Päiväkotilapsista tulee menestyjiä verrattuna kotona kasvatettuihin

Kyllä ap: me kaikki tiedämme, että menestyjät ovat niitä, jotka ovat röyhkeitä, ahneita, itsekkäitä.
Tuosta yläpuolelle kopioidusta käy ilmi, että usein kiusataan kauniita, lahjakkaita, herkkiä, empaattisia ihmisiä. siis ne menestyjät kiusaavat. Näin aiheutetaan kauniille, hyville lahjakkaille mielenterveysongelmia ym.

Kyllä. Me tiedämme, että jos on lahjaton, ruma, ja tyhmä. ihmienen kehittelee jonkun muun selviytymistaidon. Usein tämä on se valta, ihminen alkaa käyttää valtaa suhteessa toisiin. poimii jonkun jota alkaa järjestelmällisesti kiusata. NÄin se toimii.

NÄin yksilöstä tulee menestynyt pomo. vaikkapa.

 

Kyllä ap: me kaikki tiedämme, että menestyjät ovat niitä, jotka ovat röyhkeitä, ahneita, itsekkäitä.
Tuosta yläpuolelle kopioidusta käy ilmi, että usein kiusataan kauniita, lahjakkaita, herkkiä, empaattisia ihmisiä. siis ne menestyjät kiusaavat. Näin aiheutetaan kauniille, hyville lahjakkaille mielenterveysongelmia ym.

Kyllä. Me tiedämme, että jos on lahjaton, ruma, ja tyhmä. ihmienen kehittelee jonkun muun selviytymistaidon. Usein tämä on se valta, ihminen alkaa käyttää valtaa suhteessa toisiin. poimii jonkun jota alkaa järjestelmällisesti kiusata. NÄin se toimii.

NÄin yksilöstä tulee menestynyt pomo. vaikkapa.

 

7-vuotiaana alkaa pakollinen oppivelvollisuus jolloin lapsi on vieläkin todella pieni. Eskari vapaaehtoisena alkaa vielä aiemmin jolloin lapsi on vieläkin pienempi. Lapsi ehtii ja tottuu kouluun vaikka just tuolloin seitsemän vuotiaana ilman eskariakin. Jotka "puolustelee" vielä pienempien lasten päiväkotijuttuja sillä et lapsen täytyy oppia sosiaaliseksi ja ryhmässäolon taitoja niin se on vain vanhemman oman tunnon pönkityksiä. Nykyään lapsen pitäisi olla viimeistään jo 1-2 veenä valmis paketti olemaan muiden kanssa kuin vanhempien ja muualla kuin kotona. Ikävää minun mielestäni kun lapsi on niin pieni vielä kun se on pieni vielä silloinkin kun aloittaa ekaluokan.

 

ap. olet siis täydellisen oikeassa, että usein päiväkotikasvatista tulee nykymittaapuun mukaan menestyjä.
Minun mittapuulla hän on usein siltikin täydellisen mätä, paska.

Kaunista ja hyvääja herkkää ihmistä usein kiusataan. se on tosi.
ja sellaiseksi kasvaa usein ihminen, jonka vanhemmat arvostavat jotain muuta kkuin rahaa. Jotka pitävät lastaan arvokkaampana kuin raha. Jotka eivät hae suorituksia, varhaista oppimista. Joille ihminen sinänsä on tärkeää.

 

Kyllä ap: me kaikki tiedämme, että menestyjät ovat niitä, jotka ovat röyhkeitä, ahneita, itsekkäitä.
Tuosta yläpuolelle kopioidusta käy ilmi, että usein kiusataan kauniita, lahjakkaita, herkkiä, empaattisia ihmisiä. siis ne menestyjät kiusaavat. Näin aiheutetaan kauniille, hyville lahjakkaille mielenterveysongelmia ym.

Kyllä. Me tiedämme, että jos on lahjaton, ruma, ja tyhmä. ihmienen kehittelee jonkun muun selviytymistaidon. Usein tämä on se valta, ihminen alkaa käyttää valtaa suhteessa toisiin. poimii jonkun jota alkaa järjestelmällisesti kiusata. NÄin se toimii.

NÄin yksilöstä tulee menestynyt pomo. vaikkapa.

Mä olen aina tiennyt olevani kaunis :saint:

 

ap. olet siis täydellisen oikeassa, että usein päiväkotikasvatista tulee nykymittaapuun mukaan menestyjä.
Minun mittapuulla hän on usein siltikin täydellisen mätä, paska.

Kaunista ja hyvääja herkkää ihmistä usein kiusataan. se on tosi.
ja sellaiseksi kasvaa usein ihminen, jonka vanhemmat arvostavat jotain muuta kkuin rahaa. Jotka pitävät lastaan arvokkaampana kuin raha. Jotka eivät hae suorituksia, varhaista oppimista. Joille ihminen sinänsä on tärkeää.

Sä et voi yleistää kuule kaikkia läpimädiksi,tiedät sen itsekin,mäkin sanoin ettei toi tutkimus VOI päteä kaikkiin.
Kyllä sieltä hienostoperheistä ja muista yhteiskuntaluokista löytyy narkkia ym rikollista taustoista huolimatta.

 

Musta tuntuu että paljon vaikuttaa myös se miten lasta hoidetaan kotona. Viedäänkö lasta kerhoihin ja leikkipuistoihin vai ollaanko vaan kotona tapaamatta muita lapsia.

 

ap. olet siis täydellisen oikeassa, että usein päiväkotikasvatista tulee nykymittaapuun mukaan menestyjä.
Minun mittapuulla hän on usein siltikin täydellisen mätä, paska.

Kaunista ja hyvääja herkkää ihmistä usein kiusataan. se on tosi.
ja sellaiseksi kasvaa usein ihminen, jonka vanhemmat arvostavat jotain muuta kkuin rahaa. Jotka pitävät lastaan arvokkaampana kuin raha. Jotka eivät hae suorituksia, varhaista oppimista. Joille ihminen sinänsä on tärkeää.

Sä et voi yleistää kuule kaikkia läpimädiksi,tiedät sen itsekin,mäkin sanoin ettei toi tutkimus VOI päteä kaikkiin.
Kyllä sieltä hienostoperheistä ja muista yhteiskuntaluokista löytyy narkkia ym rikollista taustoista huolimatta.

toi on kyllä totta että myös rikkaiden perheistä löytyy niitä laitapuolen kulkijoita :/

 

ap. olet siis täydellisen oikeassa, että usein päiväkotikasvatista tulee nykymittaapuun mukaan menestyjä.
Minun mittapuulla hän on usein siltikin täydellisen mätä, paska.

Kaunista ja hyvääja herkkää ihmistä usein kiusataan. se on tosi.
ja sellaiseksi kasvaa usein ihminen, jonka vanhemmat arvostavat jotain muuta kkuin rahaa. Jotka pitävät lastaan arvokkaampana kuin raha. Jotka eivät hae suorituksia, varhaista oppimista. Joille ihminen sinänsä on tärkeää.

Sä et voi yleistää kuule kaikkia läpimädiksi,tiedät sen itsekin,mäkin sanoin ettei toi tutkimus VOI päteä kaikkiin.
Kyllä sieltä hienostoperheistä ja muista yhteiskuntaluokista löytyy narkkia ym rikollista taustoista huolimatta.

toi on kyllä totta että myös rikkaiden perheistä löytyy niitä laitapuolen kulkijoita :/

näinhän toi vieras juuri kirjoittikin, mutta ap alkoikin ilmeisesti väitellä jo itsensä kanssa

 

ap. olet siis täydellisen oikeassa, että usein päiväkotikasvatista tulee nykymittaapuun mukaan menestyjä.
Minun mittapuulla hän on usein siltikin täydellisen mätä, paska.

Kaunista ja hyvääja herkkää ihmistä usein kiusataan. se on tosi.
ja sellaiseksi kasvaa usein ihminen, jonka vanhemmat arvostavat jotain muuta kkuin rahaa. Jotka pitävät lastaan arvokkaampana kuin raha. Jotka eivät hae suorituksia, varhaista oppimista. Joille ihminen sinänsä on tärkeää.

Sä et voi yleistää kuule kaikkia läpimädiksi,tiedät sen itsekin,mäkin sanoin ettei toi tutkimus VOI päteä kaikkiin.
Kyllä sieltä hienostoperheistä ja muista yhteiskuntaluokista löytyy narkkia ym rikollista taustoista huolimatta.

toi on kyllä totta että myös rikkaiden perheistä löytyy niitä laitapuolen kulkijoita :/

näinhän toi vieras juuri kirjoittikin, mutta ap alkoikin ilmeisesti väitellä jo itsensä kanssa

Miten niin itseni kanssa väitellä,jos toi harmaa sanoi,että päiväkotilapsista tulee läpimätiä...?

 

Naurettavinta tässä ketjussa on edelleen se, että kukaan tämän päiväkodin erinomaisuutta puoltavan tutkimuksen puolustajista (Bad Virgin etunenässä) ei ole edelleenkään kyennyt mitenkään kertomaan, miten menestystä ko. tutkimuksessa mitattiin.

On suorastaan huvittavaa, miten ajatusmaailmaltaan hyvin kapea-alaisille ihmisille voi syöttää mitä vain "tutkimuksia" totena, ja nämä hölmöt täysin kyseenalaistamatta nielevät kaiken. :xmas:

"Bengt-Erik Anderssonin johtama tutkimusryhmä jakoi tutkimukseen osalistuneet lapset kahteen ryhmään: kotihoidossa kouluikään kasvaneisiin lapsiin ja päiväkotilapsiin. Tämän jälkeen ryhmä pilkottiin sen mukaan, olivatko lapset aloittaneet hoidon alle yksivuotiaina, 1 - 2-vuotiaina vai yli kaksivuotiaina. Neljänteen ryhmään päätyivät kotihoitolapset.

Lasten pärjäämistä tarkasteltiin 8:n, 13:n, 16:n ja 25:n vuoden iässä. Päivähoidon nuorena aloittaneet erottuivat joka tilanteessa mm. paremmalla koulumenestyksellä, sosiaalisilla taidoilla ja sopeutuvuudella sekä myöhemmin menestyksekkäällä työuralla. Alle yksivuotiaana päivähoidon aloittaneista 70 prosenttia menestyi hyvin tai erittäin hyvin, kun kotihoidossa olleiden joukossa vastaava luku oli 38 prosenttia. Melko heikosti selviytyviä oli päiväkotilasten joukossa vain 15 prosenttia, kotihoidossa peräti 52 prosenttia.

Tutkijat vertailivat lasten koulutodistuksia, sopeutumista kouluun, sosiaalisia taitoja sekä elämäntilannetta aikuisena."

Tuukka Matilainen, Iltalehti 14.-15.3.2009

 

Naurettavinta tässä ketjussa on edelleen se, että kukaan tämän päiväkodin erinomaisuutta puoltavan tutkimuksen puolustajista (Bad Virgin etunenässä) ei ole edelleenkään kyennyt mitenkään kertomaan, miten menestystä ko. tutkimuksessa mitattiin.

On suorastaan huvittavaa, miten ajatusmaailmaltaan hyvin kapea-alaisille ihmisille voi syöttää mitä vain "tutkimuksia" totena, ja nämä hölmöt täysin kyseenalaistamatta nielevät kaiken. :xmas:

"Bengt-Erik Anderssonin johtama tutkimusryhmä jakoi tutkimukseen osalistuneet lapset kahteen ryhmään: kotihoidossa kouluikään kasvaneisiin lapsiin ja päiväkotilapsiin. Tämän jälkeen ryhmä pilkottiin sen mukaan, olivatko lapset aloittaneet hoidon alle yksivuotiaina, 1 - 2-vuotiaina vai yli kaksivuotiaina. Neljänteen ryhmään päätyivät kotihoitolapset.

Lasten pärjäämistä tarkasteltiin 8:n, 13:n, 16:n ja 25:n vuoden iässä. Päivähoidon nuorena aloittaneet erottuivat joka tilanteessa mm. paremmalla koulumenestyksellä, sosiaalisilla taidoilla ja sopeutuvuudella sekä myöhemmin menestyksekkäällä työuralla. Alle yksivuotiaana päivähoidon aloittaneista 70 prosenttia menestyi hyvin tai erittäin hyvin, kun kotihoidossa olleiden joukossa vastaava luku oli 38 prosenttia. Melko heikosti selviytyviä oli päiväkotilasten joukossa vain 15 prosenttia, kotihoidossa peräti 52 prosenttia.

Tutkijat vertailivat lasten koulutodistuksia, sopeutumista kouluun, sosiaalisia taitoja sekä elämäntilannetta aikuisena."

Tuukka Matilainen, Iltalehti 14.-15.3.2009

Mielenkiintoista =) Tämä on ihan oikeasti todella mielenkiintoista.

 

Päivähoidon tulisi olla pakollista. Lapsihan tehdään osaksi tätä talouskoneistoa ja mitä varhaisemmin lapsi saadaan organisoidun ohjelmoinnin piiriin niin sitä parempi. Kotona kasvanut lapsi oppii kyseenalaistamaan ja epäilemään, riittävän varhain tarhatulta lapselta moinen on karsiutunut pois. Tarhalapsi ei osaa itse edes leikkiä ilman, että hoitaja kertoo, mitä tehdään ja miten.

Tarha kasvattaa massoja tekemään yksinkertaisia työtehtäviä! Sellaisia tämä yhteiskunta tarvitsee.

 

Päivähoidon tulisi olla pakollista. Lapsihan tehdään osaksi tätä talouskoneistoa ja mitä varhaisemmin lapsi saadaan organisoidun ohjelmoinnin piiriin niin sitä parempi. Kotona kasvanut lapsi oppii kyseenalaistamaan ja epäilemään, riittävän varhain tarhatulta lapselta moinen on karsiutunut pois. Tarhalapsi ei osaa itse edes leikkiä ilman, että hoitaja kertoo, mitä tehdään ja miten.

Tarha kasvattaa massoja tekemään yksinkertaisia työtehtäviä! Sellaisia tämä yhteiskunta tarvitsee.

Just.

 

Nehän just siinä 45-minuuttia ohjelmassa kumosivat koko tutkimuksen, mutta voihan sitä väittää noinkin jos ei kestä katsoa totuutta silmiin. Se muuten katosi se keskustelu kokonaan siitä ohjelmasta, kukaan ei halua uskoa että lapsella olisi parempi olla kotona oman äidin kanssa, koska omat lapst ovat hoidossa ja se syyllisyys on valtavaa. Millainen äiti on sitä mieltä että joku hoitaa omat lapset paremmin kuin itse, heikko itsetuntoinen??

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

Hitsiläinen. Onkohan noin keskimäärin jotakin eroa siinä, minkälaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat lapset on pk:ssa / kotihoidossa... tuosta olisi niiiiin helppoa vetää äkkiseltään johtopäätöksiä.

Mitä tuo satunnaistaminen - tai sen puute - tässä tapauksessa tarkoittaa?

 

Ai, no ei musta ainakaan tullut...

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

Hitsiläinen. Onkohan noin keskimäärin jotakin eroa siinä, minkälaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat lapset on pk:ssa / kotihoidossa... tuosta olisi niiiiin helppoa vetää äkkiseltään johtopäätöksiä.

Mitä tuo satunnaistaminen - tai sen puute - tässä tapauksessa tarkoittaa?

Jari Sinkkonen on ilmeisesti käsitellyt tutkimusta pojista kertovassa kirjassaan, sieltä voisi löytyä tarkempaa tietoa tällaiselle kielipuolelle...

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

Hitsiläinen. Onkohan noin keskimäärin jotakin eroa siinä, minkälaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat lapset on pk:ssa / kotihoidossa... tuosta olisi niiiiin helppoa vetää äkkiseltään johtopäätöksiä.

Mitä tuo satunnaistaminen - tai sen puute - tässä tapauksessa tarkoittaa?

Jari Sinkkonen on ilmeisesti käsitellyt tutkimusta pojista kertovassa kirjassaan, sieltä voisi löytyä tarkempaa tietoa tällaiselle kielipuolelle...

Äkkiä lukemaan (löytyy hylystä...)

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

Hitsiläinen. Onkohan noin keskimäärin jotakin eroa siinä, minkälaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat lapset on pk:ssa / kotihoidossa... tuosta olisi niiiiin helppoa vetää äkkiseltään johtopäätöksiä.

Mitä tuo satunnaistaminen - tai sen puute - tässä tapauksessa tarkoittaa?

Jari Sinkkonen on ilmeisesti käsitellyt tutkimusta pojista kertovassa kirjassaan, sieltä voisi löytyä tarkempaa tietoa tällaiselle kielipuolelle...

Äkkiä lukemaan (löytyy hylystä...)

Tuu sit kertomaan mitä sait selville

 

Ihan turhaa ap sönköttää, kummistakin lapsista tulee ihan hyviä jos kotielämä kunnossa.

 

Tämän ruotsalaistutkimuksen tulokset ovat tosiaan mielenkiintoisia. Valitettavasti suomenkielistä tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyi melko vähän noin äkkiseltään kuukkeloimalla... Huomasin kuitenkin useamman tutkimukseen liittyvän kommentin, joiden mukaan tutkimuksessa on eräs metodologinen heikkous. Lapsia ei ole satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa esim opiskelumenestykseen (esim. sosioekonominen tausta) ole vakioitu millään tavalla.

Tutkimusta ei ole varmaankaan julkaistu suomeksi? Valitettavasti mun ruotsinkielentaitoni on lievästi sanoen heikko...

Hitsiläinen. Onkohan noin keskimäärin jotakin eroa siinä, minkälaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat lapset on pk:ssa / kotihoidossa... tuosta olisi niiiiin helppoa vetää äkkiseltään johtopäätöksiä.

Mitä tuo satunnaistaminen - tai sen puute - tässä tapauksessa tarkoittaa?

Jari Sinkkonen on ilmeisesti käsitellyt tutkimusta pojista kertovassa kirjassaan, sieltä voisi löytyä tarkempaa tietoa tällaiselle kielipuolelle...

Äkkiä lukemaan (löytyy hylystä...)

No eipä siitä mitään uutta selvinnyt.

 

:/ Ruotsiksi näyttäisi löytyvän paljonkin eriteltyä tietoa. Tietenkin...

 

Naurettavinta tässä ketjussa on edelleen se, että kukaan tämän päiväkodin erinomaisuutta puoltavan tutkimuksen puolustajista (Bad Virgin etunenässä) ei ole edelleenkään kyennyt mitenkään kertomaan, miten menestystä ko. tutkimuksessa mitattiin.

On suorastaan huvittavaa, miten ajatusmaailmaltaan hyvin kapea-alaisille ihmisille voi syöttää mitä vain "tutkimuksia" totena, ja nämä hölmöt täysin kyseenalaistamatta nielevät kaiken. :xmas:

"Bengt-Erik Anderssonin johtama tutkimusryhmä jakoi tutkimukseen osalistuneet lapset kahteen ryhmään: kotihoidossa kouluikään kasvaneisiin lapsiin ja päiväkotilapsiin. Tämän jälkeen ryhmä pilkottiin sen mukaan, olivatko lapset aloittaneet hoidon alle yksivuotiaina, 1 - 2-vuotiaina vai yli kaksivuotiaina. Neljänteen ryhmään päätyivät kotihoitolapset.

Lasten pärjäämistä tarkasteltiin 8:n, 13:n, 16:n ja 25:n vuoden iässä. Päivähoidon nuorena aloittaneet erottuivat joka tilanteessa mm. paremmalla koulumenestyksellä, sosiaalisilla taidoilla ja sopeutuvuudella sekä myöhemmin menestyksekkäällä työuralla. Alle yksivuotiaana päivähoidon aloittaneista 70 prosenttia menestyi hyvin tai erittäin hyvin, kun kotihoidossa olleiden joukossa vastaava luku oli 38 prosenttia. Melko heikosti selviytyviä oli päiväkotilasten joukossa vain 15 prosenttia, kotihoidossa peräti 52 prosenttia.

Tutkijat vertailivat lasten koulutodistuksia, sopeutumista kouluun, sosiaalisia taitoja sekä elämäntilannetta aikuisena."

Tuukka Matilainen, Iltalehti 14.-15.3.2009

Mielenkiintoista =) Tämä on ihan oikeasti todella mielenkiintoista.

Harmi vain, että tämän Bengtssonin tutkimuksessa oli mukana vain 110 lasta. Se on niin onnettoman pieni otos (kun se vielä jaettiin neljään eri ryhmään), että ei kannata ihan kamalasti luottaa tuloksiin.

Itse tutkimuksesta ei käynyt myöskään mitenkään ilmi, miten esim. lapsen "sosio-emotionaalista" tilaa tutkittiin.

Kaiken huipuksi tulokset ovat aika ikivanhoja, sillä miekkonen aloitti tämän tutkimuksensa 1980-luvulla, ja viimeiset tutkimukset on tehty 1990-luvun alussa! Sen jälkeen tutkimus mm. lapsen psykologisesta kehityksestä on mennyt niin paljon eteenpäin, että luultavasti tämäkin tutkimus saisi tuoreemmilla tieteellisillä faktoilla toisenlaisia johtopäätöksiä.