Ovatko vanhempasi eronneet? Entä oletko itse eronnut avioliitosta?

Ei perinnöllistä mutta opittua. Kuulemma. Eli eronneiden lapset eroavat herkemmin, oppivat ehkä, että sellainenkin on mahdollista. Huonoon ei kannata jäädä. Ja toisaalta ehkä negatiivisemminkin, että ongelmia ei osata selvittää?

Yritin, huonolla menestyksellä, olla näsäviisas . Mutta hyvä näkökulma sulla asiaan silti. Mä ajattelin, että aloittaja ajatteli, että eroaminen on valtava synti ja että herkästi eronneet vanhemmat näyttää esimerkkiä lapsilleen ja sitten hekin eroavat yhtä herkästi.

Uskon edelleen, että aloittaja ajattelee niin, mutta nythän sen tosiaan voi nollata tuolla sun argumentilla: jälkikasvullakin on sen verran järkeä päässä, että ymmärtävät pakkoavioliittojen olevan historiaa. Huonon voi ja pitää vaihtaa tai olla kokonaan ilman

 

Eivät ole. Ovat pitäneet yhtä 41 vuotta, joista 33 naimisissa. Itse en ole koskaan ollut naimisissa.

 

Ovat onneksi eronneet. Mutta se katkeruuden (=naljailu toisistaan) määrä molemmilla on mittaamaton. En ole avioliitosta eronnut. Nuoruuden suhteita, jotka päätyivät eroon, on muutamia. Mieheni vanhemmat ovat olleet naimisissa hieman yli 40v.
Toivon että yllämme samaan kuin appivanhempani.

 

En ole ollut naimisissa, mutta olen kummaltakin puolen yh jo kolmannessa polvessa.

 

[QUOTE="Sirkkeli";27028684]En ole ollut naimisissa, mutta olen kummaltakin puolen yh jo kolmannessa polvessa.[/QUOTE]

No olihan harvinaisen typerästi kirjoitettu

Mutta siis kummaltakin puolen mummot jäivät aikanaan yksinhuoltajaksi, samoin äitini. Ja sitten minä.

 

Äitini erosi ensin isästäni ja myöhemmin isäpuolestani. Myöhemmin he erosivat, mutta eivät koskaan oikeasti. Myöhemmin menivät vielä uudelleen naimisiin ja olivat sitten naimisissa isäpuoleni kuolemaan saakka.

Meillä on ens kuussa 11. hääpäivä, eli ainakaan toistaiseksi ei olla erottu.


Miten ihmeessä avioliiton kestävyys/ kestämättömyys voisi olla perinnöllistä ?

Tämä on maailmanhistorian sekavin vastaus! Siis että miten tämä menikään?

 

Tämä on maailmanhistorian sekavin vastaus! Siis että miten tämä menikään?

Sori, väsyttää .

Eli äitini tapasi isäni hyvin nuorena ja menivät nopeasti naimisiin. En ollut kovinkaan vanha kun he erosivat. Olin muistaakseni 6-vuotias kun äitini tapasi isäpuoleni ja he menivät naimisiin. Vuosien jälkeen äitini sai tarpeeksi isäpuolen juomisesta ja otti avioeron. Eivät kuitenkaan koskaan oikeasti eronneet, olisikohan isäpuoli ollut kulussa joitakin viikkoja ja palasi sen jälkeen takaisin. Jatkoivat avoparina yhteiseloaan ehkä kymmenisen vuotta, kunnes sitten päättivät mennä uudelleen naimisiin ja menivätkin.

Oliko selkeämpi? Sen kerran kun yritin selittää lyhyesti...eihän siitä mitään tullut

 

Oliko selkeämpi? Sen kerran kun yritin selittää lyhyesti...eihän siitä mitään tullut

:hug: Kuulehan, jos olisit lyhyesti vastannut, olisit vastannut näin:
Ovat, en ole.

Tai vähän pidemmin:
Ovat (jopa useammankin kerran), en ole.

 

:hug: Kuulehan, jos olisit lyhyesti vastannut, olisit vastannut näin:
Ovat, en ole.

Tai vähän pidemmin:
Ovat (jopa useammankin kerran), en ole.

En koskaan ikinä opi ilmaisemaan itseäni noin . Mutta ihailen kyllä heitä/teitä, jotka tuon taidon osaavat. Ja kyllä, olen todellakin samanlainen jaarittelija myös livenä. Mies on antanut "rakentavaa palautetta" siitä, miten jokaista asiaa ei tarvitse pohjustaa pitkään ja hartaasti. Voi kuulemma ihan vaan kertoa sen asiansa .

 

Vanhempani, mieheni vanhemmat, me sekä molempien (minun ja mieheni) sisarukset ensimmäisissään liitoissaan.

 

Eivät ole eronneet, enkä itsekkään ole eronnut.

 

Mun vanhemmat on eronnu. Ite otin sen kaikin raskaiten. Siitä seuras 4 vuoden ryyppyputki.

 

En koskaan ikinä opi ilmaisemaan itseäni noin . Mutta ihailen kyllä heitä/teitä, jotka tuon taidon osaavat. Ja kyllä, olen todellakin samanlainen jaarittelija myös livenä. Mies on antanut "rakentavaa palautetta" siitä, miten jokaista asiaa ei tarvitse pohjustaa pitkään ja hartaasti. Voi kuulemma ihan vaan kertoa sen asiansa .

Mulla on samalainen tapa lähteä selostamaan. Loppujen lopuks en välttämättä edes muista enää, mitä multa kysyttiin, ja saattaapi jäähä se vastaus kertomati. Sivuraiteille jääminen on mun selostuksissa hyvin yleistä.

 

Vanhempani olivat avioliitossa, kunnes kuolema heidät erotti. En ole itsekään eronnut, enkä aio erota, ellei mies sekoa ja ala luuhata toisen kanssa, tai ala hakkaamaan minua.

 

Vanhempani eivät ole eronneet ja kukaan meistä sisaruksista ei ole edes mennyt naimisiin. Lasten isästä olen toki eronnut, mutta siis asuttiin avoliitossa.
Lasten isän vanhemmat eivät ole virallisesti eronneet, kun se on kuulemma liian työlästä, asuvat kyllä asumuserossa.

 

Vanhempani eivät ole eronneet, myöskin isovanhempani olivat tahoillaan puolivuosisataisissa kuolemaan päättyneissä avioliitoissa. Ex-miehenkään vanhemmat eivät eronneet vaan olivat yhdessä loppuun asti. Olen eronnut. Kykenen nähtävästi oma-aloitteiseen ajatteluun.

 

Ovat olleet naimisissa 50 vuotta ja eivät eroa. Itse olen eronnut.

 

Äiti ja isi eivät ole eronneet,minä olen.

 

Äiti on eronnut ensimmäisestä liitostaan, mutta mennyt naimisiin isäni kanssa jo vuonna -68. Isä ei ole ikinä eronnut.
Mieheni vanhemmat ovat edelleen ensimmäisessä liitossaan (toistensa kanssa).
Minä ja mieheni olemme myös ensimmäisissä liitoissamme, nyt 15 vuosi menossa.

 

eivät ole( valitettavasti), ja en ole.
mieheni vanhemmat erotti kuolema, appeni eli sitten vuosia suhteessa ja tästä suhteesta kuolema erotti jälleen( appeni mehentyi). naimisiin hän ei mennyt tämän uuden puolisonsa kanssa, koska oli sanonut aina ettei kukaan korvaa hänen ensimmäistä vaimoaan ja sen rakkauden edelle ei mene kukaan nainen mitä hän tunsi mieheni äitiä kohtaan.

 

Ovat eronneet. Itse en ole eronnut.

 

Ei molempiin kysymyksiin.

 

Eivät ole. Itse en ole naimisissa enkä mene. Avoliitossa 12 vuotta.

 

Ovat eronneet, mutta minä eikä kumpikaan sisaruksistani ole eronnut. Miehen vanhempien avioliitto kesti appiukon kuolemaan asti.

 

Eivät ole ja en ole. Mutta miehen vanhemman ovat eronneet. Hmm, onko se nyt sitten fifty-sixty miten meidän käy...