Pahin kriisi minkä olet/perheesi kokenut!!

Oman lapsen kuolema ja heti perään miehen sairastuminen.
Ei niistä koskaan täysin pääse yli, niiden kanssa on opittava elämään.
Mutta toisaalta niistä ollaan opittukin jotain... Yhdessä ollaan vahvimpia ja nyt jos koskaan sen tajuaa kunnolla, että perhe on tärkein :heart:
 
Turkilmas
Niitä on paljonkin. Oma kriisini ja pahin kokemukseni on se kun äiti sairastui syöpään ja isä sekoili samaan aikaan puukon kanssa meillä kotona. Mä jouduin huolehtimaan nuoremmista sisaruksistani ja suojelemaan niitä sekopäiseltä isältä. Nukuttiin yhdessä pienessä huoneessa, paitsi että mä valvoin pesäpallomailan kanssa.

En voinut kertoa mitään äidille tilanteesta, sillä hän taisteli jo muutenkin elämästään. Pelko äidin kuolemasta oli valtaisa. Lopulta äiti pääsi sairaalasta ja pian yritti tappaa itsensä. Isä taas meni katkolle hoitoon.

Tuota aikaa kesti jokusen kuukauden ja ne on oikeesti olleet tuskallisimmat mun kokemani.

Miehen kanssa vaikeinta oli esikoisen syntymän jälkeen muutama eka vuosi mun vaikean masennukseni takia.

Selvittiin kriisistä ihan vaan ajan kanssa ja puhumalla ja noista kotijutuista en kai lopullisesti selviä koskaan.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Oman lapsen kuolema ja heti perään miehen sairastuminen.
Ei niistä koskaan täysin pääse yli, niiden kanssa on opittava elämään.
Mutta toisaalta niistä ollaan opittukin jotain... Yhdessä ollaan vahvimpia ja nyt jos koskaan sen tajuaa kunnolla, että perhe on tärkein :heart:
Saanko kysyä mihin lapsesi kuoli ja minkä ikäisenä? Entä mihin miehesi sen jälkeen sairastui?

On teilläkin raskasta ollut. Meillä mies sairastanut syövän.
 
Pitsa kärähti uunissa :'( ja cokis olikin lighti cokista. Syötiin tosi pitkään pelkkää valmispakastepitsaa mikrolämmityksellä kunnes viimein seuravaana päivänä päästiin kauppaan ja saatiin sitten uudet pitsaainekset ja join varmaan tavis colaa litran putkeen. Sen jälkeen on mennyt ihan hyvin. Oikeastaan kaikki on paljon paremmin kuin ennen ja asioita ei pidä niin itsestäänselvyytenä. Joku ilta sulla voi olla kaapissa kaikkea ja toisena iltana vaan puolet siitä jos et muista ostaa päivällä lisää.
 
Varmaan mun ja avomiehen ero.Tuntui,että tyttö särkyy käsiin ja itse myös,vaikka minä päätin lähteä.Poika oli vielä niin pieni ettei tajunnut asiaa.Tyttö ja minä käytiin perheneuvolassa puhumassa asiasta ja koen ,että se auttoi meitä molempia.
 
Isän ja serkkupojan itsemurhat. Koville otti, eikä oo päivääkään, ettenkö heitä (varsinkaan isää ) ajattelisi. Myös se oli kova paikka, ku lama-aikana mun siän ja sen veljen kauppa meni konkkaan, ja isä oli velkojen takaajana, ja meiltä meni talo ja auto ja kaikki panklle...
 
teppis
Alkuperäinen kirjoittaja palleriina:
Pitsa kärähti uunissa :'( ja cokis olikin lighti cokista. Syötiin tosi pitkään pelkkää valmispakastepitsaa mikrolämmityksellä kunnes viimein seuravaana päivänä päästiin kauppaan ja saatiin sitten uudet pitsaainekset ja join varmaan tavis colaa litran putkeen. Sen jälkeen on mennyt ihan hyvin. Oikeastaan kaikki on paljon paremmin kuin ennen ja asioita ei pidä niin itsestäänselvyytenä. Joku ilta sulla voi olla kaapissa kaikkea ja toisena iltana vaan puolet siitä jos et muista ostaa päivällä lisää.
Tää nyt on vähän mauton tähän väliin. Vaikka huumorilla kirjoititkin, mutta sanoisin että huono tilannetaju sulla :(
 
lapsen kehitysvammaisuus on varmaan miehen mielestä pahin,mulla on toi ukon holismi ja syöpä tulee hyvänä kakkosena vaikka mä siitä kovin vitsiä väännänkin

ai niin ja miten on selvitty,ihan hyvin sit kun ero astuu voimaan marraskuussa tai ukko lopettaa juomisen (sitä se ei tee)
 
oili
isän alkoholismi,väkivalta. mua käytetty seksuaalisesti hyväksi lapsena, koulukiusaaminen yms. nämä kaikki yhä vaikuttaa mun elämään. ja vähän "helpompi" kriisi oli kun mies petti.
 

Yhteistyössä