Toggle sidebar

Pääseekö tästä "inhosta" koskaan eroon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinkokunta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

Aurinkokunta

Aktiivinen jäsen
01.11.2006
11 030
1
36
Kouvolan peräkylä
Mulla on siis syvä inho kaurapuuroa kohtaan :x
Mie muistan, kun pikkulikkana sitä oli punasessa kupissa, ja siinä se lillui kokkareisena, jäähtyneenä, maidon keskellä... yäk!
Ja se oli vaan pakko syödä.

Vielä nykyisinkin, (mie oon jo 35v), minua yököttää pelkkä ajatuskin kaurapuurosta... joskin sitä tänäaamunakin keittelin, ja taas yököttää tuo pelkkä hajukin.

Mutta mikähän siinä on, että vaikka mie en edes mitenkään voi salata inhoani juuri tuota nimenomaista puuroa kohtaan, niin meillä lapset nimenomaan pyytävät tuota puuroa... ja hyvällä ruokahalulla sitä pistelevät kattilallisen mennen tullen :o

Pääsenköhän mie ikinä eroon tästä inhosta? Ahdistaa ajatuskin, että mie joskus makaan vanhana jossain laitoksessa ja joku mulla aamulla tulee tunkemaan kaurapuuroa suuhun, kun se on NIIN terveellistä :x
 
Jaa a, minä en muista onko meillä koskaan lapsena ollut edes kaurapuuroa. :snotty: Kahvia ainakin oli aina. :snotty:
Minä rakastan nykyään puuroja ja kauris on ykkössuokikkina. :p
 
Täällä toinen. K(a)urapuuron hajukin saa etomaan ja ehkä se vika onkin juuri siinä, että se on penskana pakotettu syömään. Halusi tai ei.
Meillä ipanat syövät suurella ruokahalulla kanssa mokoman ja tietävät, että äiti ei sitä syö vaikka ammuttaisiin :D
 
Ei siitä välttämättä pääse, mutta itse en kerran kehdannut sanoa et "tuota EN syö" :x kun toinen (mun inhostani täysin tietämätön ) oli kattanut aamupalan hienosti tarjolle ja laittanut kaiken viimeisen päälle. :heart:
Aattelin et yritän niellä puuron väkisin ja vaikka hörpätä kahvia joka lusikallisen päälle niin yllättäen puuro ei maistunutkaan pahalta. :o
Se tosin osottautu neljänviljan puuroksi, eikä pelätyksi kaurapuuroksi, mutta en sitäkään ollut syönyt varmaan pariinkymmeneen vuoteen. :D

 
Meillä oli lapsena kans joka aamu puuroa ja sitä oli pakko syödä. Meillä tosin vaihdeltiin puuroja päivittäin ettei koskaan ollu muistaakseni samaa puuroa peräkkäisinä päivinä, enkä mä inhoa puuroja. Päinvastoin, syön usein aamulla tai aamupäivällä puuroa sokerin ja voisilmän kanssa :p
 
Mulla on tosi vahvoja neurooseja liiittyen joihinkin ruokiin ja kovan stressin alla yltyvät.
En osaa yhdistää niitä mihinkään lapsuuden "ruokatraumaan" mutta lääkärin mielestä ne ovat pakko-oireita ja ihan vaan osa minua =)

En tiedä voisinko syödä banaania mistään hinnasta :x
 
Mulla on täysin samanlainen tilanne. Oli lapsena pph:lla hoidossa, ja hän oli aina laittanut puuron valmiiksi lautaselle. Siinä se kellui saarena haaleassa maidossa, kun tulin. Nykyään pystyn syömään puuroa vain ja ainoastaa, jos se on juuri keitettyä ja todella kuumaa. Enkä laita koskaan maitoa joukkoon, vaan juon sen erikseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heh:
Ei siitä välttämättä pääse, mutta itse en kerran kehdannut sanoa et "tuota EN syö" :x kun toinen (mun inhostani täysin tietämätön ) oli kattanut aamupalan hienosti tarjolle ja laittanut kaiken viimeisen päälle. :heart:
Aattelin et yritän niellä puuron väkisin ja vaikka hörpätä kahvia joka lusikallisen päälle niin yllättäen puuro ei maistunutkaan pahalta. :o
Se tosin osottautu neljänviljan puuroksi, eikä pelätyksi kaurapuuroksi, mutta en sitäkään ollut syönyt varmaan pariinkymmeneen vuoteen. :D
Click to expand...

Juu, siis miekin syön kaikkia muita puuroja, paitsi kaurapuuroa.
Meillä kotona oli silloin ennen vaan aina ja aina vaan sitä samaa kaurapuuroa, ja mie en oikeesti voi edes maistaa tuota... mie ihan oikeesti annan ylen, jos edes koitan :ashamed:
Nippa-nappa kestän tuon keittää... hajusta huolimatta ja lappaa lautasillekin... ja vielä jopa syöttääkin pikkuiselle, mutta maistamaan en kykene.
 
Mulla samanlainen inho pinaattikeittoa kohtaan... Muistan kuinka tarhassa oli pakko sitä syödä ja muistan kuinka sitä maistoin kuitenkin ja en suostunut sitä syömään. Istuin kolme tuntia kylmän lautasen edessä mutta en suostunut.

Vieläkään en sitä ikinä ole pystynyt maistamaan! Saatika syömään! :x
 
Kammo johtuu juurikin siitä että se oli paksua kovaa tönkköä jota joutui puolihaaleana syömään.
Se mitä mä keitän on kuumaa ja se ei seiso lusikassa joten sen voi syödä hyvin.
Meillä lapset tykkää puuroista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Mulla on siis syvä inho kaurapuuroa kohtaan :x
Mie muistan, kun pikkulikkana sitä oli punasessa kupissa, ja siinä se lillui kokkareisena, jäähtyneenä, maidon keskellä... yäk!
Ja se oli vaan pakko syödä.
Click to expand...

Sama yöks on mullakin, eli ei kaurapuuroa. :x

Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
(mie oon jo 35v),
Click to expand...

Ja tähän :o
Mä oon aina ajatellut, että oot vanhempi. :o Mutta nyt tuo kuulostaa ihan nuorelta omaan mielikuvaan verrattuna :D
Ja minäkin sentäs vain vuoden nuorempi. :snotty:
 
Kannattaa kokeilla sitä erilaisena, jos jonkinlaista 'siedätyshoitoa' kaipaat. Keitä maitoon, maku on erilainen. Tai sekoita sen puuron joukkoon lautasella reilusti ruusunmarjasosetta, maku muuttuu taas ja on erivärinenkin. Tai jätä se maito ainakin pois lautaselta, minä inhoan kaikkien puurojen syöntiä maito lautasella, jopa vispipuuronkin kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
(mie oon jo 35v),
Click to expand...

Ja tähän :o
Mä oon aina ajatellut, että oot vanhempi. :o Mutta nyt tuo kuulostaa ihan nuorelta omaan mielikuvaan verrattuna :D
Ja minäkin sentäs vain vuoden nuorempi. :snotty:
Click to expand...
Mie en tiedä miks, mutta yleensäkin moni sanoo kuvitelleensa mut paljon vanhemmaksi - siis näin tällä palstalla.
Ehkä mie sit vaikutan vanhemmalta, vaikka mulle toisaalta aina välillä sanotaan, että kasva ulos lapsenkengistäsi ja aikuistu :whistle:
 
Jos pitää rusinoista, niin kaurahiutaleista ja rusinoista keitettynä vedessä saa hyvää soppaa. Kaurahiutaleita laitetaan tietty vähemmän kuin puuroon. Hyväksi todettu varsinkin silloin kun lapsilla on vatsatauti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huuhkajatar:
Asiasta toiseen: miten sun tyttären virtsatietulehduksen kanssa kävi? Saitteko apua?
Click to expand...

Juu, me syötiin siihen... tai siis tyttö söi, kaikenkaikkiaan 3 kuuria. Nyt eka kontrollinäyte oli melko ok, torstaina viedään ns. kakkosnäyte, jos ei ala oireilla tässä alkuviikosta jotenkin.
Jos vielä tulee yksikin kuurin tarve nyt tässä ns. lähiaikoina, niin harkitaan estolääkitystä, kuulemma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
(mie oon jo 35v),
Click to expand...

Ja tähän :o
Mä oon aina ajatellut, että oot vanhempi. :o Mutta nyt tuo kuulostaa ihan nuorelta omaan mielikuvaan verrattuna :D
Ja minäkin sentäs vain vuoden nuorempi. :snotty:
Click to expand...
Mie en tiedä miks, mutta yleensäkin moni sanoo kuvitelleensa mut paljon vanhemmaksi - siis näin tällä palstalla.
Ehkä mie sit vaikutan vanhemmalta, vaikka mulle toisaalta aina välillä sanotaan, että kasva ulos lapsenkengistäsi ja aikuistu :whistle:
Click to expand...

Mäkin oon ajatellut, että sun on pakko olla jo yli nelikymppinen. Ja se ei johdu mistään muusta kuin lasten lukumäärästä. Musta on uskomatonta, että noin nuorella on noin monta lasta. Kun itse sain esikoisen 27 v. ja nyt 31-vuotiaana ei ole vielä tullut mieleenkään raskautua uudelleen...
 
Inhosin kaurapuuroa, muistan ekaluokalta kun yksin istuin "suuressa" ruokalassa ja yököttelin. Lopulta ope armahti ja sain lähteä pois ja oksensin.
Kuopusta odottaessa iski kamala himo kaurapuuroon, vesi kielellä odotinn sen valmistumista kun yksiksein söin lasten ollessa koulussa.
Nyttemmin voin kyllä syödä ja hyvääkin on mutta emme syö puuroja. Eli olen tainnut päästä inhotuksen yli.
 
Yhdeksän vuotiaaksi asti sitä kaurapuuroa oli joka hiien aamu. Sit en kymmeneen vuoteen syönyt sitä, mutta opin uudestaan ja edelleenkin yli 20 vee jälkeen tykkään. Tosin kyllä se on kiinni siitäkin miten sen keittää. Liian kova puuro yök. Pentuna oisin rakastanut mannapuuroa ja marjakeittoa yli kaiken. Nyt taas ei oo suurtakaan hinkua. Tosin en kyllä tykkää oikeestaan mistään maitopohjaisista ruuista (paitsi jälkkäreistä).
 
Minä olen jo vuosia yrittänyt opetella tykkäämään kaurapuurosta ja nyt se menee jo jotenkuten yökkimättä alas kun laittaa valtavasti hilloa ja sokeria päälle. Eli toivoa on! :wave:
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa