Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Päättynyt maaliskuu oli ennätyskylmä - ilmasto se jatkaa lämpenemistään
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 31885714"]</p><p><span style="font-size: 22px"><strong>Varmaan kelpais viherhihhuleillekin?</strong></span></p><p><span style="font-size: 22px"></span></p><p><span style="font-size: 22px"><strong>Suuret kuolonvuodet</strong></span></p><p>Nälänhätä Pohjois-Euroopassa 1695–1697</p><p><em>Tämä artikkeli käsittelee vuosien 1695–1697 nälänhätää. Vuosien 1866–1868 nälänhädästä kertoo <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet">Suuret nälkävuodet</a>.</em></p><p><strong>Suuret kuolonvuodet</strong> olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695–1697. Silloin varsinkin <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomi">Suomessa</a>, mutta myös laajalti Pohjois-<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruotsi">Ruotsissa</a>, <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viro">Virossa</a> ja <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa">Liivinmaalla</a> viljasadot jäivät huonon sään vuoksi epätavallisen niukoiksi tai menetettiin kokonaan.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-1">[1]</a> Arvellaan, että Suomessa neljännes tai jopa kolmannes<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-2">[2]</a> koko väestöstä kuoli tuolloin <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4">nälkään</a> ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pettuleip%C3%A4">pettuleipää</a> ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kerj%C3%A4%C3%A4minen">kerjäläisten</a> laumoina, jolloin <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lavantauti">lavantauti</a> ja muut kulkutaudit levisivät. Epäsuotuisissa ilmasto-oloissa levisivät myös kasvitaudit kuten <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torajyv%C3%A4">torajyvä</a>.<em><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet">lähde?</a></em></p><p></p><p><span style="font-size: 18px"></span></p><p><span style="font-size: 18px"><strong>Sääolot<a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit&section=1">Muokkaa</a></strong></span></p><p>Suuret kuolonvuodet olivat seurausta ”<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi">pikku jääkaudesta</a>”, jota kesti lähteestä riippuen joko <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1570-luku">1570-luvulta</a> <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1700-luku">1700-luvun</a> puoliväliin asti tai <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1500-luku">1500-luvun</a> lopulta <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1800-luku">1800-luvun</a> puoliväliin asti. Saksalaistiedemiesten <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Berchtesgaden">Berchtesgadenissa</a>suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen myöhempään verrattuna. Vuosi 1600 oli katovuosi ja suurin osa sadosta oli menetetty ja seuraavaa vuotta 1601 nimitettiin ”isoksi hallavuodeksi”.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-3">[3]</a></p><p></p><p>Suurten kuolonvuosien säät olivat kuitenkin jopa pienen jääkauden oloihin nähden poikkeuksellisen kylmät. Niihin ovat mahdollisesti vaikuttaneet myös eri puolilla maailmaa samaan aikaan monet sattuneet tulivuorenpurkaukset (ks. <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tulivuorenpurkauksen_vaikutukset_ilmastoon">tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon</a>). Näitä olivat <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hekla">Heklan</a> purkaus <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Islanti">Islannissa</a> ja <a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Serua&action=edit&redlink=1">Seruan</a> purkaus <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Indonesia">Indonesiassa</a> vuonna 1693 sekä <a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Komaga-Take&action=edit&redlink=1">Komaga-Taken</a>purkaus <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Japani">Japanissa</a> ja <a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Aboina&action=edit&redlink=1">Aboinan</a> purkaus Indonesiassa vuonna 1694. Niissä ilmakehään vapautui suuret määrät vulkaanista pölyä ja <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rikkihappo">rikkihappoa</a>, jotka heijastivat huomattavan osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-4">[4]</a></p><p></p><p>Vastoinkäymiset alkoivat vuonna 1695, jolloin kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Vilja kasvoi tavallisesta hitaammin, ja esimerkiksi <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruis">ruis</a> heilimöi Uudellamaalla vasta 6. elokuuta,<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5">[5]</a> ja varhaiset syys<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Halla">hallat</a> tuhosivat viljan, ennen kuin se oli kypsynyt korjattavaksi.