuo unet tulee äidinrakkaudesta :hug: Jostain syystä siulla on just nyt kauhea huoli lapsesta. Olisko tää kesä, kun tulee uimakelit ja ollaan paljon ulkona niin alitajuisesti jo varaudut tarkempaan silmälläpitoon?

 

Luulen, että kyllä ne painajaiset on aika normaaleja juttuja, äidinvaistoa tai -rakkautta. Sitä kun ei henkisesti pääse eroon lapsestaan, vaikka ei fyysiesti olisikaan lähellä, esim. juuri yöllä. Olen nähnyt joitakin kertoja painajaista, että olen jättänyt lapsen nukkumaan vaunuihin jonnekin kauas ja kun menen kamalalla kiireellä hakemaan lasta niin vaunut ovat hävinneet. Kai se on jokin pahin pelko, että oma lapsi katoaisi!

 

Mä olen myös nähnyt painajaisia omasta vauvasta. Varsinkin silloin kun syntyi ja joskus vieläkin. (poika 6kk). Unissa on ollut eloton aamuisin, kun herään...aivan karmea uni!! Sitten toistamiseen näin sellasta unta, että mä olen ja elelen niinkuin ennenkin (siis ennen lasta) ja yhtäkkiä sitten tajuan, et mullakin on lapsi ja mulla on kauhee hätä ja huoli, missä se on ja kuka siitä huolehtii...?!?Niin ja sit niitä on ollut vielä kaksoset! Liekö tämä uni sitten jokin vanhemmuuten kasvamista vai mitä...Mulla on aina ollut tosi apaattinen olo koko päivän, jos oon nähnyt jotain tollasta unta. Mutta onneksi ei noita unia oo vähään aikaan tullut (koputtaa päätään)... B)

 

Joo,voiskohan tää unien näky johtua siitä että olen eka kertaa lähdössä reissuun ilman lastani. Nimittäin koko ajan aattelen että mitenköhän voin olla erossa hetken lapsestani, kun on aina ollut hänen kanssaan niin tuntuu tosi kurjalta olla pois muutama päivä. Ja varmaan johtuu myös tuosta vanhemmuuteen kasvamisesta myös. Sitä on jotenki niin aikuistunu nyt kun tuo lapsi on tuossa huolehdittavana.

 

Mä näin pari yötä sitten unta, että olin jättänyt vauvani yksin kotiin yöksi kun olin itse lähtenyt kaverin synttäribileisiin. Unessa heräsin aamulla kaverini luota ja tajusin mitä olin tehny. Herätessä oli kyllä tosi huono omatunto vaikken oikeesti ollu tehnykään mitään. Mun äiti jätti aikoinaan mut yksin autoon kun kävi kaupassa (siis ihan oikeesti). Sillä aikaa joku nuori poika oli riisunu mut alasti ja pahoinpidelly. Olin siis silloin n. 6kk ikäinen vauva. Tulkitsin uneni äidinrakkautena siten, että pelkään tulevani oman äitini kaltaiseksi äidiksi. Sitä en todellakaan halua!!!

 

Siis, äiskä83, sun äitis oli jättänyt sut autoon ja kuinka se poika oli sinne autoon päässyt? oliko ovikin auki? Kauhee juttu.

 

Joo, auton ovi oli auki ja auto käynnissä, avaimet siis virtalukossa. Auto oli käynnissä, koska sillon oli talvi ja pakkasta. Kai äiti oli ajatellu etten palellu...