A
ap
Vieras
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THL LAUSUNTO
28.4.2010
Opetusministeriö
Meritullinkatu 10
Helsinki
Viite: Lausuntopyyntönne Dnro 8/010/2010, pvm 22.3.2010
LAUSUNTO HE:stä eräiden koulutusta koskevien lakien sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta
Opetusministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista, päihdetestausta ja kurinpitoa sekä niihin liittyvää tietojenluovutusta ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Esitetyt lainmuutokset koskevat ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, yliopistolakia sekä rikosrekisterilain 6 §:ää. Lainmuutosesityksen yleisperusteluissa muutoksen tarpeellisuutta perustellaan turvallisuusnäkökohdilla. Koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta pyritään parantamaan lisäämällä ammatillista koulutusta järjestävien sekä korkeakoulujen keinovalikoimaa opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä. Esityksen keskeisimmät muutosehdotukset koskevat opinto-oikeuden peruuttamista ja sen palauttamista, päihdetestausta, kurinpitomenettelyjä, tiedonsaantioikeutta sekä muutoksenhakumenettelyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut aiemmasta asiaa koskevasta hallituksen esitykseksi tarkoitetusta luonnoksesta lausunnon 26.10.2009 (THL/949/4.00.00/2009), jossa todettiin THL:n ymmärtävän lakiesityksen tarpeen, mutta pitävän ensimmäistä lainmuutosesitystä keskeneräisenä, tulkinnanvaraisena ja syrjäytymiskehitystä syventävänä. THL esittää lausuntonaan uudesta esityksestä seuraavaa:
THL toteaa, että lakiehdotusten uudelleen muotoilu on selkiyttänyt siinä esitettyjen toimenpiteiden perusteita sekä menettelytapoja monelta osin, kuten esittämällä asetuksen säätämistä niistä tutkintonimikkeistä, mihin lakia tullaan soveltamaan sekä lakiesityksessä viitattujen rikosnimikkeiden tarkempaa määrittelyä. Vaikka THL ymmärtää sen, että oppilaitosten keinovalikoimaa puuttua opiskeluympäristön turvallisuutta sekä potilas-, asiakas- ja liikenneturvallisuutta uhkaaviin tekijöihin pitää vahvistaa, muutettuun esitykseen sisältyy edelleen keskeisiä ongelmakohtia, jotka THL:n näkökulmasta vaativat vielä huolellista harkintaa ja muutoksia:
Esityksen nykyiset perustelut ja taustatiedot ovat puutteellisia siinä kuvattujen opiskelija- ja potilasturvallisuuden uhkien ehkäisykeinojen osalta.
Opiskeluoikeuden peruuttamisperiaatteeseen voi sisältyä lain henkeä laajempi syrjäyttämisriski.
On tarpeen vielä harkita mahdollisuutta soveltaa paremmin yleisiä opiskelujen suorittamista ja opiskeluympäristön turvallisuutta sääteleviä keinoja tai seuraamusvaikutuksia, kuten opetussuoritusten arviointia, opiskelukykyisyyden arviointia sekä kurinpitotoimenpiteitä.
Opiskeluoikeuden menettämistä niin piittaamattoman käyttäytymisen kuin terveyteen liittyvän seikan seurauksena on vielä arvioitava sekä tarkoituksenmukaisuuden että oikeudenmukaisuuden näkökulmista.
Päihdetestauksen tuloksen tulkinta ja sen seurauksena toteutetut toimenpiteet voivat olla ehdotetuilla menettelytavoilla suhteettomia siihen nähden, mitä positiivinen päihdetestin tulos voi ilmaista päihteiden käytöstä.
1. Ehdotusten perusteluista ja taustaoletuksista
Oppilaitoksissa ja terveydenhoidon piirissä tapahtuneet järkyttävät, joukkomittaiset henkirikokset niin Suomessa kuin maailmalla ovat keskeinen syy, miksi tällaista esitystä on ryhdytty valmistelemaan. Samasta syystä kertyy nyt runsaasti tutkimus- ja asiantuntijatietoa, jonka perusteella pyritään löytämään vaikuttavimmat keinot ehkäistä tällaisia tekoja ennalta ja parantaa näin muun muassa opiskelijoiden ja potilaiden turvallisuutta ennalta ehkäisevillä keinoilla. Paljon on tutkittu muun muassa sitä, voidaanko potentiaalisia kouluampujia etukäteen tunnistaa.
Esityksen valmistellut työryhmä ei ollut saanut tehtäväkseen avoimelta pöydältä lähteä selvittämään, kuinka opiskelija- ja potilasturvallisuutta voitaisiin parantaa ja niiden uhkia ennalta torjua, vaan mietinnöstä ilmenevät keinot, kuten opiskeluoikeuden peruuttaminen oli sille annettu. Tästä johtuu, että noiden keinojen vaikuttavuus jää esityksessä kokonaan perustelematta ja monien vaihtoehtoisten keinojen tarkastelu pinnalliseksi.
Työryhmän ehdotukset kajoavat opiskelijoiden perusoikeuksiin, kuten sivistykselliseen perusoikeuteen opiskella sillä alalla, jota on päässyt opiskelemaan. Tämä perustellaan toisten opiskelijoiden, työharjoittelupaikan työntekijöiden, asiakkaiden ja potilaiden oikeuksilla. Perusoikeuksien rajoittaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos se on välttämätöntä mainittujen, itsessään hyväksyttävien päämäärien saavuttamiseksi. Tämä on esityksen valmistelussa jäänyt perustelematta eikä esitystä siksi THL:n mielestä tulisi viedä eteenpäin, ennen kuin valmistelua on näiltä olennaisilta osin täydennetty. Valmistelua tulisi täydentää katsauksella ajanmukaiseen tutkimustietoon opiskelija- ja potilasturvallisuuden uhista ja niiden ennalta estämisen keinoista. Tässä voisi lähitulevaisuudessa hyödyntää Suomen Tiedeakatemiassa laadittavana olevaa kirjallista aineistoa - katsausta päätelmineen - nimellä 'Väkivaltakäyttäytyminen ja koulusurmat: Yhteiskunnalliset, kehitykselliset ja sosiaaliset tekijät'.
