osittaisimetys on todella rankkaa, pullot, rintakumit jne..

["qwerty"]

Tutulta kuulostaa, koeta jaksaa, jälkeenpäin ajatellen se taistelu tuntuu lyhyeltä ajalta (joo, tiedän, ei nyt lohduta paljonkaan).

Meillä vauva haki vauhtia lastenosastolta ja oli pullossa (+tutissa) kiinni heti syntymästä asti, sitten kotona rinta ei kelvannut kuin kosmetiikaksi, pumppuun ei herunut mitään eikä käsin lypsämälläkään onnistunut, muten kyllä suihkusi. Helvetillinen rumba jota jaksoin 3 kk, sitten kyyneleitä niellen totesin ettei näin voi jatkaa, olin ihan poikki pelkästä syöttämisestä. Jos olisi tämä äly niin olisin mennyt kokonaan korvikkeelle jo aiemmin - jälkiviisaus on parasta viisutta. Silloin tuntui että olen huono äiti, nyt ymmärrän ettei siitä ollut kyse.

Tsempiä teille!

 

[pilipali]

Mistä tuo vauvan uneliaisuus johtuu?
Minulla vauva syntyi pienipainoisena, ja oli kanssa alkuun unelias. Oli todellinen taistelu saada se syömään mitään. Muistan miten epätoivoinen olin. Sitten kun paino kohosi yli 3 kilon niin alkoi tuo uneliaisuuskin hellittämääbn. Meillä ei imetys onnistunut ollenkaan ja pumppailun suhteen luovutin 2 kk kohalla.Juurikin kun en kerennyt kuin syöttää ja pestä niitä välineitä.
Sinuna luovuttaisin ihan hyvällä omatunnolla sen imetyksen.