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5">[5]</a> <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4me">Hämeessä</a> oli peltojen tuotto ollut lähes olematon, <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa">Pohjanmaalla</a> saatiin jonkin verran satoa, mutta vilja ei laadultaan kelvannut siemeneksi.</p><p></p><p>Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tukholma">Tukholmassa</a> kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-JLR88-6">[6]</a> Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5">[5]</a><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-7">[7]</a><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-JLR88-6">[6]</a> Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tulva">tulvat</a>.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-ska-8">[8]</a> Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-ska-8">[8]</a></p><p></p><p><span style="font-size: 18px"></span></p><p><span style="font-size: 18px"><strong>Seuraukset<a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit&section=2">Muokkaa</a></strong></span></p><p>Talvella 1696–1697 Suomea koetteli hirvittävä nälänhätä. Vauraimmissakaan taloissa ei ollut viljaa, ja karja oli syöty jo ajat sitten. Ihmiset lähtivät kerjuulle, mutta usein turhaan, sillä kato oli koetellut koko maata. Kerjäläislaumojen mukana kulkivat myös erilaiset taudit, joista varsinkin lavantauti tappoi suuria väkimääriä. <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Joukkohauta">Joukkohaudoista</a> ja nälkään sekä tauteihin kuolleiden ruumiista teidenvarsilla tuli suomalaisten arkipäivää.</p><p></p><p><span style="font-size: 18px"></span></p><p><span style="font-size: 18px"><strong>Katovuosien ravinto<a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit&section=3">Muokkaa</a></strong></span></p><p>Kun kato oli vienyt viljasadon, ihmiset söivät karjansa. Sen tultua syödyksi syötiin hevoset ja koirat. Sitten syötiin eläinten nahkoja ja sikiöitä. Valmistettiin myös hätäleipää petäjän kuorista, akanoista ja oljista sekä syötiin luonnon antimia, kuten <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vehka">vehkaa</a>, <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nokkonen">nokkosia</a> ja <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suolahein%C3%A4">suolaheinää</a>.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-9">[9]</a></p><p></p><p><span style="font-size: 18px"></span></p><p><span style="font-size: 18px"><strong>Katovuosien kuolleisuuden syitä<a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit&section=4">Muokkaa</a></strong></span></p><p>Vuosina 1696–1697 suuret nälkiintyneet kerjäläislaumat vaelsivat ruokaa etsiessään paikkakunnalta toiselle, jolloin olosuhteet tautien tarttumisille olivat suotuisat. Lavantauti, punatauti ja sopimattomasta ravinnosta aiheutuneet ruokamyrkytykset ja paksusuolen katarrin aiheuttama ummetus ja ripuli surmasivat enemmän ihmisiä kuin nälkä.<a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-10">[10]</a></p><p></p><p><span style="font-size: 18px"></span></p><p><span style="font-size: 18px"><strong>Kannibalismi<a href="https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit&section=5">Muokkaa</a></strong></span></p><p><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pielisj%C3%A4rvi">Pielisjärven</a> käräjillä vuonna 1699 tuomittiin kuolemaan talonpojan leski Margareta Pärttylintytär, Vaikon kylästä. Margareta oli surmannut 6-vuotiaan Lastikka-nimisen tyttärensä lyömällä häntä rautakangella päähän. Kolme päivää tätä ennen perheen vanhin poika Kaarle oli surmannut 7-vuotiaan Paavali-nimisen veljensä rautakangella päähän lyömällä. Kummankin surmatun pää ja sisäelimet kaivettiin maahan, ruumiit paloiteltiin ja paistettiin uunissa, minkä jälkeen ne syötiin. Margaretan miehen kuoltua kahden viikon päästä vanhin poika Kaarle ja Margareta lähtivät kulkemaan, ravintoa etsiäkseen. Matkatessaan he kohtasivat samassa tarkoituksessa liikkuneen Juhana Tapaninen -nimisen pojan, jonka Kaarle surmasi iskemällä kirveen kamaralla päähän, vaikka Juhana oli pyytänyt, ettei häntä surmattaisi. Tämän jälkeen he tekivät nuotion ja paistoivat yhden reiden ja söivät sen, muut ruumiin osat he ottivat mukaansa.