2. Ehdotetun menettelytavan syrjäyttävyys
Vaikka lakiesityksen taustalla on ajatus opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta vain joissakin äärimmäisen vakavissa, yksittäisissä tapauksissa ja tarkasti rajatuilla perusteilla, lakiesityksen muotoilu antaa edelleen mahdollisuuden lähteä soveltamaan sitä myös paljon laajemmin monen tyyppiseen keskiverrosta poikkeavaan käyttäytymiseen, kuten vammaisiin, kasvukriiseissä oleviin, lievistäkin mielenterveysongelmista kärsiviin tai satunnaisesti huumeita käyttäviin nuoriin ja aikuisiin. Esitetyn menettelytavan käyttöönotto voi lisätä ja syventää syrjäytyneisyyttä, koska se korostaa opiskelijan oppilaitoksesta pois saamiseen liittyviä menettelytapoja. Nuoret ja aikuiset, joihin tätä sovelletaan, todetaan soveltumattomaksi kyseiselle koulutusalalle, ja tieto tällaisen poikkeuskeinon käyttämisestä leimaa opiskelijan helposti myös soveltumattomaksi muihinkin oppilaitoksiin.
Muutosesitykseen on sisällytetty joitakin inkluusiota lisääviä keinoja, mutta niiden painoarvo ja velvoittavuus näyttää vähäiseltä ekskluusiota painottavien keinojen rinnalla. Koulutukseen osallistumisen esteeksi tulkittavaa, toimintakykyä alentavaa sairautta, vammaa tai muuta terveydentilaan liittyvää seikkaa voidaan esityksen mukaan yrittää kohtuullisin toimin poistaa, mutta periaate ei ole velvoittava, vaan ehdollinen. Koulutuksen järjestäjää koskee velvoite selvittää opiskelijan kanssa tämän mahdollisuudet hakeutua muuhun koulutukseen, mutta opiskelijan suostumuksella tapahtuva siirto ko. koulutuksen järjestäjän johonkin toiseen koulutusohjelmaan esitetään mahdollisuutena. Opinto-oikeutta on mahdollista hakea palautettavaksi aikaisintaan vuoden kuluttua, jos sen aiheuttaneiden esteiden voidaan katsoa poistuneen.
Esityksessä painottuvan, ekskluusiota korostavan menettelytavan sijaan THL esittää, että oppilaitoksissa lisätään opiskelijaterveydenhuollon roolia, ja tätä vahvistetaan lainsäädännöllä. Näin voitaisiin ennakoida vakavien välikohtausten riskiä sekä paremmin myös ehkäistä niitä. Lisäksi tulisi vahvistaa opiskelijaohjausta tilanteissa, joissa ongelmia ennakoidaan ilmenevän.
3. Opintojen suorittamista säätelevien yleisten keinojen käyttö
Ehdotuksen peruskonstruktio on, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluaikana ilmenee, että opiskelija on valitsemalleen alalle soveltumaton. Soveltumattomuus voi esityksen mukaan ilmetä periaatteessa kahdella eri tavalla: joko käyttäytymisenä tai terveydentilaan liittyvänä seikkana.
THL suhtautuu kriittisesti tähän käsitteelliseen rakennelmaan ja siitä nouseviin ehdotuksiin ja ehdottaa, että ratkaisut soveltumattomuuteen etsitään mieluummin olemassa olevia rakenteita ja normeja kehittämällä. Näin vältyttäisiin luomasta uusia rakenteita, jotka olisivat päällekkäisiä olemassa ole vien kanssa, mutta perustuisivat eri normeihin ja joilla olisi eri toteuttajat. Tämä ei edistäisi hyvän hallin non periaatteita, läpi näky vyyttä ja oikeusvarmuutta. Opiskeluoikeuden peruuttaminen esityksen mukaan ja siitä ilmenevin perustein on THL:n mielestä myös ristiriidassa opiskelijoiden perusoikeuksien kanssa ja on johtanut esityksessä eräisiin ilmeisiin kohtuutto muuk siin.
Monilta osin tilanteessa voitaisiin soveltaa ennakoivasti opiskelun suorittamista ja opiskeluympäristön turvallisuutta yleisemmin sääteleviä keinoja, kuten opetussuoritusten arviointia, opiskelukykyisyyden arviointia sekä kurinpitotoimenpiteitä. THL esittää näiden yleisten keinojen käytön vahvistamista. Opiskelijoiden soveltuvuutta valitsemalleen alalle voidaan arvioida, ja soveltumattomuutta osoittavaan käyttäytymiseen tai sitä osoittaviin ominaisuuksiin puuttua
opiskelijavalinnalla, mukaan luettuna soveltuvuuden arviointi ja testaus,
opiskelun ohjauksella, missä voidaan suositella opiskelijalle vapaaehtoista siirtymistä toiselle koulutusalalle, kun sopeutumisvaikeuksia ilmenee.
opintovaatimuksilla ja opintosuoritusten arvioinnilla, mukaan luettuna työharjoittelun arviointi: ilman sen hyväksyttävää suorittamista opiskelija ei valmistu.
opintojen käytännön järjestelyillä ja niitä koskevilla säännöksillä: työharjoittelu esimerkiksi keskeytetään, jos opiskelijan käytös antaa siihen aihetta, ja työharjoittelun uusimiselle voidaan asettaa ehtoja.
opiskelijaterveydenhuollon toimin, joihin voi kuulua opiskelijan työ- ja toimintakyvyn arviointi edellytyksenä työharjoitteluun osallistumiselle sekä
kurinpitotoimilla, joihin kuuluu muun muassa määräaikainen erottaminen.
Usea näistä menettelyistä johtaa myös siihen, ettei opiskelija valmistu säädetyssä ajassa, ja tällöin oppilaitoksella on harkintavalta siinä, ottaako hänet uudelleen opiskelijaksi. Tärkeä periaatteellinen ero ehdotettuun opiskeluoikeuden peruuttamiseen on se, etteivät opiskelualalle hyväksyminen ja vanhentuneen opiskeluoikeuden takaisin saaminen kuulu opiskeluoikeus-perusoikeuden piiriin, kun taas saavutettu opiskeluoikeus kuuluu. THL ehdottaa, että esitystä valmistellaan edelleen tarkastelemalla kohta kohdalta edellä esitettyyn luetteloon sisältyviä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia ja lainsäädännön uudistamisen tarvetta niiden osalta.
4 Opiskeluoikeuden menettämisseuraamuksen arviointia
Opiskeluoikeuden peruuttamista on esityksen perusteluissa kuvattu opiskelijavalinnassa tehdyn virheen korjaamiseksi jälkikäteen ja on korostettu, ettei se ole kurinpitotoimi eikä sitä saa käyttää sellaisena. Siinä missä kurinpitotoimi on seuraus teoista, opiskeluoikeuden peruuttamisen katsotaan perustuvan henkilön ominaisuuksiin, jotka ilmenevät kahdella tavalla: joko niin että henkilö on osoittanut vakavaa piittaamattomuutta vaarantamalla toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden, tai hänellä ilmenee terveyteen liittyvä seikka, joka opinnoissa tai työharjoittelussa vakavasti vaarantaa toisten terveyden tai turvallisuuden.
Riippumatta siitä, miten opiskeluoikeuden peruuttaminen esitetään ja perustellaan, se tosiasiassa on sanktio. Siinä missä oikeudellinen sanktio, kuten kurinpitotoimi, on suhteellisuusperiaatteella sidottu teon vakavuuteen, "soveltumattomuuden" käsite purkaa tämän oikeusturvan kannalta välttämättömän sidoksen: teko on oire tai merkki henkilön soveltumattomuudesta, ja seuraamus perustuu henkilöön, ei tekoon. Tämä konstruktio ei ole sopusoinnussa perustuslain yhdenvertaisuus- ja syrjinnän kielto -normien kanssa. Ne nimenomaan kieltävät henkilön asettamisen eriarvoiseen asemaan tämän ennakoidun tulevan toiminnan tai hänen muodostamansa arvioidun riskin perusteella. Tällä perusteella THL katsoo, että olisi oikeuden mukai sempaa ja tarkoituksenmukaisempaa reagoida kuvatunlaiseen käyttäytymiseen työharjoittelussa kehitämällä olemassa olevia menettelytapoja. Työharjoittelu on luonnollisesti voitava keskeyttää heti kun opiskelijan käytös aiheuttaa vaaraa, ja kurinpitoseuraamusten tällaisesta käytöksestä tulee olla mahdollisia, mukaan lukien määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta. Ennen hänen ottamistaan uuteen työharjoitteluun on voitava varmistua siitä, ettei hän enää aiheuta vaaraa. Jos opiskelija ei kykene näillä ehdoilla suorittamaan työharjoitteluaan tai opintojaan, hän ei valmistu.
Ehdotuksen mukaan opiskeluoikeus voitaisin peruuttaa sellaisen terveydentilaan liittyvän seikan perusteella kuten sairauden tai vamman, joka objektiivisesti estäisi opinnot ja voisi vaarantaa muiden terveyden tai turvallisuuden (s. 50). Näiltä osin ehdotus on erityisesti sairaiden ja vammaisten opiskelijoiden ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaava. Ehdotuksessa ei edellytetä, että opiskelijan olisi saireutensa tai vammansa johdosta ryhtynyt muiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavaan tekoon, vaan riittää, että sairaus tai vamma voivat sellaisen uhan muodostaa. Tekojen johdosta tietynlaisia seuraamuksia voi oikeuttaa, ilman tekoa ei. Kysymys on yksiselitteisesti henkilön asettamisesta terveydentilan tai vamman perustella eriarvoiseen asemaan eli syrjinnästä.
Työkykyisyyden arviointi on terveydenhuollon tehtävä. Kuitenkin myös tällä perusteella voi ehdotuksen mukaan menettää opiskeluoikeutensa, ja mahdollisuudelle saada se takaisin on asetettu sama karenssiaika kuin käyttäytymisen perusteella menetetylle opiskeluoikeudelle. Tämä ei voi olla oikein. Ellei sairauden tai vamman takia työ- ja toimintakyvyttömäksi lääketieteellisen arvion perusteella arvioitu opiskelija saa palata opintojensa pariin heti kun hänet samanlaisen asiantuntija-arvion perusteella voidaan katsoa siihen kykene väksi, häntä tosiasiassa syrjitään ja rangaistaan terveydentilaan liittyvän seikan tai vammaisuuden perus teella.
THL ehdottaa, että esityksestä jätetään kokonaan pois mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus tervey den tilaan liittyvän seikan perusteella ja sen sijaan valmistellaan ehdotukset siitä, kuinka työ- ja toimintakyvyn toteaminen ja seuraaminen työharjoittelun yhteydessä toteutetaan. Mikäli kuitenkin lopulliseen lakiesitykseen tullaan jättämään mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn alenemisen myötä toisen henkilön terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran vuoksi, lakiesitystä on joka tapauksessa täsmennettävä niin, että tämän arvioinnin tekeminen kuuluu terveydenhuollon asiantuntijoille.
5. Päihteiden käytön seurauksista, huumetesteistä ja kurinpitomenettelystä
Esityksen perusteiden mukaan tarkoitus ei ole puuttua opiskelijan käyttäytymiseen vapaa-ajalla eikä opinto-oikeutta peruuttaa muun kuin vakavan, hoitamattoman päihderiippuvuuden perusteella. Nyt on ilmeinen vaara, että esimerkiksi päihdetestissä ilmi tullut satunnainenkin käyttö johtaa julkilausuttuja tavoitteita ankarampiin ja kohtuuttomiin seurauksiin. Päihdetestaukseen ja kurinpitoon liittyvien pykälien osalta lakitekstin ehdotettu muotoilu antaa mahdollisuuden tulkita niitä niin, että kurinpitotoimenpiteiden perusteena voisi olla myös satunnainen päihteiden kokeilukäyttö. Ehdotukset kaipaavat yksityiskohtaista uudelleen tarkastelua, jotta vältetään aiheettomat ja suhteettomat seuraukset huumausaineiden satunnais- tai kokeilukäytöstä, joka on puheena olevassa ikäryhmässä verrattain yleistä ja useimmiten menee ohi jälkiä jättämättä.
Säännöstä terveydentilasta opiskelun esteenä pidettiin lähtökohtaisesti lainmuutoksen jatkovalmistelun yhteydessä kuultujen valtionsääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoiden mukaan lainmukaisena perusteena opiskelun esteenä ja siten myös opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena. Päihderiippuvuus katsottiin sisältyvän "muuhun vastaavaan terveydentilan seikkaan", jonka vuoksi opiskeluoikeus voitaisiin poistaa. Tarkemmassa perustelutekstissä käytetään ilmausta "hallitsematon vakava päihde- tai huumeriippuvuus". Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tarkenneta sitä, miten riippuvuus todetaan. Mietinnössä viitataan päihdetestien käyttöön toimintakyvyn selvittämisessä ja myös kurinpitotoimien perusteena. Huumausaineiden käyttö esiintyy esityksessä myös opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena aloilla, joissa huumeriippuvuus ja huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen voisi vaarantaa potilasturvallisuutta mm. niin, että henkilö saattaisi varastaa lääkkeitä, ja huumausainerikoksista saatu tuomio olisi opiskelun este tietyille aloille, kuten lasten parissa työskentelyyn.
Sekä varsinaisessa lakitekstissä että perusteluosiossa käytetyt ilmaukset eivät viittaa päihderiippuvuuteen, vaan epämääräisemmin "päihteiden käyttöön" tai "päihteiden väärinkäyttöön". Perusteluosiossa viitataan päihdetestin johtopäätöksellä terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan lausuntoon, josta ilmenee se, että opiskelijalle on tehty päihdetesti päihteiden käytön selvittämiseksi, sekä selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt päihteitä muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt (esim. s. 74). Kurinpitoa koskevan pykälän kohdalla käytetään ilmausta "päihteiden väärinkäyttöä osoittava näyte". Perustelutekstissä myös todetaan, että päihdetestaus olisi mahdollista vain käytännön harjoittelujaksojen yhteydessä, jos tehtävät vaativat tarkkuutta, luotettavuutta jne. ja halutaan arvioida opiskelijan toimintakykyä, mutta kurinpitoa koskevassa kohdassa puhutaan yleisesti päihdetestin tulokseen liittyen päihteiden väärinkäytöstä ilman, että sitä liitetään mihinkään em. tehtävien luonteeseen tai toimintakyvyn arviointiin. Esitys on tältä osin epäselvä.
On tunnistettava päihdetestien käyttökelpoisuuden rajallisuus huumausaineiden käytön tunnistamisessa. THL pitää perusteltuna, että niitä voidaan esityksen mukaan käyttää työharjoittelutilanteissa samoin ehdoin kuin työelämässä. Akuutin päihtymyksen työharjoittelussa tulee johtaa harjoittelun keskeyttämiseen ja kurinpitotoimien harkintaan.
Päihdetestin tulos ei kuitenkaan välttämättä kerro päihteen vaikutuksen alaisena olemisesta opiskelu- tai työharjoittelutilanteessa, sillä se rekisteröi merkkejä aikaisemmastakin käytöstä. Testituloksen perusteella ei niin ikään voi tunnistaa päihderiippuvuutta. On myös perusteetonta olettaa pelkän positiivisen testituloksen tai muun jonkin huumausaineen käytöstä tai kokeilusta saadun tiedon perusteella, että henkilö vaarantaisi potilasturvallisuuden tai olisi valmis varastamaan lääkkeitä. Tällä perusteella häntä ei myöskään tule luokitella soveltumattomaksi työskentelemään lasten parissa. Esityksen jatkovalmistelussa tulisi tarkentaa huumausaineiden käyttöön liittyvät muotoilut ja ehdotukset niin, että muodostuisi takeet sille, että vain hoitamaton päihderiippuvuus johtaisi jatkotoimiin, ja että ne olisivat ensi sijassa päihdeongelman hoitoon liittyviä toimia.
THL esittää, että päihdetestausta sekä kurinpitomenettelyä koskevissa kohdissa käytettyjä termejä olisi syytä sekä perusteluosiossa että lakitekstissä täsmentää. Yhdenvertaisuus-periaatteen mukaan samanlaisesta teosta pitäisi olla samanlainen seuraus, ja suhteellisuusperiaatteen mukaan keinojen pitäisi olla oikeassa suhteessa keinojen käyttöön johtaneeseen tekoon. Päihderiippuvuus, päihteiden säännöllinen, tilannekohtainen ja vapaa-ajalla tapahtuva päihteiden käyttö tai päihteiden kokeilukäyttö eivät voi johtaa samoihin seurauksiin. Esityksessä käytetyt ilmaukset hallitsematon vakava päihderiippuvuus, päihteiden väärinkäyttö ja päihteiden käyttö sisältävät suuren tulkinnan mahdollisuuden. Päihderiippuvuus on näistä lääketieteelliseen diagnoosiin perustuva termi. Päihderiippuvuuden osalta sen lääketieteellistä luonnetta voisi painottaa ilmaisulla "lääkärin toteama päihderiippuvuus". Se samalla myös painottaisi lisää päihdeongelman hoitoon liittyviä, päihdetestausta laajempia opiskelijaterveydenhuollon toimia. Pelkkä päihdetestin tulos ei kerro opiskelijan päihteidenkäytön vakavuusasteesta, vaan päihderiippuvuuden toteamisessa tarvitaan sekä lääketieteellistä asiantuntemusta että laajempaa henkilön sosiaalisen tilanteen arviointia, ja ammattilaisten tekemän arvion pohjalta opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata hoitamaan päihdeongelmansa.
Pääjohtaja Pekka Puska
Yksikön päällikkö Jaana Suvisaari
28.4.2010
Opetusministeriö
Meritullinkatu 10
Helsinki
Viite: Lausuntopyyntönne Dnro 8/010/2010, pvm 22.3.2010
LAUSUNTO HE:stä eräiden koulutusta koskevien lakien sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta
Opetusministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista, päihdetestausta ja kurinpitoa sekä niihin liittyvää tietojenluovutusta ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Esitetyt lainmuutokset koskevat ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, yliopistolakia sekä rikosrekisterilain 6 §:ää. Lainmuutosesityksen yleisperusteluissa muutoksen tarpeellisuutta perustellaan turvallisuusnäkökohdilla. Koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta pyritään parantamaan lisäämällä ammatillista koulutusta järjestävien sekä korkeakoulujen keinovalikoimaa opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä. Esityksen keskeisimmät muutosehdotukset koskevat opinto-oikeuden peruuttamista ja sen palauttamista, päihdetestausta, kurinpitomenettelyjä, tiedonsaantioikeutta sekä muutoksenhakumenettelyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut aiemmasta asiaa koskevasta hallituksen esitykseksi tarkoitetusta luonnoksesta lausunnon 26.10.2009 (THL/949/4.00.00/2009), jossa todettiin THL:n ymmärtävän lakiesityksen tarpeen, mutta pitävän ensimmäistä lainmuutosesitystä keskeneräisenä, tulkinnanvaraisena ja syrjäytymiskehitystä syventävänä. THL esittää lausuntonaan uudesta esityksestä seuraavaa:
THL toteaa, että lakiehdotusten uudelleen muotoilu on selkiyttänyt siinä esitettyjen toimenpiteiden perusteita sekä menettelytapoja monelta osin, kuten esittämällä asetuksen säätämistä niistä tutkintonimikkeistä, mihin lakia tullaan soveltamaan sekä lakiesityksessä viitattujen rikosnimikkeiden tarkempaa määrittelyä. Vaikka THL ymmärtää sen, että oppilaitosten keinovalikoimaa puuttua opiskeluympäristön turvallisuutta sekä potilas-, asiakas- ja liikenneturvallisuutta uhkaaviin tekijöihin pitää vahvistaa, muutettuun esitykseen sisältyy edelleen keskeisiä ongelmakohtia, jotka THL:n näkökulmasta vaativat vielä huolellista harkintaa ja muutoksia:
Esityksen nykyiset perustelut ja taustatiedot ovat puutteellisia siinä kuvattujen opiskelija- ja potilasturvallisuuden uhkien ehkäisykeinojen osalta.
Opiskeluoikeuden peruuttamisperiaatteeseen voi sisältyä lain henkeä laajempi syrjäyttämisriski.
On tarpeen vielä harkita mahdollisuutta soveltaa paremmin yleisiä opiskelujen suorittamista ja opiskeluympäristön turvallisuutta sääteleviä keinoja tai seuraamusvaikutuksia, kuten opetussuoritusten arviointia, opiskelukykyisyyden arviointia sekä kurinpitotoimenpiteitä.
Opiskeluoikeuden menettämistä niin piittaamattoman käyttäytymisen kuin terveyteen liittyvän seikan seurauksena on vielä arvioitava sekä tarkoituksenmukaisuuden että oikeudenmukaisuuden näkökulmista.
Päihdetestauksen tuloksen tulkinta ja sen seurauksena toteutetut toimenpiteet voivat olla ehdotetuilla menettelytavoilla suhteettomia siihen nähden, mitä positiivinen päihdetestin tulos voi ilmaista päihteiden käytöstä.
1. Ehdotusten perusteluista ja taustaoletuksista
Oppilaitoksissa ja terveydenhoidon piirissä tapahtuneet järkyttävät, joukkomittaiset henkirikokset niin Suomessa kuin maailmalla ovat keskeinen syy, miksi tällaista esitystä on ryhdytty valmistelemaan. Samasta syystä kertyy nyt runsaasti tutkimus- ja asiantuntijatietoa, jonka perusteella pyritään löytämään vaikuttavimmat keinot ehkäistä tällaisia tekoja ennalta ja parantaa näin muun muassa opiskelijoiden ja potilaiden turvallisuutta ennalta ehkäisevillä keinoilla. Paljon on tutkittu muun muassa sitä, voidaanko potentiaalisia kouluampujia etukäteen tunnistaa.
Esityksen valmistellut työryhmä ei ollut saanut tehtäväkseen avoimelta pöydältä lähteä selvittämään, kuinka opiskelija- ja potilasturvallisuutta voitaisiin parantaa ja niiden uhkia ennalta torjua, vaan mietinnöstä ilmenevät keinot, kuten opiskeluoikeuden peruuttaminen oli sille annettu. Tästä johtuu, että noiden keinojen vaikuttavuus jää esityksessä kokonaan perustelematta ja monien vaihtoehtoisten keinojen tarkastelu pinnalliseksi.
Työryhmän ehdotukset kajoavat opiskelijoiden perusoikeuksiin, kuten sivistykselliseen perusoikeuteen opiskella sillä alalla, jota on päässyt opiskelemaan. Tämä perustellaan toisten opiskelijoiden, työharjoittelupaikan työntekijöiden, asiakkaiden ja potilaiden oikeuksilla. Perusoikeuksien rajoittaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos se on välttämätöntä mainittujen, itsessään hyväksyttävien päämäärien saavuttamiseksi. Tämä on esityksen valmistelussa jäänyt perustelematta eikä esitystä siksi THL:n mielestä tulisi viedä eteenpäin, ennen kuin valmistelua on näiltä olennaisilta osin täydennetty. Valmistelua tulisi täydentää katsauksella ajanmukaiseen tutkimustietoon opiskelija- ja potilasturvallisuuden uhista ja niiden ennalta estämisen keinoista. Tässä voisi lähitulevaisuudessa hyödyntää Suomen Tiedeakatemiassa laadittavana olevaa kirjallista aineistoa - katsausta päätelmineen - nimellä 'Väkivaltakäyttäytyminen ja koulusurmat: Yhteiskunnalliset, kehitykselliset ja sosiaaliset tekijät'.
2. Ehdotetun menettelytavan syrjäyttävyys
Vaikka lakiesityksen taustalla on ajatus opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta vain joissakin äärimmäisen vakavissa, yksittäisissä tapauksissa ja tarkasti rajatuilla perusteilla, lakiesityksen muotoilu antaa edelleen mahdollisuuden lähteä soveltamaan sitä myös paljon laajemmin monen tyyppiseen keskiverrosta poikkeavaan käyttäytymiseen, kuten vammaisiin, kasvukriiseissä oleviin, lievistäkin mielenterveysongelmista kärsiviin tai satunnaisesti huumeita käyttäviin nuoriin ja aikuisiin. Esitetyn menettelytavan käyttöönotto voi lisätä ja syventää syrjäytyneisyyttä, koska se korostaa opiskelijan oppilaitoksesta pois saamiseen liittyviä menettelytapoja. Nuoret ja aikuiset, joihin tätä sovelletaan, todetaan soveltumattomaksi kyseiselle koulutusalalle, ja tieto tällaisen poikkeuskeinon käyttämisestä leimaa opiskelijan helposti myös soveltumattomaksi muihinkin oppilaitoksiin.
Muutosesitykseen on sisällytetty joitakin inkluusiota lisääviä keinoja, mutta niiden painoarvo ja velvoittavuus näyttää vähäiseltä ekskluusiota painottavien keinojen rinnalla. Koulutukseen osallistumisen esteeksi tulkittavaa, toimintakykyä alentavaa sairautta, vammaa tai muuta terveydentilaan liittyvää seikkaa voidaan esityksen mukaan yrittää kohtuullisin toimin poistaa, mutta periaate ei ole velvoittava, vaan ehdollinen. Koulutuksen järjestäjää koskee velvoite selvittää opiskelijan kanssa tämän mahdollisuudet hakeutua muuhun koulutukseen, mutta opiskelijan suostumuksella tapahtuva siirto ko. koulutuksen järjestäjän johonkin toiseen koulutusohjelmaan esitetään mahdollisuutena. Opinto-oikeutta on mahdollista hakea palautettavaksi aikaisintaan vuoden kuluttua, jos sen aiheuttaneiden esteiden voidaan katsoa poistuneen.
Esityksessä painottuvan, ekskluusiota korostavan menettelytavan sijaan THL esittää, että oppilaitoksissa lisätään opiskelijaterveydenhuollon roolia, ja tätä vahvistetaan lainsäädännöllä. Näin voitaisiin ennakoida vakavien välikohtausten riskiä sekä paremmin myös ehkäistä niitä. Lisäksi tulisi vahvistaa opiskelijaohjausta tilanteissa, joissa ongelmia ennakoidaan ilmenevän.
3. Opintojen suorittamista säätelevien yleisten keinojen käyttö
Ehdotuksen peruskonstruktio on, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluaikana ilmenee, että opiskelija on valitsemalleen alalle soveltumaton. Soveltumattomuus voi esityksen mukaan ilmetä periaatteessa kahdella eri tavalla: joko käyttäytymisenä tai terveydentilaan liittyvänä seikkana.
THL suhtautuu kriittisesti tähän käsitteelliseen rakennelmaan ja siitä nouseviin ehdotuksiin ja ehdottaa, että ratkaisut soveltumattomuuteen etsitään mieluummin olemassa olevia rakenteita ja normeja kehittämällä. Näin vältyttäisiin luomasta uusia rakenteita, jotka olisivat päällekkäisiä olemassa ole vien kanssa, mutta perustuisivat eri normeihin ja joilla olisi eri toteuttajat. Tämä ei edistäisi hyvän hallin non periaatteita, läpi näky vyyttä ja oikeusvarmuutta. Opiskeluoikeuden peruuttaminen esityksen mukaan ja siitä ilmenevin perustein on THL:n mielestä myös ristiriidassa opiskelijoiden perusoikeuksien kanssa ja on johtanut esityksessä eräisiin ilmeisiin kohtuutto muuk siin.
Monilta osin tilanteessa voitaisiin soveltaa ennakoivasti opiskelun suorittamista ja opiskeluympäristön turvallisuutta yleisemmin sääteleviä keinoja, kuten opetussuoritusten arviointia, opiskelukykyisyyden arviointia sekä kurinpitotoimenpiteitä. THL esittää näiden yleisten keinojen käytön vahvistamista. Opiskelijoiden soveltuvuutta valitsemalleen alalle voidaan arvioida, ja soveltumattomuutta osoittavaan käyttäytymiseen tai sitä osoittaviin ominaisuuksiin puuttua
opiskelijavalinnalla, mukaan luettuna soveltuvuuden arviointi ja testaus,
opiskelun ohjauksella, missä voidaan suositella opiskelijalle vapaaehtoista siirtymistä toiselle koulutusalalle, kun sopeutumisvaikeuksia ilmenee.
opintovaatimuksilla ja opintosuoritusten arvioinnilla, mukaan luettuna työharjoittelun arviointi: ilman sen hyväksyttävää suorittamista opiskelija ei valmistu.
opintojen käytännön järjestelyillä ja niitä koskevilla säännöksillä: työharjoittelu esimerkiksi keskeytetään, jos opiskelijan käytös antaa siihen aihetta, ja työharjoittelun uusimiselle voidaan asettaa ehtoja.
opiskelijaterveydenhuollon toimin, joihin voi kuulua opiskelijan työ- ja toimintakyvyn arviointi edellytyksenä työharjoitteluun osallistumiselle sekä
kurinpitotoimilla, joihin kuuluu muun muassa määräaikainen erottaminen.
