Päiväkodin palaute 4v kaavakkeissa sai surulliseksi

Meillä oli perjantaina keskustelu jossa käytiin läpi päiväkodin ja meidän vanhempien täyttämiä kaavakkeita 4 v neuvolaa varten. Minulle tuli olo, että lapsemme on ihan vauvan tasolla ja jotenkin sellainen mielikuva, että päiväkoti piti meitä vanhempia yksinkertaisina kun emme ole hakeneet apua.

Lähes joka asiassa hoitaja sanoi ettei lapsemme ole ikätasolla. Lapsi leikkii enimmäkseen vielä rinnakkaisleikkejä vaikka hakee kontaktia muihin lapsiin. Lapsen käytös on vauvamaista nukkarissa ja siirtymätilanteissa. Juoksentelee, laulaa, höpöttää jne. Hienomotoriset taidot ovat jäljessä kun ei osaa leikata vielä saksilla tai korjoittaa omasta nimestään kuin ensimmäisen kirjaimen. kaikista muista kohdasta tuli tämän kaltaista palautetta paitsi motorisissa taidoissa on kuulemma taitava ja ketterä.

Minulle tuli todella kurja olo mutta miehen mielestä palaute oli hyvää käytöstä lukuunottamatta. Mies perusteli tätä sillä, että hoitaja sanoi, että taidot eivät ole aivan ikätasolla joten me ovat tulossa. Minusta palaute kuulosti karrikoidusti siltä ettei lapsemme osaa käyttäytyä, leikkiä tai mitään muutakaan. Kelto ja paykologi tulevat tekemään arviota tytöstä eli hyvä kun asioihin puututaan mutta jotenkin kurjaa saada palaute näin kertarysäyksellä niin, että ainut positiivinen kommennti oli "mutta onhan lapsenne mukava ja suloinen".

 

Onpa kurjaa. Se tuntuu aina hirveältä, jos omasta lapsesta sanotaan jotenkin noin. Toivottavasti kaikki on OK lapsellanne ja hän kehittyisi vain omaan tahtiinsa.

 

No mutta pakkohan heidän on kertoa jos lapsi ei ole ikätovereiden tasolla, tässä ehtii vielä hyvin harjoitella ennen eskaria ja koulua

Esim. piirtämiseen ja saksien käyttöön voi rohkaista ja kannustaa kotona jne. Ja panostaa siihen että lapsella olisi vaikka tuttu leikkikaveri, jonka kanssa pääsee rauhassa kokeilemaan yhteisleikkiä.

Laulaminen, höpötys ja juoksentelu taas kuulostaa täysin normaalilta kaikille päiväkoti-ikäisille

 

Noi on kyllä ärsyttäviä juttuja, mullekkin tuli ihan yllätyksenä kaikki "ongelmat", kun lapsi oli siirtymässä eskariin. Ei osannut leikata, ei kävellä, ei edes kuperkeikkaa, vaikka oli sen sujuvasti kyllä osannut vuotta aikasemmin neuvolan tädin mukaan. muutenkin neuvolassa oli joka kerta ikätasoaan edellä, päiväkodin mukaan taas jäljessä.
Luojan kiitos pk vaihtui, kun eskari alkoi. Eskarissa ei ollut _mitään_ ongelmaa minkään asian kanssa koko vuotena. Että hiukan on eroa päiväkotejen välillä. Lapsi siirtyi kouluun ja kouluakin muutama vuosi mennyt ongelmitta!
Eli älä huoli, toki on hyvä, että "ongelmat" selvitetään ja tutkitaan, mutta älä tosiaan liikaa huoli.

 

Ymmärrän kyllä, että heidän on annettava rehellistä palautetta ja hyvä niin, näinhän sen kuuluukin mennä. Kuitenkin (varmaan syyttä) tuli kurja olo. Jotenkin jäi sellainen olo, että kuuntelin 45 minuuttia samaa nauhaa "tyttö ei osaa sitä tai tätä", "on kuin pikkuvauva", "ei ole ikätasolla".

Vielä kun en älynnyt kysyä tarkennusta esim tuohon leikkiasiaan. Kotona lapsi leikkii pitämällä ravintolaa (tarjoilee ruokaa, kyselee asiaankuuluvia asioita jne), höpöttelee vuoropuheluita kun leikkii pienillä eläinhahmoilla sekä talolla, rakentelee taikahiekasta hahmoille milloin mitäkin mihin ne lähtevät retkellä tai muuttavat, potkii palloa naapurin lasten kanssa jne. Eli en tiedä minkälaista leikin kuuluisi olla tuossa iässä kun en ole älynnyt huolestua siitä. Jäin myös miettimään vaikuttaako se kuinka paljon kun lapsen ryhmässä muut tytöt täyttivät nyt alkuvuodesta jo 6 vuotta ja yksi täyttää kohta jo 5 mutta ei vielä puhu mitään joten lapsi on kokenut hänen kanssaan leikkimsen hankalaksi vaikka touhuavat pihalla, halailevat ja välillä kertoo, että ovat leikkineet kotia tai muuta vastaavaa.

Lapsi on kiinnostunut saksilla leikkaamisesta ja ote on oikea mutta ei jostin syystä suostu leikaamaan kuin hapsuja paperin reunaan tai lankoja pätkiksi. Samoin kirjoittamisen harjoittelusta kieltäytyy vaikka tykkää todella paljon värittää ymv. Eli näissä asioissa on itsepäisyyttä johon eivät edes palkinnot auta enkä viitsi pakottaa/ painostaa.

 

Ei kannata ottaa nokikana. Siellä sanotaan asiat niin kuin ne on. Kaunistella kun ei oo kenellekään hyötyä.

 

Antakaa lapsen kasvaa ja kehittyä omaan tahtiinsa! Miksi vanhempien pitää ottaa kaikki valtavana kritiikkinä ja negatiivisena? Miksei osata ottaa kielteistäkin palautetta vastaan!?
Kyseessä ei ole vasikoitten kantakirjanäyttely josta jaetaan palkintoja!
On hyvä että lapsia seurataan jo varhaisessa vaiheessa että vakavampiin ongelmiin voidaan tarttua ajoissa. Teidän lapsenne kohdalla ei ole osoitettu mitään "vikaa" vaan kommentoitu kehitysastetta joka vaihtelee suuressa skaalassa noin nuorilla lapsilla. Miksi vanhemmat ottaa oman lapsen kasvun ja kehityksen kilpailuna, verrataan toisiin ja ollaan katkeria ja kateellisia jos toisen lapsi oppii jotain ennen kuin oma?
Veikkaan että tämänkin foorumin kirjoittajista osa oppi kävelemään alle vuoden vanhana, osa taas vasta reilusti yli vuoden. Jotkut oppi puhumaan selkeitä lauseita aikaisemmin kuin toiset. Ja aikuisina varmasti kukin meistä osaa nämä taidot, on ne sitten opittu kuukautta ennen toista tai kaksi kuukautta myöhemmin.
Lapsi tarvitsee rajattomasti rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

 

Ei yksittäisiin asioihin kannata hirttäytyä. Esim on ihan normaalia, että nelivuotiasta eivät kiinnosta kirjaimet tai kirjoittaminen ollenkaan. Toki jos lapsi kovin monessa asiassa on keskiarvoa jäljessä niin siihen voi olla aihetta kiinnittää huomiota.

 

Älä sure, eskarilaisesta saimme hyvin ristiriitaisia kommentteja ja "ongelmakohdista" otimme itseemme sekä opiksi. Kotona kannustimme, hieman harjoittelimme ja nyt sujuu niin, että emme murehdi yöt läpeensä.

Tykkäisikö lapsenne leikata saksilla mainoksista kauppalistaa tai leikkiravintolan ruokalistaa? Kuvia ruuista ja paperille liimaten. Siinä tuntee tekevänsä jotain "tärkeää" ja sopisi leikkeihin.

Kirjainten opettelussa paperi ja kynä on joskus nii..in tylsiä lapsille. Meillä antoi vauhtia liitutaulu. Lapset 3v ja 5v leikkivät koulua ja myös pehmolelut joutuivat oppilaiksi. Kirjaimista tein mallit taulun viereen. Mallina voisi olla lapsen nimi sekä muita tuttuja sanoja kuvan kera.

Näissä sosiaalisissa tilanteissa pitäisi ottaa huomioon lapsen luonne ja herkkyys. Jos 5v ei puhu, on se turhauttavaa toiselle lapselle. Myös ikäero voi nuoremmalle olla joko kannustin, eli haluaa osata samoja asioita kuin isommat tai hidaste, eli aiheuttaa pettymyksen, kun omat taidot ei vielä riitä ja sen vuoksi ei edes halua opetella. Lapsen ihana jääräpäisyys vahvistaa näitä asioita.

Meillä kaksi herkkää jääräpäätä ja vieläkin opettelemme vetämään oikeista
naruista

 

Siis miksi kuvittelet että kyse on harjoituksen puute? Ihme syyllistämistä, lapsella voi olla lievä kehitysvamma jopa. Tai jokin neurologinen ongelma esimerkiksi asperger. Tai sitten hän vain on vähän hitaampi. Minulla on 8sisarusta, joista yksi autistinen, yksi ADHD/dysfasia, yksi lievä kehitysvamma, yksi keskivaikea kehitysvamma.
Loput ns. normaaleita. Kaikilla erityislapsilla on geenivirhe, terveillä ei ole.

Jokainen kehittynyt omaan tahtiin. Mutta aina vikaa on haettu kodista kunnes saivat diagnoosit , autistisen kohdalla syytettiin vanhempia kuinka he ovat vakavasti vaarantaneet lapsen kehityksen (niin no napanuora kaulan ympärillä syntyi , lähes kuoli hapenpuutteeseen, mutta hei eihän ammattilaiset kuten päiväkodin henkilökunta tai sossut voi tälläistä ottaa huomioon, vika on aina vanhemmissa kunnes toisin todistetaan).

No mutta pakkohan heidän on kertoa jos lapsi ei ole ikätovereiden tasolla, tässä ehtii vielä hyvin harjoitella ennen eskaria ja koulua

Esim. piirtämiseen ja saksien käyttöön voi rohkaista ja kannustaa kotona jne. Ja panostaa siihen että lapsella olisi vaikka tuttu leikkikaveri, jonka kanssa pääsee rauhassa kokeilemaan yhteisleikkiä.

Laulaminen, höpötys ja juoksentelu taas kuulostaa täysin normaalilta kaikille päiväkoti-ikäisille

 

Mitä suremista siinä on ettei lapsesi ole ikätasolla? Etkö rakasta lastasi vaan ainoastaan arvostat sen mukaan mitä hän osaa. Nyt oikeasti haloo ei se muuta lasta erilaiseksi vaikka ei kehittyisikään niinkuin muut lapset.

 

Mitä suremista siinä on ettei lapsesi ole ikätasolla? Etkö rakasta lastasi vaan ainoastaan arvostat sen mukaan mitä hän osaa. Nyt oikeasti haloo ei se muuta lasta erilaiseksi vaikka ei kehittyisikään niinkuin muut lapset.

Ei näissä jutuissa todellakaan ole kyse tuosta. Se, että yhtäkkiä lyödään tiskiin, ettei lapsi osaa tyyliin mitään, saa vanhemmat helposti huolestumaan lapsesta. Ja jos pk:n henkilökunta on osaavaa, ei vanhempia huolestuteta turhaan, vaan asiat ja huolenaiheet osataan kertoa oikealla tavalla.
Voin myös kertoa omasta kokemuksesta, että jos vanhempi ei ole suostunut päiväkodin vaatimuksiin, niin sen saa mahdollisesti tuntea nahoissaan noissa vasu-keskusteluissa. Eniten siinä palautteessa nimenomaan se otti päähän, että henkilökunta ei pitänyt minusta tai tavastani toimia ja se paistoi kaikesta palautteesta.

 

Noo, ei meidänkään lapsemme osannut päiväkodin mukaan yhtään mitään. Oli kuulemma puheenkehitys jäljessä -> menimme puheterapeutille, joka totesi puheenkehityksen olevan ikätasolla. Sitten oli motorista ongelmaa -> menimme fysioterapeutille, joka totesi motorisen kehityksen olevan ikätasolla, osittain jopa yli (osasi esim. nelivuotiaana ajaa ilman apupyöriä). No sitten oli sosiaalinen kehitys jäljessä -> menimme psykologille, joka totesi sosiaalisen kehityksen olevan ikätasolla.

Kirjaa selkeästi näkyviin teidän vanhempien mielipide.

Ja kappas kummaa. Lapsi on nyt toisella luokassa, eikä mitään ongelmia. Päinvastoin, saa kiitosta positiivisesta asenteesta koulunkäyntiin, lukudiplomin suorittamisesta, tuntiaktiivisuudesta ja koetuloksista.

Että sellaista.