Osaatteko kaikki ajaa autoa??

Olen ajanut ajokortin pikkukaupungissa 17 v. sitten ja ajamiseni jäi silloin todella minimiin. Nyt en ole viiteentoista vuoteen ajanut lainkaan. Olemme muuttamassa maalle ja mun olis pakko oppia ajamaan autoa! Antakaa hyvät sisaret mulle jotakin rohkaisua, että uskallan tarttua luuriin ja soittaa autokouluun. Sillä tuntejahan mun on pakko ottaa ennenkuin uskallan tuonne liikenteen sekaan. Ja voi kauhea, kun tulee talvi ja liukkaat kelit...! Lapset on 1 v ja 6 v ja heitäkin äidin pitäis turvallisesti kyetä kuskaamaan. :/
 
Chillifinn
No, minä ajan missäpäin maailmaa vaan, että tule mulle oppiin!! Kun oot ollut mun kyydissä Lontoossa viikonkin, niin kummasti rauhoittuu se kotikylän liikenne... :whistle: :LOL:
 
kirsikka2
En.Kerkesin nuorena käydä jonkun aikaa autokoulua mutta se ei ollutkaan mun juttuni ja en oo kyllä kaivannu yhtään. En tiiä sit jos asuis maalla missä palvelut ois kaukana ois sitten varmaan hyvä olla kortti että pääsis jonnekkin. :D
 
anne-68
Kun sen ajamisen on kerran oppinut,ei se taito mihinkään häviä.Tietysti tekniikka ruostuu,mut äkkiä se muistuu mieleen,ja maallahan on tilaa harjoitella.Arkailu on pahinta mitä voi tehdä autoiluun liittyen,eli rohkeasti vaan rattiin!Ja kysymykseen vastaus:eek:saan ajaa,kortti ollut vajaa 20v ja ajanut iha joka päivä tän ajan.
 
Ei kai se taito mihinkään ole hävinnyt. Varmaan muistuu mieleen, kun lähdet rohkeasti liikkeelle. Kannattaa ensin ajella rauhaisilla sivuteillä. Jos kuitenkin jännittää kovasti niin silloinhan voi ottaa mainitsemasi muutaman ajotunnin. Tsemppiä, kyllä se siitä!
 
Minsi66
Itse ajoin kortin heti 18 täytettyäni. Pari vuotta ajelin vähän, mutta kuitenkin säännöllisesti. Sit tuli noin 15 vuoden paussi, jolloin ajoin vain tosi harvoin, en edes joka vuosi. Nyt olen taas nelisen vuotta ajellut enemmän. Äkkiä se taito palautui mieleen kun vaan rohkeasti lähti liikenteeseen. Kyllä se ajaminen on sellainen taito, että kun sen on kerran oppinut niin äkkiä se taas palautuu mieleen. Liikennesääntöjä tietysti kannattaa pikkusen kerrata ennen liikenteeseen lähtöä. ;) Mut rohkeasti vaan ajelemaan!
 
PÄivittäin ajan autoa. Meillä on kaksi autoa, jotta molemmat pääsevät helposti liikkumaan. Bussit kulkevat aika huonosti, joten auto tarpeen. Töisssäkin ollessani joudun ajamaan autolla paikasta toiseen työpäivän ajan. Ajaminen on yksi tapa rentoutua. :D
 
Maallahan on helppo ajaa autoa, kun on vain pitkiä suoria ja auton saa parkkiin mihin haluaa. =) Soita vain autokouluun ja mene rohkeasti kertaamaan. Itse kävin autokoulun vasta päälle 30 v. ja olihan se vähän noloa niiden nuorten seassa istua, mutta mitäs sitten. Opin ajamaan (tosin en osaa taskuparkkia vieläkään) ja uskallan kyllä lähteä liikenteeseen lasten kanssa. Pitkiä matkoja en mielelläni aja, koska pelkään hirviä. :eek:
 
Joo..

Mä nyt heitän vielä tähän ketjuun semmoisen kommentin, että kaupungeissa ei naiset aja autoa niin paljon kuin maaseudulla.. Mun mielestä se johtuu osaltaan siitä, että kaupungeissa on yleensä hyvä joukkoliikenne. Ja mitä parempi se on, sitä vähemmän tarvii autoa.. Eikä välimatkatkaan ole niin pitkiä yms. Mulla kyllä on vaikuttanu se, että mälläsin auton viikko sen jälkeen, kun olin saanut auton ja edelleen inhoan jos liukkaalla hiemankin auto alkaa heittelehtiä.. Eli inhoan talviajoa yli kaiken. Ja se, että lähdin opiskelemaan eikä mulla ole ollut omaa autoa koskaan ennen tätä, joten autoitta mei lähes kymmenen vuotta.. Tai siis nytkin mies on sillä töissä, mut ehkä mulla joskus on ihan oma auto..

Tää on tietysti vaan mun kokemukseni, mutta mulla on paljon ysätviä ja sukulaisia, jotka osa asuu isoissa kaupungeissa ja osa ihan jumalan selän takana.. Poikkeuksiakin tietysti löytyy..
 
masunen

Tajusin just, että mullakin on ollut ajokortti jo yli 20 vuotta. Apua, tällä palstalla saan kohta ikäkriisin :eek:

Ajelen paljon, työmatkat, lasten harrastuskuskaukset, kauppareissuja, kyläilyä, mutten silti erityisesti pidä ajamisesta, varsinkaan talvella. Aina hyppään pelkääjän paikalle kun mies on mukana, onneksi hän tykkää ajamisesta.

Tsemppiä ap:n paluulle auton rattiin, kyllä se siitä taas käyntiin lähtee. Eikös miehesi tai joku muu tuttu vois opettaa sua alkuun, niin ei tarvis kalliita ajotunteja ottaa, kun sulla ajokortti kumminkin on?
 
tottakai osaan ajaa, kortti on ollut jo niin pitkään eli 13vuotta :)

kortin saatuani ajelin ensimmäiset kolme vuotta epäsäännöllisesti, kun ei ollut varaa ostaa omaa autoa.

taidot ruostuivat ja menin autokouluun -oli muuten ihana ope :)

viimeiset kymmenen vuotta olenkin ajanut melkeinpä joka päivä ja välttänyt kaikki vaarat.

mene autokouluun ja hyppää rattiin, asiat muistuvat kyllä mieleen ja harjoittele niin monta tuntia, et ajo sujuu ongelmitta.

tsemppiä!
 
Jäi kortti silloin "nuorena" ajamatta =) ja nyt tuntuu ettei löydy aikaa sen ajamiseen ja kun täällä pk:ssa on niin hyvät joukkoliikenneyhteydet, niin eipä tuo mieskään yleensä autolla töihin kulje, että tuolla se seisoo parkkiksella. Kesällä on sitten enemmän käyttöä, kun lomaillaan :)
 
jep
Sain ajokortin 18-vee lahjaksi ja olen ajanut koko ajan.Opiskellessa ei ollu oma autoa mutta ajoin kavereiden tai sisarusten autoja aina kun voin.Olen pohjoisesta kotoisin joten talviajo ei tuota ongelmia, siis siellä kun ajelee liukkailla lumikinosten keskellä oppii liukkaan kelin niksit, ei siellä suolata teitä niinku täällä etelässä.Olen asunut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja nyt Treella ja aina on ollu oma auto kuvioissa mukana.
Lomamatkoilla on hienoa vuokrata auto päiväksi tai pariksi ja ajella minne vaan.
Ja kun minulla on mies jolla EI ole ajokorttia niin olen meidän perheen ainut kuski!!!Tämä se aiheuttaa ihmetystä kovasti.Ei haittaa minua.Välillä olisi tietty kätevää jos molemmilla olisi kortti mutta sitten olisi varmaan tarve toiselle autolle.
Autokouluissahan voi käydä ottamassa ajotunteja eli treenaamassa ruostunutta ajotaitoa sellaisella varmaan kandeis käydä....
Ja hei ei se oo vaikeeta,omasta asenteesta kiinni..
 

Yhteistyössä