Usea näistä menettelyistä johtaa myös siihen, ettei opiskelija valmistu säädetyssä ajassa, ja tällöin oppilaitoksella on harkintavalta siinä, ottaako hänet uudelleen opiskelijaksi. Tärkeä periaatteellinen ero ehdotettuun opiskeluoikeuden peruuttamiseen on se, etteivät opiskelualalle hyväksyminen ja vanhentuneen opiskeluoikeuden takaisin saaminen kuulu opiskeluoikeus-perusoikeuden piiriin, kun taas saavutettu opiskeluoikeus kuuluu. THL ehdottaa, että esitystä valmistellaan edelleen tarkastelemalla kohta kohdalta edellä esitettyyn luetteloon sisältyviä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia ja lainsäädännön uudistamisen tarvetta niiden osalta.
4 Opiskeluoikeuden menettämisseuraamuksen arviointia
Opiskeluoikeuden peruuttamista on esityksen perusteluissa kuvattu opiskelijavalinnassa tehdyn virheen korjaamiseksi jälkikäteen ja on korostettu, ettei se ole kurinpitotoimi eikä sitä saa käyttää sellaisena. Siinä missä kurinpitotoimi on seuraus teoista, opiskeluoikeuden peruuttamisen katsotaan perustuvan henkilön ominaisuuksiin, jotka ilmenevät kahdella tavalla: joko niin että henkilö on osoittanut vakavaa piittaamattomuutta vaarantamalla toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden, tai hänellä ilmenee terveyteen liittyvä seikka, joka opinnoissa tai työharjoittelussa vakavasti vaarantaa toisten terveyden tai turvallisuuden.
Riippumatta siitä, miten opiskeluoikeuden peruuttaminen esitetään ja perustellaan, se tosiasiassa on sanktio. Siinä missä oikeudellinen sanktio, kuten kurinpitotoimi, on suhteellisuusperiaatteella sidottu teon vakavuuteen, "soveltumattomuuden" käsite purkaa tämän oikeusturvan kannalta välttämättömän sidoksen: teko on oire tai merkki henkilön soveltumattomuudesta, ja seuraamus perustuu henkilöön, ei tekoon. Tämä konstruktio ei ole sopusoinnussa perustuslain yhdenvertaisuus- ja syrjinnän kielto -normien kanssa. Ne nimenomaan kieltävät henkilön asettamisen eriarvoiseen asemaan tämän ennakoidun tulevan toiminnan tai hänen muodostamansa arvioidun riskin perusteella. Tällä perusteella THL katsoo, että olisi oikeuden mukai sempaa ja tarkoituksenmukaisempaa reagoida kuvatunlaiseen käyttäytymiseen työharjoittelussa kehitämällä olemassa olevia menettelytapoja. Työharjoittelu on luonnollisesti voitava keskeyttää heti kun opiskelijan käytös aiheuttaa vaaraa, ja kurinpitoseuraamusten tällaisesta käytöksestä tulee olla mahdollisia, mukaan lukien määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta. Ennen hänen ottamistaan uuteen työharjoitteluun on voitava varmistua siitä, ettei hän enää aiheuta vaaraa. Jos opiskelija ei kykene näillä ehdoilla suorittamaan työharjoitteluaan tai opintojaan, hän ei valmistu.
Ehdotuksen mukaan opiskeluoikeus voitaisin peruuttaa sellaisen terveydentilaan liittyvän seikan perusteella kuten sairauden tai vamman, joka objektiivisesti estäisi opinnot ja voisi vaarantaa muiden terveyden tai turvallisuuden (s. 50). Näiltä osin ehdotus on erityisesti sairaiden ja vammaisten opiskelijoiden ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaava. Ehdotuksessa ei edellytetä, että opiskelijan olisi saireutensa tai vammansa johdosta ryhtynyt muiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavaan tekoon, vaan riittää, että sairaus tai vamma voivat sellaisen uhan muodostaa. Tekojen johdosta tietynlaisia seuraamuksia voi oikeuttaa, ilman tekoa ei. Kysymys on yksiselitteisesti henkilön asettamisesta terveydentilan tai vamman perustella eriarvoiseen asemaan eli syrjinnästä.
Työkykyisyyden arviointi on terveydenhuollon tehtävä. Kuitenkin myös tällä perusteella voi ehdotuksen mukaan menettää opiskeluoikeutensa, ja mahdollisuudelle saada se takaisin on asetettu sama karenssiaika kuin käyttäytymisen perusteella menetetylle opiskeluoikeudelle. Tämä ei voi olla oikein. Ellei sairauden tai vamman takia työ- ja toimintakyvyttömäksi lääketieteellisen arvion perusteella arvioitu opiskelija saa palata opintojensa pariin heti kun hänet samanlaisen asiantuntija-arvion perusteella voidaan katsoa siihen kykene väksi, häntä tosiasiassa syrjitään ja rangaistaan terveydentilaan liittyvän seikan tai vammaisuuden perus teella.
THL ehdottaa, että esityksestä jätetään kokonaan pois mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus tervey den tilaan liittyvän seikan perusteella ja sen sijaan valmistellaan ehdotukset siitä, kuinka työ- ja toimintakyvyn toteaminen ja seuraaminen työharjoittelun yhteydessä toteutetaan. Mikäli kuitenkin lopulliseen lakiesitykseen tullaan jättämään mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn alenemisen myötä toisen henkilön terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran vuoksi, lakiesitystä on joka tapauksessa täsmennettävä niin, että tämän arvioinnin tekeminen kuuluu terveydenhuollon asiantuntijoille.
5. Päihteiden käytön seurauksista, huumetesteistä ja kurinpitomenettelystä
Esityksen perusteiden mukaan tarkoitus ei ole puuttua opiskelijan käyttäytymiseen vapaa-ajalla eikä opinto-oikeutta peruuttaa muun kuin vakavan, hoitamattoman päihderiippuvuuden perusteella. Nyt on ilmeinen vaara, että esimerkiksi päihdetestissä ilmi tullut satunnainenkin käyttö johtaa julkilausuttuja tavoitteita ankarampiin ja kohtuuttomiin seurauksiin. Päihdetestaukseen ja kurinpitoon liittyvien pykälien osalta lakitekstin ehdotettu muotoilu antaa mahdollisuuden tulkita niitä niin, että kurinpitotoimenpiteiden perusteena voisi olla myös satunnainen päihteiden kokeilukäyttö. Ehdotukset kaipaavat yksityiskohtaista uudelleen tarkastelua, jotta vältetään aiheettomat ja suhteettomat seuraukset huumausaineiden satunnais- tai kokeilukäytöstä, joka on puheena olevassa ikäryhmässä verrattain yleistä ja useimmiten menee ohi jälkiä jättämättä.
Säännöstä terveydentilasta opiskelun esteenä pidettiin lähtökohtaisesti lainmuutoksen jatkovalmistelun yhteydessä kuultujen valtionsääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoiden mukaan lainmukaisena perusteena opiskelun esteenä ja siten myös opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena. Päihderiippuvuus katsottiin sisältyvän "muuhun vastaavaan terveydentilan seikkaan", jonka vuoksi opiskeluoikeus voitaisiin poistaa. Tarkemmassa perustelutekstissä käytetään ilmausta "hallitsematon vakava päihde- tai huumeriippuvuus". Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tarkenneta sitä, miten riippuvuus todetaan. Mietinnössä viitataan päihdetestien käyttöön toimintakyvyn selvittämisessä ja myös kurinpitotoimien perusteena. Huumausaineiden käyttö esiintyy esityksessä myös opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena aloilla, joissa huumeriippuvuus ja huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen voisi vaarantaa potilasturvallisuutta mm. niin, että henkilö saattaisi varastaa lääkkeitä, ja huumausainerikoksista saatu tuomio olisi opiskelun este tietyille aloille, kuten lasten parissa työskentelyyn.
Sekä varsinaisessa lakitekstissä että perusteluosiossa käytetyt ilmaukset eivät viittaa päihderiippuvuuteen, vaan epämääräisemmin "päihteiden käyttöön" tai "päihteiden väärinkäyttöön". Perusteluosiossa viitataan päihdetestin johtopäätöksellä terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan lausuntoon, josta ilmenee se, että opiskelijalle on tehty päihdetesti päihteiden käytön selvittämiseksi, sekä selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt päihteitä muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt (esim. s. 74). Kurinpitoa koskevan pykälän kohdalla käytetään ilmausta "päihteiden väärinkäyttöä osoittava näyte". Perustelutekstissä myös todetaan, että päihdetestaus olisi mahdollista vain käytännön harjoittelujaksojen yhteydessä, jos tehtävät vaativat tarkkuutta, luotettavuutta jne. ja halutaan arvioida opiskelijan toimintakykyä, mutta kurinpitoa koskevassa kohdassa puhutaan yleisesti päihdetestin tulokseen liittyen päihteiden väärinkäytöstä ilman, että sitä liitetään mihinkään em. tehtävien luonteeseen tai toimintakyvyn arviointiin. Esitys on tältä osin epäselvä.
On tunnistettava päihdetestien käyttökelpoisuuden rajallisuus huumausaineiden käytön tunnistamisessa. THL pitää perusteltuna, että niitä voidaan esityksen mukaan käyttää työharjoittelutilanteissa samoin ehdoin kuin työelämässä. Akuutin päihtymyksen työharjoittelussa tulee johtaa harjoittelun keskeyttämiseen ja kurinpitotoimien harkintaan.
Päihdetestin tulos ei kuitenkaan välttämättä kerro päihteen vaikutuksen alaisena olemisesta opiskelu- tai työharjoittelutilanteessa, sillä se rekisteröi merkkejä aikaisemmastakin käytöstä. Testituloksen perusteella ei niin ikään voi tunnistaa päihderiippuvuutta. On myös perusteetonta olettaa pelkän positiivisen testituloksen tai muun jonkin huumausaineen käytöstä tai kokeilusta saadun tiedon perusteella, että henkilö vaarantaisi potilasturvallisuuden tai olisi valmis varastamaan lääkkeitä. Tällä perusteella häntä ei myöskään tule luokitella soveltumattomaksi työskentelemään lasten parissa. Esityksen jatkovalmistelussa tulisi tarkentaa huumausaineiden käyttöön liittyvät muotoilut ja ehdotukset niin, että muodostuisi takeet sille, että vain hoitamaton päihderiippuvuus johtaisi jatkotoimiin, ja että ne olisivat ensi sijassa päihdeongelman hoitoon liittyviä toimia.
THL esittää, että päihdetestausta sekä kurinpitomenettelyä koskevissa kohdissa käytettyjä termejä olisi syytä sekä perusteluosiossa että lakitekstissä täsmentää. Yhdenvertaisuus-periaatteen mukaan samanlaisesta teosta pitäisi olla samanlainen seuraus, ja suhteellisuusperiaatteen mukaan keinojen pitäisi olla oikeassa suhteessa keinojen käyttöön johtaneeseen tekoon. Päihderiippuvuus, päihteiden säännöllinen, tilannekohtainen ja vapaa-ajalla tapahtuva päihteiden käyttö tai päihteiden kokeilukäyttö eivät voi johtaa samoihin seurauksiin. Esityksessä käytetyt ilmaukset hallitsematon vakava päihderiippuvuus, päihteiden väärinkäyttö ja päihteiden käyttö sisältävät suuren tulkinnan mahdollisuuden. Päihderiippuvuus on näistä lääketieteelliseen diagnoosiin perustuva termi. Päihderiippuvuuden osalta sen lääketieteellistä luonnetta voisi painottaa ilmaisulla "lääkärin toteama päihderiippuvuus". Se samalla myös painottaisi lisää päihdeongelman hoitoon liittyviä, päihdetestausta laajempia opiskelijaterveydenhuollon toimia. Pelkkä päihdetestin tulos ei kerro opiskelijan päihteidenkäytön vakavuusasteesta, vaan päihderiippuvuuden toteamisessa tarvitaan sekä lääketieteellistä asiantuntemusta että laajempaa henkilön sosiaalisen tilanteen arviointia, ja ammattilaisten tekemän arvion pohjalta opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata hoitamaan päihdeongelmansa.
Pääjohtaja Pekka Puska
Yksikön päällikkö Jaana Suvisaari
