Päiväkotiin meno

Meidän pari vuotias on piakkon menossa tarhaan ja meinaa pukata itselle aikamoista "kriisiä" kun tuntuu,että onkohan kuitenkin liian pieni sinne ja miten pärjää niin monta tuntia erossa äidistä..ja ja ja... :ashamed: joten kertokaapa kokemuksianne miten on tarhaan menot menneet ja mua kiinnostaisi ihan peruskäytännöt miten toimitaan, voiko lapsen mukana olla aluksi tarhassa päivät ja kuinka kauan siellä saa olla, millaiset rytmit tarhoissa on jne jne.

 

aluksi voi mennä lapsen kanssa, esim aamu 9 ja lähteä sit kun muut alkaa syömään. eli ruoka yleensä n.klo 11,nukkariin n11.30 ,välipala n.14.00

 

yleensä lapsi sopeutuu nopeasti juuri tuossa iässä.(mun kokemuksen mukaan)

 

ja mä siis oon töissä tolla alalla

 

Kannattaa aloittaa päiväkotiin tutustuminen niin, että lapsi on äitinsä/isänsä kanssa siellä parina-kolmena päivänä ennen varsinaista aloitusta.
Aluksi aamupäivän toiminta-ajan aina aikaa venyttäen. Äiti voi mennä välillä muualle (mutta ei poistua päiväkodin tiloista, hän on vanhempiensa vastuulla ennenkuin sopimus alkaa), että lapsi huomaa olevansa "yksin", mutta palata takaisin hetken kuluttua ettei tule turvaton olo. Viimeisenä päivänä lapsi voi jäädä vaikka päiväunillekin.

Yleensä lapset sopeutuvat päiväkotielämään viikossa-parissa. Kuukauden kuluttua he ovat jo kuin kotonaan. Persoonakohtaisia eroja toki löytyy, kaikkihan me ollaan erilaisia.

Hyvin se menee ihan varmasti. Muistat vaan puhua päiväkodista aina positiiviseen sävyyn ja jättäessäsi lapsen tarhaan hymyilet, niin annat touhusta positiivisen kuvan ja lapselle rauhallisen + luottavaisen tunteen. Jos näyttää oman pahan olonsa lapsikin luulee, että tässä on oikeasti jostakin kamalasta jutusta kyse. Silloin sopeutuminenkin kestää paljon kauemmin.
Usein lapset itkevät aamulla hoitajan sylissä, kun äiti/isä lähtee töihin mutta se loppuu kuin seinään, kun vanhemmat ovat menneet ovesta ulos.

Ensimmäisinä päivinä on kamalaa jättää oma kulta hoitoon, tiedän sen kokemuksesta. :hug: Taas toisaalta, tiedän kokemuksesta millaista siellä päiväkodissakin on. Sovi tutustumisen aloituksesta oman ryhmäsi hoitajien kanssa, niin oma olokin helpottuu, kun näkee millainen ryhmän päivä on.
Tsemppiä!

 

Itse olin valmistautunut olemaan paikalla tutustumisessa mutta se oli tarpeetonta. Meillä nämä tutustumispäivät olivat sopimuksen piirissä jo. Lapsi oli silloin 1v3kk ja puolen tunnin jälkeen paineli muiden mukana... Mulla ei ollut mitään syytä olla siellä vaan lähdin kaupoille. Pari ekaa päivää oli tosi lyhyitä mutta sen jälkeen ihan normaalia. Ainoa "ongelma" oli alussa lyhyet päiväunet mutta kyllä ne pian pitenivät

 

Mun tyttö oli vuoden ikäinen kun aloitti päiväkodissa. Meidän tutustumiset meni niin, että istuin tyhjän panttina katsomassa kun tyttö touhusi ympäriinsä. Ekan viikon tyttö itki kun annoin hänet hoitajan syliin lähtiessäni. Kuulemma parina ekana aamuna itku oli jatkunut jonkin aikaa lähtöni jälkeen, mutta heti ekan viikon puolivälissä itku loppui kuin seinään kun menin eteiseen, jolloin tyttö ei enää nähnyt mua. Tosi hienosti on mennyt ja syömiset ja nukkumiset sujunut alusta asti hienosti! Nyt muutaman kuukauden jälkeen on kyllä edelleenkin niin, että jos mä jään kauheasti kuppaamaan ja sylittelemään aamulla, niin pikku itku tulee kun rupean tekee lähtöä. Jos vien ihan normaalisti ja lähden suht nopeasti, niin saan iloisen vilkutuksen.

 

Nyt muutaman kuukauden jälkeen on kyllä edelleenkin niin, että jos mä jään kauheasti kuppaamaan ja sylittelemään aamulla, niin pikku itku tulee kun rupean tekee lähtöä. Jos vien ihan normaalisti ja lähden suht nopeasti, niin saan iloisen vilkutuksen.

Tutustumisjakson jälkeen, kun on oikeasti pakko lähteä töihin, niin kannattaa pitää rutiineistä kiinni myös päiväkotiin vietäessä, riisutte vaatteet, laitatte tossut jalkaa, käytte käsien pesulla ja sitten halit ja pusut ja lapselle kannattaa sanoa, että illalla nähdään. Sen kauempaa ei kannata siellä roikkua, koska silloin ero tulee molemmille vaikeammaksi. Sitten kun on lähtenyt itse pois, niin voi päästää tunteensa valloilleen. Itsekin itkeskelin pari päivää, kun poika alotti hoidon vaikka olen alalla töissä ja tiedän että pk. jossa poika on hoidossa on tosi hyvä.

Kannattaa vaan kysellä kaikki maailman asiat - pienetkin - omasta hoitopaikasta, koska kaikki paikat toimii omalla tavallaan ja henkilökunnasta on hirveesti kiinni millainen paikan ilmapiiri ja toimintatapa on.

Tsemppiä hoidon aloitukseen! =)

 

Muuten, älä usko ensivaikutelmaan, mitä tulee päiväkotiin ja henkilökuntaan... Ekan käynnin jälkeen meidän päiväkoti oli mun mielestä kauhea; henkilökunta tunteettomia ja outoja, tilat värittömät ja laitosmaiset jne. Itkin kotona, että tuonne en lastani vie. Muutaman päivän jälkeen olin aivan toista mieltä ja päiväkoti on todella aivan ihana, ilmapiiri kodinomainen ja hoitajat hyvin "äidillisiä", myös kasvatusperiaatteemme osuvat yksiin. Aluksi on varmaan itse niin herkillä, että alitajuisesti ei kelpuuta mitään

 

Näin kesäaikaan voi myös käydä tutustumassa päiväkodin pihassa leikkimässä ja tutustua siihen näin etukäteen

 

meidän lapset alottaa kans päiväkodin syyskuussa. mun mieltä rauhoittaa se et molemmat on samassa ryhmässä, eli heillä on toisensa vieraassa paikassa. muuten kyllä pientä kriisiä mielessä kun miettii että josko sittenki olis voinu olla vielä sen vuoden kotona..
niin ja lapsista toinen syksllä 3v, kuopus 1v3kk.