Toggle sidebar

Ootteko huomanneet että nettikulttuuri on vähentänyt aitoa sosiaalista elämää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huomiohuokailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

huomiohuokailija

Vieras
Toisesta ketjusta tuli mieleen...
Muistatteko ne pitkät puhelut, vuodatukset ja juorut?
Kahvittelut ja baarittelut kaveriporukassa. Meillä oli ainakin tapana istua kahvilassa ja jutella tuntikausia, tai baarissa pelata biljardia ja jutella. Usein ihan vaan hengailtiin jossain porukalla.

Ikävä niitä aikoja! :D Enää kellään ei (muka) ole aikaa, mut aikaa on kyllä istua koneella...
 
En mä ainakaan ole kokenut niin. Siinä ikävaiheessa, kun kavereiden parisuhteet vakiintuivat, kaikki sosiaalinen elämä romahti murto-osaan entisestä. Lähinnä netti on vaan surkea korvike sille, kun harvoin kukaan ikinä ehtii mihinkään, on edes jotain. Etenkin nyt kun ihmisillä alkaa olla perheitä ja työpaikat...jotain kahvittelua saa suunnitella kuukausia että aikataulu kävisi kaikille.

Ystävät ovat suurimman osan 25-35-vuotiaiden naisten arvojärjestyksessä jossain sijalla sata parisuhteen, lasten, työn, harrastusten, lasten harrastusten, koirien, kodinsisustuksen, matkustelun, omien ja miehen sukulaisten ja miehen kavereiden jälkeen.

Onneksi mulla on vielä 1 sinkkukaveri, jolle voi soittaa puolen tunnin varoitusajalla ja pyytää vaikka lenkille. Muuten notkuisin vaan netissä kaikki illat.
 
[QUOTE="vieras";24292391]En mä ainakaan ole kokenut niin. Siinä ikävaiheessa, kun kavereiden parisuhteet vakiintuivat, kaikki sosiaalinen elämä romahti murto-osaan entisestä. Lähinnä netti on vaan surkea korvike sille, kun harvoin kukaan ikinä ehtii mihinkään, on edes jotain. Etenkin nyt kun ihmisillä alkaa olla perheitä ja työpaikat...jotain kahvittelua saa suunnitella kuukausia että aikataulu kävisi kaikille.

Ystävät ovat suurimman osan 25-35-vuotiaiden naisten arvojärjestyksessä jossain sijalla sata parisuhteen, lasten, työn, harrastusten, lasten harrastusten, koirien, kodinsisustuksen, matkustelun, omien ja miehen sukulaisten ja miehen kavereiden jälkeen.

Onneksi mulla on vielä 1 sinkkukaveri, jolle voi soittaa puolen tunnin varoitusajalla ja pyytää vaikka lenkille. Muuten notkuisin vaan netissä kaikki illat.[/QUOTE]

Ai. :O Kyllä mun kavereilla oli aikaa myös kahvitella ennen tätä vakiintunutta nettikulttuuria, vaikka heillä lapsia oli. Käytiin usein shoppailemassakin niin että lapset oli mukana. Jos eivät päässeet kotoa poistumaan, niin mä menin heidän luokse. Nyt kellään ei ole aikaa muutaku roikkua koneella. Paria poikkeusta lukuunottamatta.
 
Mun sosiaalinen elämä taas on parantunut vaikka kuinka paljon. Sun kaverit on ap omituisia, jos tosielämä on korvaantunut netissä roikkumisella. Mun mielestä on kuitenkin kiva, että nytkin kun olen kovassa flunssassa kotona neljän lapsen kanssa, niin aina on juttuseuraa linjoilla kun hetkeksi ehtii hengähtää. Muutoin kun en kipeänä todellakaan lähtisi kahviseuraa etsimään.

Sosiaalinen media (kuten mikä tahansa muukin virtuaalinen palvelu) on OIKEIN KÄYTETTYNÄ erinomainen asia. Hyvä renki, huono isäntä, kuten vanha sananlasku sanoo. Sosiaalinen media ei ole syyllinen, jos ihminen passivoituu sen äärellä. Syy on ihan siellä korvien välissä.
 
Minulla sosiaalinen elämä on vain lisääntynyt. Tulee vaihdettua kuulumisia ihmisten kanssa, joita ei muuten näkisi ollenkaan. Moneen kaveriin olisi yhteys katkennut kokonaan ilman fb:tä pitkän välimatkan vuoksi, nyt nähdään päivittäin. Livenäkemiset ovat lisääntyneet huimasti, kun fb kautta on niin helppo sopia tapaamisista ja varsinkin noiden kauempana asuvien kanssa, kun näkee päivityksestä että joku on tulossa minun kaupunkiini .
 
En oo ajatellut että se ois netti, vaan se,
ettei olla enää 2-kymppisiä vapaita ja perheettömiä.

Ikävä kyllä mulla ei ole aikaa enää jatkuvasti juoruta puhelimessa tai istua kahviloissa / baareissa.
On työ, lapset, perhe, harrastukset ( omat ja lasten ) jne.
Aika aikaansa kutakin :)
 
Nettipä hyvinkin. Heppo tavata netissä ja jutella, ei mee rahaa, eikä tarvitse pukeutua ja voi tehdä siinä samalla vaikka jotain pientä kotihommaa.
Moni jopa ryyppää kavereiden kanssa jutellen samalla netissä, eipä tartte miettiä taksimatkaa kotiin :D
Tosta tuli mieleen ; tutustuin uuteen ihmiseen ihan kaverina. Olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle, ja hän vastasi kun etsin uusia kavereita alueelta. Vaihdettiin puhelinnumeroita ja lisättiin toisemme fb-kavereiksi myös. Mun mielestä normaaliin tutustumiseen kuuluu se, että kerrotaan vähän itsestä ja omasta elämästä jne ja kun olin menossa ko. paikkakunnalle, ehdotin kahvittelua päiväaikaan.
Ei meistä tullut edes tuttavia, koska hänen mielestään on epänormaalia vaihtaa viestejä puhelimessa pari / viikko, kysellä toisen elämästä tms. Parin rivin viestit fb:ssä tyyliin "kävin tänään uimassa ja sitten tulin takaisin kotiin, oli ihan kiva lomapäivä" riittää hyvin. Kunhan ei tartte laittaa sitäkään viestiä kuin kerran kuukaudessa :D Hän sanoi, ettei viesti tuon kummemmin edes kavereilleen, puoliso on ainoa, jonka kanssa jutellaan enemmän ja laitetaan viestiä useammin. Eikä menty edes kahville, vaikka olin ko. paikkakunnalla lähes viikon.

Ihmiset on erilaisia. Mulla on perhe ja puoliso, ja haluaisin viettää aikaa myös kavereiden kanssa jutellen. Mun kavereilla vaan on muuta puuhaa ja kiireitä omassa elämässään, korkeintaan mennään yhdessä ryyppäämään.
 
netti on kätevä. Jos henkilöillä y ja x olisi 1h aikaa nähdä, mutta ei onnistu välimatkan vuoksi, niin kone auki ja siellä viestitellään. Ja koneella tulee halvemmaksi kun soittaa. :)
 
En ole huomannut.

Edelleen tapaan kavereitani säännöllisesti. Oikeastaan netti on vain lisännyt yhteydenpitoa: nyt tulee oltua yhteydessä sellaisiinkin enemmän, joita ei ole mahdollisuutta tavata kovin usein. Sitä paitsi perheellisten ei ole aina helppoa järkätä aikaa tapaamiselle, mutta esim. Facebookissa keskustelemiselle löytyy paremmin vapaita tuokioita. En koe, että puhelinkeskustelu olisi sen parempi yhteydenpitotapa kuin chattailykaan - eikä mulla ainakaan netti ole syrjäyttänyt puhelukulttuuria, vaan tullut siihen rinnalle ja lisäksi.
 
Mulla loppui kavereiden kanssa baareissa hengailu jo vuonna 1986, kun esikoinen syntyi. Netin tuleminen vuosia myöhemmin ei siis mitenkään vaikuttanut asiaan. Hoitovapailla vielä ehtikin kavereiden kanssa kahviloissa käydä ja soitella pidempiäkin puheluita, mutta ei enää sitten, kun palasi töihin.

Netti on mun kohdallani nykyisin vain lisännyt sosiaalista elämää. On tullut paljon uusia kavereita ja esim just Facebookin kautta tulee pidettyä yhteyttä ihmisiin, joihin muuten ei varmaan tulisi juurikaan yhteyksiä pidettyä. Netin kautta on helpompaa sopia isommallekin porukalle tapaamisista kuin että alkaisi soitella kaikille ja selvitellä, mikä päivä porukalle sopisi. FB on tavallaan "ryhmäpuhelu", johon kaikki porukasta voivat osallistua samaan aikaan ja ilmaista mielipiteensä ja/tai toivomuksensa yhteisistä tapaamisista.
 
Mun tuttava piirissä perheen perustamiset on rajoittaneet menemisisä. ei enää voi vaan soitella et mennäänkö käymään olusella jossain, vaan asiat pitää suunnitela etukäteen =) Ja ystävät on ajautuneet eripuolille suomea asumaan (vaikka olen ilahtunut huomattuani että ystäviä on alkanut valumaan tänne meidän kylälle päin takasin :heart: )
Ja mä olen niin huono pitämään kehenkään yhteyttä, että netti on oikeastaan vaan lisänny sosiaalista elämää kun joskus tulee netin välityksellä höpistyä kaukanakin asuvien ystävien kanssa kun ei näkemään liian usein pääse.
Ja taas toisaalta netti on ehkä myös edesauttanut siinäkin mielessä sosiaalista elämää, että sielä voi (esim naamakirja) esittää julkisesti kysymyksen josko joku ehtisi vaikka sielä olusella tai kahvilla lähteä käymään :)

Mut joo, olla villi ja vapaa (ja nuor ja nättyi :D ), se oli pitkästä aikaa virkistävää :D
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa