V
vierailija
Vieras
Käy läpi koko tapahtumaketju ja kerro sitten, että miksi.
V
vierailija
Vieras
Paljonko tuo extra-raha on ja milloin sitä on annettu erityisen paljon? Rahoitusta annetaan kolmeen opetustuntiin viikossa, ja esimerkiksi Helsingissä kyseinen rahoitus puolitettiin viime vuonna.
En tiedä, paljonko tällaista opetusta saaneita oli mukana tämän vuoden Pisa-tutkimuksessa, kun nämä oppilaat ovat 15-vuotiaita, ja Suurin osa suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärää opiskelevista oppilaista on alakouluikäisiä eli noin 7-12-vuotiaita.
Joka tapauksessa on "sentään" hyvä asia, etteivät tulokset heidän osaltaan ole laskeneet, ja joka tapauksesessa tutkimukseen osallistuneiden jakauma oli kuitenkin tämä:
"Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, kolme prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja neljä prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin." (Lähde: Aamuset).
Ei ole helppoa opiskella vieraalla kielellä, tiedän sen omasta kokemuksestani ja myös lapseni, jotka ovat asuneet ulkomailla ja käyneet vieraskielistä koulua.
Mutta yhtä kaikki lukemisen väheneminen JA kielitaidon puute on ongelma, sillä se heijastuu myös muuhun oppimiseen. Ei digiaika tietenkään kaikkea selitä, mutta sanoisin, että ihan kirjojen lukemisen väheneminen on ongelma, ja esim. jatkuva kännykän plärääminen voi aiheuttaa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia, kun asioita halutaan nopeasti tietoon, kun taas kirjan lukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
V
vierailija
Vieras
Tässä kiinnostuneille testattavaksi muutamia tehtäviä Pisa-testistä:
yle.fi
Pärjäätkö paremmin kuin 15-vuotias? Tee Pisa-testi
Kokeile testin avulla, osaatko vastata Pisa-kokeen kysymyksiin. Testiin on valikoitu muutamia tehtäviä uusimmista Pisa-testeistä.
yle.fi
V
vierailija
Vieras
Tässä kiinnostuneille testattavaksi muutamia tehtäviä Pisa-testistä:
Pärjäätkö paremmin kuin 15-vuotias? Tee Pisa-testi
Kokeile testin avulla, osaatko vastata Pisa-kokeen kysymyksiin. Testiin on valikoitu muutamia tehtäviä uusimmista Pisa-testeistä.
Täällä lisää:
Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.
Minusta olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin huomioida sellaisina kuin ne ovat ja miten ne oikeasti vaikuttavat.
Ikävä kyllä, luulen, että mitä enemmän luokassa on erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia tai nuoria, se on pois siltä "keskiverto" porukalta. Ne jotka ovat hyviä koulussa, pärjäävät kyllä hyvin, vaikka luokassa olisi paljon apua tarvitsevia. Ongelma tulee siinä, että ne nuoret tai lapset, jotka tarvitsisivat vähän apua eivät saa sitä, koska kaikki huomio keskittyy niihin, joilla on paljon vaikeuksia. On myös selvää, että jos koulunkäynti on vaikeaa ja haasteellista, se aiheuttaa monilla myös häriökäyttäytymistä. Huonoa menestystä ja heikkoa itsetuntoa kompensoidaan ottamalla "kovan tyypin roolia".
V
vierailija
Vieras
Täällä lisää:
Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.
Kopioin nyt vielä yllä mainitsemastani Aamuset-lehdestä seuraavaa:
"Vuoden 2025 PISA-tutkimuksen innovatiivisena, kierroksittain vaihtuvana arviointialueena oli digitaalinen oppiminen (Learning in the Digital World), jonka keskeinen osa oli ohjelmoinnillinen ongelmanratkaisu. Suomalaisnuorten keskiarvo ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 507 pistettä, joka oli tilastollisesti merkitsevästi OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä) korkeampi.
Tässäkin arviointialueessa parhaiten menestyivät Itä-Aasian maat ja alueet. Suomen kanssa samalla tasolla ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 12 maata, joista muita Pohjoismaita Tanska (506) ja Ruotsi (503). Norjassa ja Islannissa suoriutuminen oli OECD-maiden keskiarvoa heikompaa.
Tytöt menestyivät edelleen poikia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Erot sukupuolten välillä ovat pysyneet edellisestä tutkimuskierroksesta ennallaan. Vuoteen 2022 verrattuna osaaminen on heikentynyt sekä tytöillä että pojilla lähes saman verran. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut osaamiseroja. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa tyttöjen keskiarvopistemäärä oli 509 ja pojilla 505 pistettä. Pistemäärien erotus ei ole tilastollisesti merkitsevä."
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa
OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.
www.aamuset.fi
V
vierailija
Vieras
Omat lapseni ovat saaneet jonkin verran erityisopetusta pienryhmissä, etenkin takaisin Suomeen muutettuamme, eikä sinänsä käsittääkseni vaikuttanut muuhun luokkaan. Siitä oli paljon apua, sillä he saivat kannustusta ja sitä kautta motivaatiota oppimiseen ja opiskeluun ja etenemiseen.
Se on totta, että aina on näitä "kovia tyyppejä", näin on aina ollut. Muistan omilta yläasteajoiltani tällaisia, ja he olivat juuri niitä kovaäänisimpiä ja koulumenestys heikkoa, ja taustalla monesti ongelmia perheessä syystä tai toisesta.
V
vierailija
Vieras
Mutta nyt on aika siirtyä töiden pariin. Omaan työni kuuluu vahvasti tiedon hankkiminen ja sitä kautta oppiminen.
Oppia ikä kaikki! Äitinikin sanoi yli 80-vuotiaana, että kyllä oppia voi elämän loppuun asti. Olen samaa mieltä.
Ehkä palaan vielä uudelleen keskusteluun, kunhan saan työt tehtyä. Sitten voinkin vihdoin pitää vapaata, kesälomaakaan tänä vuonna ei juurikaan ollut, joten ansaitusti nyt voi hengähtää ja vaikkapa napata hyllystä kirja, joka on vielä lukematta.
Hyvää päivää kaikille
Oppia ikä kaikki! Äitinikin sanoi yli 80-vuotiaana, että kyllä oppia voi elämän loppuun asti. Olen samaa mieltä.
Ehkä palaan vielä uudelleen keskusteluun, kunhan saan työt tehtyä. Sitten voinkin vihdoin pitää vapaata, kesälomaakaan tänä vuonna ei juurikaan ollut, joten ansaitusti nyt voi hengähtää ja vaikkapa napata hyllystä kirja, joka on vielä lukematta.
Hyvää päivää kaikille
Erityisopetuksessa ei ole mitään vikaa. Erityisesti, kun oppilaalla on kyky kuroa muut kiinni tai pysyä vauhdissa mukana ajoittalisella pienryhmässä olemisella.
Voit kuvitella mikä tilanne on, kun puolet luokasta on näitä kovaäänisiä, kurittomia, heikolla koulumenestyksellä ja vanhempiensa tukemia käytöksessään, että miten se vaikuttaa siihen loppuporukkaan.
V
vierailija
Vieras
Ihan varmasti vaikuttaa! Toisen lapseni luokalla siellä ulkomailla oli yksi tyttö, joka käyttäytyi erittäin häiritsevästi, jopa aggressiivisesti, mutta hänellä oli isoja ongelmia, en tiedä tarkemmin, mitä. Mutta vanhemmat ottivat asiaan kantaa, olin mukana seuraamassa keskusteluja, ja lopulta lapsi siirrettiin muualle ja käsittääkseni hän ja perheensä sai apua.
Muut luokan oppilaat oireilivat tytön ollessa luokassa ja oireita pyydettiin tarkkailemaan. Olivat vielä aika pieniä.
Se on väärin, että muu osa luokasta joutuu kärsimään.