Opiskelijaelämä ilmeisesti aika rentoa?

[Anuliisa]

Mun miesystävä aloitti opinnot yliopistossa syksyllä 2011. Eli 1.5-vuotta opiskellut. Muutti Helsinkiin ja asutaan erillään, mutta tietysti nähdään viikonloppuisin ja ollaan paljon yhteydessä. Mulla on duuni meidän molempien kotipaikkakunnalla. Mieheni on kyllä tietyissä asioissa tosi fiksu ja koulussa pärjääminen ollut sille aika helppoo, mutta aika rennolta toi yliopistomaailma tuntuu.

Meinaan mun mies saattaa tulla joskus keskiviikkoiltana jo pidennetylle viikonlopulle, mikä sinällään on ihanaa. Ja silloinkin kun ei tule, niin aika usein on ollut jokku bileet keskiviikkona (etenkin fuksivuonna, nyt vähemmän). Sitten tullut torstai-iltana. Lisäksi mieheni jutteli täällä asuville kavereilleen, että "on tässä ehtiny pelaa 2 NHL-kautta, vallottaa Venäjän useempaan otteeseen ja maailmakin on tullut pelastettua..." Viittas siihen että ehtiny pelaa aika paljon tietokonettakin.

Kyl sielle niitä opareita on ihan siedettävästi kertynyt, tuntuu vaan että aika helpolla tippuu tuolla. Ainakin paikallisessa AMK:ssa tuntuu, että joutuu tekee isomman työn (kavereita siellä). No ensi syksynä mäkin lähden Helsinkiin opiskelemaan, että ehkä tää vähän muuttuu... jotenkin tuntuu vaan, että mahtaako mies kaivata vielä vapautta. Enkä nyt tarkoita toisia naisia vaan muutakin... No vaikee selittää, mutta ehkä joku saa kiinni tästä viestistä... En oikein itekkään tiedä miksi olen huolissani, mutta kun olen vaan...

 

[astrolabe]

Jotenkin tulee laiska kuva ihmisestä, joka selviytyy opinnoista helpolla, mutta ei sitten tee töitä siinä sivussa.

 

["ap"]

Jotenkin tulee laiska kuva ihmisestä, joka selviytyy opinnoista helpolla, mutta ei sitten tee töitä siinä sivussa.

Tarkoitatko, että mieheni pitäisi tehdä duunia? No hän on kyllä kesät ollut duunissa ja painanut paljon överiä sun muuta. Ja sanoi, että mieluummin painaa kesällä sen 3 kuukautta hulluna ja muuten ei. Ja laskenut jotenkin niin, että ei kannata tehdä muuna aikana pahemmin, koska sitten menee opintotuen kanssa ristiin tulot tms... Eli tyhmä tehdä lisää duunia kun se palkka sitten syö ansioita toisesta päästä.

 

["vieras"]

Kyllähän se itsestä riippuu, onko rentoa vai ei. Jos tuntuu, että on liian löysää, niin yleensä pystyy ottamaan kursseja lisää. Itselläni oli joskus luentotunteja parhaimmillaan 50 tuntia viikossa. Siihen vielä omatoiminen opiskelu ja harjoitustyöt päälle. Ja jos rennosti haluaa päästä, niin ottaa vaan kurssin kerrallaan. Silloin opiskelut voivat hoitua parilla viikkotunnilla ja jää aikaa reilusti muuhun.

 

[Björn]

Opiskeluaika (ennen lapsia) oli kieltämättä ihanaa aikaa elämässä.

 

[Echo]

Fuksivuosi on helppo vielä. Mutta sen jälkeen kiristyy kun pitää vääntää kandityöt ja gradut.

 

[Catida]

Riippuu paljon opiskelualastakin kuinka rentoa on. Joillakin aloilla ison osan opinnoista voi suorittaa kirjatenteillä ja muulla itsenäisellä opiskelulla, toisilla taas voi olla paljonkin läsnäolopakollisia luentoja ja muita tunteja. Mutta kyllähän useimpien yliopistoalojen ohessa pystyy hyvin tekemään töitä jos opiskelee suositustahtia, ja jos kerran töitä ei (lukukausien aikana) ole, niin silloin jää vapaata aikaa. Joissakin aineissa on myös tosi vaikea yrittää nopeuttaa opiskeluja, koska esim. jotain pakollista kurssia, joka täytyy suorittaa ennen seuraaville kursseille menemistä, järjestetään vain kerran vuodessa.

 

[Catida]

Anna nyt miehen nauttia opiskelijaelämästä, se on kuitenkin vaan ohimenevä vaihe. Jos mies kerran pääasiassa käyttää runsasta vapaa-aikaansa sinun kanssa olemiseen, niin kaikkihan on hyvin

 

["vieras"]

Yliopistomaailmassa pystyy itse paljon vaikuttamaan niihin aikatauluihin, vähän alasta riippuen. Joillakin kavereilla oli tarkka lukujärjestys, missä oli paljon pakollista läsnäoloa ja kurssit piti suorittaa oikeaan järjestykseen. Itsellä ensimmäisen vuoden jälkeen oli aika vapaa "lukujärjestys", eka vuonna oli paljon peruskursseja, jotka piti suorittaa seuraaville päästäkseen. Ainoastaan kielten tunneilla piti olla tietty prosentti paikalla sekä yhdellä tietotekniikan kurssilla, mistä sai läsnäoloilla suoritettu merkinnän. Toisaalta tuli joku kurssi suoritettua niin, että en ikipäivänä käynyt kurssin luennoillla, miesystäväni hankki kurssimateriaalin joltain kaveriltaan, oli heille pakollinen urssi, yhdessä käytiin ne läpi ja suoritin sen sivuaineopintoihin, kun sattui sopimaan itsellekin niihin Välillä tuli tehtyä pitkää päivää 8-18 (joskus 20), sitten tuli taas pidettyä pitkiä viikonloppuja.

 

["ktm"]

Pidin kauppakorkeaa todella rentona. Opiskelua tuli max 4h/päivä. Rentoa oli vaikka tein jonkin verran töitä opiskelujen ohessa.

 

["akka"]

Mun pojan opiskelijaelämä on tosi rentoa.
Aamulla kasiksi kouluun, pääsee neljältä, sit viideksi töihin ja kahdeltatoista yöllä kotona. Viikonloput on töissä.
Nuorena jaksaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="ktm";28124814]Pidin kauppakorkeaa todella rentona. Opiskelua tuli max 4h/päivä. Rentoa oli vaikka tein jonkin verran töitä opiskelujen ohessa.[/QUOTE]
No jopas. KTM minäkin ja minulla pelkästään luentoja oli 50 tuntia viikossa parhaimmillaan. Mutta itsestähän se on kiinni, miten paljon ja miten haluaa opiskella. Yksi opiskelukaveri ei käynyt luennoilla oikeastaan lainkaan ja silti sai tenteistä parhaita arvosanoja. Mutta jossain kuitenkin klikkasi hänen tapansa opiskella, sillä hän ei valmistunut koskaan.

 

[Björn]

[QUOTE="akka";28124846]Mun pojan opiskelijaelämä on tosi rentoa.
Aamulla kasiksi kouluun, pääsee neljältä, sit viideksi töihin ja kahdeltatoista yöllä kotona. Viikonloput on töissä.
Nuorena jaksaa.[/QUOTE]

Huonoa lukujärjestyksen suunnittelua, jos ekat tunnit alkaa kahdeksalta ja vimeiset päättyy neljältä. Hyvin tyypillinen viikkotuntimäärä koulua empiirisen tutkimukseni mukaan on 15-20.

 

[Björn]

[QUOTE="ktm";28124814]Pidin kauppakorkeaa todella rentona. Opiskelua tuli max 4h/päivä. Rentoa oli vaikka tein jonkin verran töitä opiskelujen ohessa.[/QUOTE]

Kauppiksessa minäkin, peesaan tätä.

 

["Anne"]

Jotenkin tulee laiska kuva ihmisestä, joka selviytyy opinnoista helpolla, mutta ei sitten tee töitä siinä sivussa.

Minä olen tähän mennessä selviytynyt helpolla, teen toki kotonakin koulujuttuja välillä ja paneudun. Mutta ongelmia ei ole ollut.
Päivät on tarpeeksi pitkiä ilman töitäkin, kun vielä ajaa kouluun 60km suuntaansa.
Sinustako kaikkien opiskelijoiden pitäisi mennä töihin?
Milloinhan sitä ja omaa lastaan sitten näkisi?

 

["Anne"]

[QUOTE="Anne";28124885]Minä olen tähän mennessä selviytynyt helpolla, teen toki kotonakin koulujuttuja välillä ja paneudun. Mutta ongelmia ei ole ollut.
Päivät on tarpeeksi pitkiä ilman töitäkin, kun vielä ajaa kouluun 60km suuntaansa.
Sinustako kaikkien opiskelijoiden pitäisi mennä töihin?
Milloinhan sitä ja omaa lastaan sitten näkisi?[/QUOTE]

Unohtamatta nyt sitä, että olen pakauttanut töitä etukäteen, palauttanut kaikki tarvittavat kurssin lopussa, edistynyt projekteissa nopeasti ja tykkään koulusta muutenkin.
Samalla kun jotkut luokkalaiset rimpuilevat ja stressaavat kauheasti samojen tehtävien parissa.

 

[Nauttikaa]

Miksei opiskellessa saisi olla rentoa ja laiskotellakin? Itsellä takana yksi tutkinto ja kohta vielä valmis DI ja aina olen ottanut opiskelut rennolla asenteella, pinkomatta, kuitenkin suht hyvillä arvosanoilla.

Edellistä tutkintoa suorittaessani juhlin, reissasin, valvoin ja rälläsin jatkuvasti ja silti hyvin meni ja ennen kaikkea HAUSKAA OLI!! Elämästä nauttimista... se on minulle ainakin pääasia eikä se, että vaan suorittaa ja suorittaa ky¤pä otsassa. Nykyisin olenkin jo sitten työelämässä, johtoasemassa ja opiskelen siis taas uudelleen, nyt ei jaksa enää juhlia, mutta rennolla asenteella ja hyvällä mielellä mennään edelleen. En muutenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka tekee elämästään todella vaikeeta ja kiireellistä, aivan turhaa stressata itseään siten. Mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa?

Vastasin vähän ohi aiheen, kun luin tuon Astrolaben vastauksen.. Ap:lle, mistä olet varsinaisesti huolissassi ja miksi? Jos olette nuorena aloittaneet, niin elämä vain voi mennä eri suuntiin. SInäkin voit, kun pääset opiskelemaan, huomata, että haluatkin eri asioita elämässäsi kuin tähän mennessä sekä miehen että muidenkin asioiden suhteen. Toisaalta teillä voi olla kaikki hyvinkin, nyt ja aina Mutta miten opiskelujen rentous vaikuttaa teidän parisuhteeseen, sitä en oikein ymmärtänyt?

 

["vieras"]

Juu, kuten tuoss edellä sanottiin, niin opiskelun tulee ollla sopivan rentoa. Sellaiset ihmiset ovat tosi rasittavia, jotka tekevät asista kuin asiasta suuren haasteen ja valittavat rankkuutta. Varmasti opiskelussa tulee vastaan hankalia ja vaikeitakin asioita, mutta nehän vain opettavat selviytymään. Kaikista tyytyväisin sitä on silloin,kun on saanut suoritettua vaikean tentin vaikka alimmalla arvosanalla. Helppojen tenttien hyvät arvosanat eivät taas tunnu oikein missään. Tentaattorista riippuu pitkälti, onko kurssi vaikea vai helppo ja millaisia arvosanoja tulee.Omana opiskeluaikana yritin yhtä kurssia kahdesti saamatta sitä läpi. Onneksi tentaattori vaihtui ja sitten kurssista saikin helposti korkeimman arvosanan. Varmasti myös eri koulujen ja niiden vaatimusten välillä on isoja eroja.

 

[säpäle harmaana]

Jotenkin tulee laiska kuva ihmisestä, joka selviytyy opinnoista helpolla, mutta ei sitten tee töitä siinä sivussa.

Joko taas?

Mitä pahaa siinä laiskuudessa on? Onko se sinusta jotenkin pelottavaa?

 

[oopee]

Joko taas?

Mitä pahaa siinä laiskuudessa on? Onko se sinusta jotenkin pelottavaa?

Laiskalla ei ole varaa valittaa. Itse teen 50-60op vuoteen ja n. 35 h viikkotuntia töitä samalla. Ei ole pakko toimia samoin, mutta mitään kitinää rahanpuutteesta tai kulutustottumusteni arvostelua en jaksa kuunnella.

 

["vieras"]

[QUOTE="ap";28124702]Tarkoitatko, että mieheni pitäisi tehdä duunia? No hän on kyllä kesät ollut duunissa ja painanut paljon överiä sun muuta. Ja sanoi, että mieluummin painaa kesällä sen 3 kuukautta hulluna ja muuten ei. Ja laskenut jotenkin niin, että ei kannata tehdä muuna aikana pahemmin, koska sitten menee opintotuen kanssa ristiin tulot tms... Eli tyhmä tehdä lisää duunia kun se palkka sitten syö ansioita toisesta päästä.[/QUOTE]

Saa olla aivokirurgin kuukausipalkka kesällä, jotta ei "tarvi huvittaa" työnteko muuna aikana. Helsingissä harva nostaa opintotukea ollenkaan, koska sen kanssa kituuttaminen on vaikeaa. Jos ja kun opinnot etenevät mukavasti, niin illaksi töihin vaan. Täällä on helppo tienata opiskelijankin 20 000e vuodessa opintojen ohella. Eikä tarvi olla joka ilta edes töissä.

Valmistumisen jälkeen on tärkeää, että CV:ssä on muutakin kuin opinnot. Nimittäin kun ensimmäistä kokopäiväistä työtä lähtee hakemaan, niin samassa haussa on sata muuta joilla sitä työkokemusta löytyy.

 

[säpäle harmaana]

Laiskalla ei ole varaa valittaa. Itse teen 50-60op vuoteen ja n. 35 h viikkotuntia töitä samalla. Ei ole pakko toimia samoin, mutta mitään kitinää rahanpuutteesta tai kulutustottumusteni arvostelua en jaksa kuunnella.

Käsittääkseni ap:n mies ei valittanutkaan.

Itse opiskelen myös ja teen töitä samalla. En vain tajua, miksi pitäsii olettaa, että kaikki muut toimisivat samalla tavalla. Eikö sen sitten pitäisi toimia myös toisin päin. Eikös se ole laiskaa, että käy _vain_ töissä, eikä opiskele ollenkaan, jos vapaa-aikaa jää. Kyllä valtaosa ihmisistä on todella laiskoja.

 

[Maisteri08]

[QUOTE="vieras";28124710]Kyllähän se itsestä riippuu, onko rentoa vai ei. Jos tuntuu, että on liian löysää, niin yleensä pystyy ottamaan kursseja lisää. Itselläni oli joskus luentotunteja parhaimmillaan 50 tuntia viikossa. Siihen vielä omatoiminen opiskelu ja harjoitustyöt päälle. Ja jos rennosti haluaa päästä, niin ottaa vaan kurssin kerrallaan. Silloin opiskelut voivat hoitua parilla viikkotunnilla ja jää aikaa reilusti muuhun.[/QUOTE]

No mutta kaipa se valmistuminen hidastuu aika paljon jos vetää ihan löysin rantein. 50 luentotuntia viikossa kuullostaa kyllä todella hurjalta määrältä. Itse kartoin luentoja viimeiseen saakka. Opin muilla tavoin paremmin. Joissakin harvoissa tapauksissa oli toisin, mutta 10 olis ollut maksimi viikossa...

Ja minä opiskelin maisteriksi 6 vuodessa. Joskin siinä ekat kolme vuotta opareita kertyi hyvää tahtia, mutta sitten loppuvaihe ja etenkin gradu kangerteli.

 

["vieras"]

On paljon helpompi käydä vaan duunissa 8-16 kuin opiskella. Siis minä pidän kyllä opiskelusta, mutta se vaatii kuitenkin ihan erilaista meininkiä kuin perusduuni.

Ei mua haittaa jos jokku haluu vääntää tuossa iässä hirveillä tehoilla opiskeluja ja duunia, mutta kyllä rennompi menokin voi toimia. Usein etenkin tytöillä olisi tuosta opittavaa...

 

[asenteesta kiinni]

[QUOTE="vieras";28125617]On paljon helpompi käydä vaan duunissa 8-16 kuin opiskella. Siis minä pidän kyllä opiskelusta, mutta se vaatii kuitenkin ihan erilaista meininkiä kuin perusduuni.

Ei mua haittaa jos jokku haluu vääntää tuossa iässä hirveillä tehoilla opiskeluja ja duunia, mutta kyllä rennompi menokin voi toimia. Usein etenkin tytöillä olisi tuosta opittavaa...[/QUOTE]

Meillä tyttöset opiskellessa valitti kovaan ääneen, miten äärimmäisen rankkaa opiskelu on. Tahti on liian kova, tehtäviä tulee liikaa ja joutuu valvomaan öitä niiden parissa. Töitä ei mitenkään voi tehdä samalla.

Meidän jätkäporukka nauroi koko hommalle. Tehtäviä oli ihan sopivasti, kun ei ottanut niistä elämän ja kuoleman kysymystä. Ei joka kurssista tarvi saada kiitettävää. Me tehtiin kaikki töitä opintojen ohella ja valmistuttuamme lainaa oli kaikilla 0e.