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 31885714"] [SIZE=6][B]Varmaan kelpais viherhihhuleillekin?[/B] [B][/B] [B]Suuret kuolonvuodet[/B][/SIZE] Nälänhätä Pohjois-Euroopassa 1695–1697 [I]Tämä artikkeli käsittelee vuosien 1695–1697 nälänhätää. Vuosien 1866–1868 nälänhädästä kertoo [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet']Suuret nälkävuodet[/URL].[/I] [B]Suuret kuolonvuodet[/B] olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695–1697. Silloin varsinkin [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomi']Suomessa[/URL], mutta myös laajalti Pohjois-[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruotsi']Ruotsissa[/URL], [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viro']Virossa[/URL] ja [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa']Liivinmaalla[/URL] viljasadot jäivät huonon sään vuoksi epätavallisen niukoiksi tai menetettiin kokonaan.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-1'][1][/URL] Arvellaan, että Suomessa neljännes tai jopa kolmannes[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-2'][2][/URL] koko väestöstä kuoli tuolloin [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4']nälkään[/URL] ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pettuleip%C3%A4']pettuleipää[/URL] ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kerj%C3%A4%C3%A4minen']kerjäläisten[/URL] laumoina, jolloin [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lavantauti']lavantauti[/URL] ja muut kulkutaudit levisivät. Epäsuotuisissa ilmasto-oloissa levisivät myös kasvitaudit kuten [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torajyv%C3%A4']torajyvä[/URL].[I][URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet']lähde?[/URL][/I] [SIZE=5][B][/B] [B]Sääolot[URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit§ion=1']Muokkaa[/URL][/B][/SIZE] Suuret kuolonvuodet olivat seurausta ”[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi']pikku jääkaudesta[/URL]”, jota kesti lähteestä riippuen joko [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1570-luku']1570-luvulta[/URL] [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1700-luku']1700-luvun[/URL] puoliväliin asti tai [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1500-luku']1500-luvun[/URL] lopulta [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1800-luku']1800-luvun[/URL] puoliväliin asti. Saksalaistiedemiesten [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Berchtesgaden']Berchtesgadenissa[/URL]suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen myöhempään verrattuna. Vuosi 1600 oli katovuosi ja suurin osa sadosta oli menetetty ja seuraavaa vuotta 1601 nimitettiin ”isoksi hallavuodeksi”.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-3'][3][/URL] Suurten kuolonvuosien säät olivat kuitenkin jopa pienen jääkauden oloihin nähden poikkeuksellisen kylmät. Niihin ovat mahdollisesti vaikuttaneet myös eri puolilla maailmaa samaan aikaan monet sattuneet tulivuorenpurkaukset (ks. [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tulivuorenpurkauksen_vaikutukset_ilmastoon']tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon[/URL]). Näitä olivat [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hekla']Heklan[/URL] purkaus [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Islanti']Islannissa[/URL] ja [URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Serua&action=edit&redlink=1']Seruan[/URL] purkaus [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Indonesia']Indonesiassa[/URL] vuonna 1693 sekä [URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Komaga-Take&action=edit&redlink=1']Komaga-Taken[/URL]purkaus [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Japani']Japanissa[/URL] ja [URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Aboina&action=edit&redlink=1']Aboinan[/URL] purkaus Indonesiassa vuonna 1694. Niissä ilmakehään vapautui suuret määrät vulkaanista pölyä ja [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rikkihappo']rikkihappoa[/URL], jotka heijastivat huomattavan osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-4'][4][/URL] Vastoinkäymiset alkoivat vuonna 1695, jolloin kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Vilja kasvoi tavallisesta hitaammin, ja esimerkiksi [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruis']ruis[/URL] heilimöi Uudellamaalla vasta 6. elokuuta,[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5'][5][/URL] ja varhaiset syys[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Halla']hallat[/URL] tuhosivat viljan, ennen kuin se oli kypsynyt korjattavaksi.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5'][5][/URL] [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4me']Hämeessä[/URL] oli peltojen tuotto ollut lähes olematon, [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa']Pohjanmaalla[/URL] saatiin jonkin verran satoa, mutta vilja ei laadultaan kelvannut siemeneksi. Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tukholma']Tukholmassa[/URL] kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-JLR88-6'][6][/URL] Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-IsoTieto-5'][5][/URL][URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-7'][7][/URL][URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-JLR88-6'][6][/URL] Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tulva']tulvat[/URL].[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-ska-8'][8][/URL] Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-ska-8'][8][/URL] [SIZE=5][B][/B] [B]Seuraukset[URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit§ion=2']Muokkaa[/URL][/B][/SIZE] Talvella 1696–1697 Suomea koetteli hirvittävä nälänhätä. Vauraimmissakaan taloissa ei ollut viljaa, ja karja oli syöty jo ajat sitten. Ihmiset lähtivät kerjuulle, mutta usein turhaan, sillä kato oli koetellut koko maata. Kerjäläislaumojen mukana kulkivat myös erilaiset taudit, joista varsinkin lavantauti tappoi suuria väkimääriä. [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Joukkohauta']Joukkohaudoista[/URL] ja nälkään sekä tauteihin kuolleiden ruumiista teidenvarsilla tuli suomalaisten arkipäivää. [SIZE=5][B][/B] [B]Katovuosien ravinto[URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit§ion=3']Muokkaa[/URL][/B][/SIZE] Kun kato oli vienyt viljasadon, ihmiset söivät karjansa. Sen tultua syödyksi syötiin hevoset ja koirat. Sitten syötiin eläinten nahkoja ja sikiöitä. Valmistettiin myös hätäleipää petäjän kuorista, akanoista ja oljista sekä syötiin luonnon antimia, kuten [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vehka']vehkaa[/URL], [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nokkonen']nokkosia[/URL] ja [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suolahein%C3%A4']suolaheinää[/URL].[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-9'][9][/URL] [SIZE=5][B][/B] [B]Katovuosien kuolleisuuden syitä[URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit§ion=4']Muokkaa[/URL][/B][/SIZE] Vuosina 1696–1697 suuret nälkiintyneet kerjäläislaumat vaelsivat ruokaa etsiessään paikkakunnalta toiselle, jolloin olosuhteet tautien tarttumisille olivat suotuisat. Lavantauti, punatauti ja sopimattomasta ravinnosta aiheutuneet ruokamyrkytykset ja paksusuolen katarrin aiheuttama ummetus ja ripuli surmasivat enemmän ihmisiä kuin nälkä.[URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet#cite_note-10'][10][/URL] [SIZE=5][B][/B] [B]Kannibalismi[URL='https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuret_kuolonvuodet&action=edit§ion=5']Muokkaa[/URL][/B][/SIZE] [URL='https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pielisj%C3%A4rvi']Pielisjärven[/URL] käräjillä vuonna 1699 tuomittiin kuolemaan talonpojan leski Margareta Pärttylintytär, Vaikon kylästä. Margareta oli surmannut 6-vuotiaan Lastikka-nimisen tyttärensä lyömällä häntä rautakangella päähän. Kolme päivää tätä ennen perheen vanhin poika Kaarle oli surmannut 7-vuotiaan Paavali-nimisen veljensä rautakangella päähän lyömällä. Kummankin surmatun pää ja sisäelimet kaivettiin maahan, ruumiit paloiteltiin ja paistettiin uunissa, minkä jälkeen ne syötiin. Margaretan miehen kuoltua kahden viikon päästä vanhin poika Kaarle ja Margareta lähtivät kulkemaan, ravintoa etsiäkseen. Matkatessaan he kohtasivat samassa tarkoituksessa liikkuneen Juhana Tapaninen -nimisen pojan, jonka Kaarle surmasi iskemällä kirveen kamaralla päähän, vaikka Juhana oli pyytänyt, ettei häntä surmattaisi. Tämän jälkeen he tekivät nuotion ja paistoivat yhden reiden ja söivät sen, muut ruumiin osat he ottivat mukaansa. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 6, 7, 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Onko olemassa näppäinlukitusta joka myös näyttää jos joku on yrittänyt avata sitä?
Tänään 20:51
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Norflex 100mg lääke määrättiin ystävälleni lihasrelaksantti.TULI PAHAT OIREET
Tänään 19:31
Vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
OXAMIN 15mg lääke.Mihin tarkoitukseen teille se määrätty ?
Tänään 18:46
Vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kivimäelle 6v 3kk tuomio
Tänään 14:33
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Pienen vauvansa perjantaina surmannut äiti on tänään laskettu vapaalle jalalle
Tänään 13:16
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miehenä pitää olla hirveän varovainen nykyaikana
Tänään 12:58
vierailija
32 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Mikä vastuu eläimen myyjällä on siitä että ostajalla on edellytykset hoitaa sitä?
Tänään 12:27
vierailija
17 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Olen 58 vuotias.Voiko nyt vasta alkaa kuumat aallot ym.....vaikka kk loppunut 52vuotiaana
Tänään 11:03
Vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Caritan, Tuulan ja Riikan elämän piti olla Espanjassa täynnä aurinkoa, mutta nyt tuli karu käänne – ”On itketty ja kiroiltu”"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:24
Luettu: 3K
Aihe vapaa
2.
Timo Vornanen saa osallistua eduskunnan täysistuntoon ensi viikolla
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:09
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Häiriseeköhän Vornasen vaimoa se, että mies painii ja ammuskelee 18 vuotiaan mimmin vuoksi?
Started by vierailija
Eilen 20:54
Luettu: 944
Aihe vapaa
4.
Persulla on niin kova krapula, että jää kahden viikon sairauslomalle
Started by vierailija
Eilen 01:54
Luettu: 708
Aihe vapaa
5.
mietitkö koskaan omaa vanhenemistasi
Started by viisikymppinen isoäiti
Eilen 09:08
Luettu: 658
Aihe vapaa
6.
Ei ollut joukkoraiskauksen estäminen, ei ollut itsepuolustusta
Started by vierailija
Eilen 23:51
Luettu: 558
Aihe vapaa
7.
Uskomattoman kaunis Ruotsin Madde-prinsessa meni sitten pilaamaan kasvonsa 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 07:49
Luettu: 533
Aihe vapaa
8.
Miehenä pitää olla hirveän varovainen nykyaikana
Started by vierailija
Tänään 12:58
Luettu: 522
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
Pienen vauvansa perjantaina surmannut äiti on tänään laskettu vapaalle jalalle
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Persulla on niin kova krapula, että jää kahden viikon sairauslomalle
Latest: Palstapesu
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
5.
"Arhinmäellä vauhti päällä – Heiluttaa punalippua Hakaniementorilla ja kehottaa kapinaan"
Latest: vierailija
27 min sitten
Aihe vapaa
6.
Perussuomalaiset bilettää ja minfo kaatuu kun porukka haluaa osansa partyistä
Latest: vierailija
35 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Caritan, Tuulan ja Riikan elämän piti olla Espanjassa täynnä aurinkoa, mutta nyt tuli karu käänne – ”On itketty ja kiroiltu”"
Latest: vierailija
39 min sitten
Aihe vapaa
8.
Mitäs vappu eväitä teillä syödään tänä vappuna?
Latest: vierailija
42 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Päättynyt maaliskuu oli ennätyskylmä - ilmasto se jatkaa lämpenemistään
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu